Asia koskee äitiäni, joka on hieman päälle 50 v. Oireet alkoivat vuosia sitten sillä että oikea käsi kipeytyi. Nykyään oireita on aivan liian paljon. Oikea käsi edelleen kipeä ja oikeastaan täysin toimintakyvytön. Kädet vapisee ja pää tärisee. Muistihäiriöitä, puhuu samoja asioita yhä uudelleen ja uudelleen. Lääkärissä hän on käynyt, pään magnettikuvat mm. otettu. Äiti itse sanoo että mitään ei löytynyt, mutta me lapset emme usko vaan epäilemme että hän valehtelee tässäkin asiassa. Nykyään ei voi uskoa enää mitään hänen puheitakaan, kaikki haiskahtaa keksityltä. Tämä asia on vienyt kaikilta meiltä mielenrauhan, emme yksinkertaisesti tiedä enää mitä tehdä. Töissäkäynnin hän hoitaa "normaalisti" mutta myös työkaverit ovat pitkään olleet sitä mieltä että kaikki ei ole kunnossa.
Onko ideoita mitä voisimme tehdä? Lääkäri ei varmasti mitään kerro vaitiolovelvollisuuden takia?
Kiitos jos joku viitsii vastata!
Onko ideoita mitä voisimme tehdä? Lääkäri ei varmasti mitään kerro vaitiolovelvollisuuden takia?
Kiitos jos joku viitsii vastata!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sinun kannattaisi puhua äitisi kanssa ja kertoa hänelle että asia vaivaa sinua ja sisaruksiasi.
Ja jos hänellä jokin on niin olette hänen tukenaan, mutta et kumminkaan voi pakottaa häntä kertomaan..
Noilla oireilla ja tuolla kuvauksella on aika vaikea sanoa mistä voi olla kyse.
Parkinsonin tauti on yksi mahdollisuus, mutta siinä alkuvaiheessa ei pään vapinaa kovin usein ole, eikä muistikaan heti heikenny. Jokin dementiasairaus voisi myös olla mahdollinen, etenkin Lewy-body tauti.
Parasta olisi tietysti asiaa äidiltä suoraan kysyä, ja hänen kanssaan keskustella.
Kyllä sinä lähiomaisena saat lääkäriltä tiedon mikä äitiäsi vaivaa. Varsinkin kun kerrot hänelle, että äitisi on aivan erilainen kuin ennen ja ei itse osaa teille lapsille kertoa sairaudestaan.
Itselläni oli samantyylinen työkaveri ja hän sairasti altzhaimeria....
Lääkäri voi kertoa lähiomaiselle tietoja, _vain_jos_ potilas antaa itse siihen luvan, muuten ei!
Eli mitään tietoja en saa.
Alkaa tuntumaan jo pikkaisen toivottomalta, kun olis tämä omakin elämä elettävänä, eikä itselläkään kovin helppoa. Toivon kipinä silti elää että jotakin selville saadaan ja vaikkapa lääkitys/äiti kuntoon.
Hei! Ensimmäisenä mieleeni tuli parkinsonin taudin mahdollisuus käden vapinasta johtuen. Onhan neurologiset tutkimukset tehty?Ja sitten olisi varmaankin syytä tarkistaa ENMG. Vaivahan voi olla myös keskushermo peräinen,mutta erityisen taärkeää mielestäni on pään kuvaus ja perusverinäytteiden otto.
"Ensimmäisenä mieleeni tuli parkinsonin taudin mahdollisuus käden vapinasta johtuen."
On lukemattomia sairauksia jossa käsi tai kädet vapisee. Pelkästä käsien vapinasta ei voi päätellä onko Parkinsonin tauti vai ei. Parkinsonin taudin vapina on lepovapinaa ja näin ollen "helppo tunnistaa".Osalla Parkinsonin tautia sairastavilla ei esiinny vapinaa lainkaan. Niillä kellä vapinaa on niin sekin on ajoittaista, eikä henkilö vapise kokoajan. Parkinson potilailla ei vapise eikä tärise pää. Sen sijaan ilmeettömyys kasvoilla lisääntyy taudin edetessä.
"Vaivahan voi olla myös keskushermo peräinen" Parkinsonin tauti on keskushermosto sairaus jossa välittäjäaineen, numeltään Dopamiinin, erittyminen on vajavaista. Siitä johtuu mm. Parkinsonin oireet.
Parkinsonin tauti ei näy pään kuvauksissa, mutta kuvaamalla pää voidaan sulkea pois muut sairaudet, jollei muuta löydy.
Kaikille Parkinson potilaille ei tule automaattisesti dementiaa ja jos tulee niin vasta monienvuosien jälkeen kun tauti on edennyt hyvin pitkälle.
Miten on, onko käsiala pienentynyt ja huonontunut? Onko liikket hidastuneet? Entä kävellessä myötäliikket onko niitä ja ovatko symmetrisiä suhteessa askeliin? Onko vapina lepovapinaa?
Entä lihas jäykkyyttä?
Käsiala on todellakin pienentynyt ja huonontunut, mutta syynä on juuri se toimintakyvytön käsi.
Muuten liikkeissä ei mielestäni ole muutoksia eli kävely ym. sujuu normaalisti.
Pää on kuvattu - mitään ei löytynyt. Samoin perusverikokeet on otettu, kaikki ok.
Johonkin testiin lääkäri ilmeisesti vielä passittaa, ei vaan äiti muistanut mikä se on nimeltään.
Tässä alkaa kohta toivottomuus iskeä kun mitään ei muka löydetä vaikka tiedämme tasan tarkkaan mihin kuntoon äiti on mennyt. Ainoa oikea ratkaisu olisi piiiiiiiiiitkä sairasloma mutta ei suostu jäämään.