Olen juuri aloittamassa uraani päihdetyöntekijänä katkaisuhoidossa.
Olisin kiinnostunut kuulemaan mielipiteitä siitä, millainen apu katkon aikana auttaa ihmisiä parhaiten? Mitä silloin on tärkeä kuulla tai kokea? Mikä tukisi/ tukee omaa raittiutta/ raitistumista parhaiten?
Kiitos.
Olisin kiinnostunut kuulemaan mielipiteitä siitä, millainen apu katkon aikana auttaa ihmisiä parhaiten? Mitä silloin on tärkeä kuulla tai kokea? Mikä tukisi/ tukee omaa raittiutta/ raitistumista parhaiten?
Kiitos.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Katkaisuhoitoon tuleva asiakas/potilas sairastaa jo etenevää sairautta, alkoholismia. Oman kokemuksen mukaan, ei sinne katkolle ihan huvikseen mennyt/joutunut.
1. Alkoholismisairauden tunnistaminen ja sen selostaminen primäärinä etenevänä tautina auttaa parhaiten sen kohtalokseen saanutta.
2. Tärkeä kuulla ja kokea mahdollisuus toipua sairaudesta. AA:n jäsenet auttavat mielellään omine kokemuksineen ja kertomalla AA:n ratkaisusta.
3. Raitistumista ja elämistä raittiina tukee parhaiten vertaistuki. Eli toisen raittiin alkoholistin apu yhteisessä päämäärässä: Miten elää tämä päivä raittiina...
4. Jos päihdetyöntekijällä on oma selviytymisen kokemus, niin hän on avainasemassa!
Äsköisessä oli jo melko paljon.Lisäisin noihin vielä ihmisen kuuntelemisen,eli henkilökohtaisen päihdetyön. Totuushan on että alkoholismia sairastavilla ihmisillä saattaa olla/useimilla on käsitelemättömiä tunteita. Näitä voivat olla esimerkiksi vihan ,häpeän yms tunteet joita ei jostain syystä ole aikaisemmin saannut puhuttua.Jos saat ihmisen puhumaan näistä asioista kanssasi luottamuksellisesti ,niin olet tehnyt hänelle silloin jo ison palveluksen.
Onnea valitsemallasi uralla, teitä ei ole koskaan liikaa. Muista myös oma henkinen hyvinvointisi.Silloin autat ihmistä parhaiten kun olet itse siihen kykeneväinen
Niin ja yks juttu vielä.Olen siis itse toipuva alkoholisti
Oli uusien ongelmienratkaisutapojen löytäminen.
Alkoholisti kun on tottunut ratkaisemaan ongelmansa juomalla, niin minulle oli tärkeää löytää uudenlaiset mallit, mitkä johtavat terveellä tavalla oikean ratkaisun löytämiseen ilman alkoholia. Ja ne mallit ovat aina olleet omaa minää rakentavia joskaan ei aina kaikkein helpoimpia.
Katkolle kukaan ei mene kai? huvikseen ja minulle se oli ainakin viimeinen luku ymmärtämään, että olen alkoholisti ja on elettävä sen mukaan.
Tärkeää oli etsiä ja löytää niitä hajallaan olevia minimaalisia itsetunnon rippeitä kaiken paskan keskeltä ja pyrkiä jopa kasvattamaan niitä.
Kun pitkään juonut ihminen tulee katkolle tärisevänä ja tutisevana tuolta kentältä fyysisesti ja psyykkisesti riekaleina, niin minulle oli helpottavaa kun kuulin minut vastaanottaneen henkilön sanovan: Sinä olet nyt oikeassa paikassa ja turvassa.
Onneksi olkoon uravalinnasta: työsarkaa riittää.
Kiitos vastauksistanne! Tässä kuulin paljon sitä, mitä olin jo ajatellutkin itse. Hyvä saada tukea ajatuksilleen.
Olen läpikäynyt melkomoisen elämän itsekin ja yhtä hyvin voisin olla nyt ojan pohjalla, vaikka ikää on "vain 27". En kuitenkaan millään voi sanoa, että tietäisin omakohtaisesti miltä tuntuu hakeutua hoitoon ja mitä siinä tilanteessa tarvitsee. Yrittää kuitenkin voin, ja parhaani teen. Kokemus varmasti tulee auttamaan tulevaisuudessa.
kiitos avusta, siis :) Voimia kaikille!