Oon narsisti

Voisko joku kysyä jotain aiheeseen liittyvää

En osaa sanoa mitään aloitukseen että en kai ole kuullutkaan haavoittuvasta narsistista??????? Kai sitten sellainenkin on.

Oon ehkä itteki joskus pohtinut tuota. Ottaa itseensä mutta ehkä se kertoo enemmänkin yliherkkyydestä. Saatat potea erityisherkän diagnoosia. En toki ole lääkäri psykiatri joten ei mun sanaa kannata uskoa.

Haavoittuvasta narsistista tulee mieleen epävakaa persoonallisuushäiriö. Varmaan kannattaa käydä kysyyn ammattilaisen mielipide. Ja toisenkin, koska on vaikea diagnosoitava.

Sehän on ihan normaalia ihmisen terveeseen tunne elämään liittyvää että ottaa itseensä jossakin määrin, jos kohdellaan vaikka jotenkin syrjivästi. Päinvastoin olisi huolestuttavampaa jos tuollaista inhimillistä reaktiota ei olisi!

Ei tuolla aloituksella ole mielestäni mitään tekemistä narsismin kanssa.

On aivan normaalia olla kostonhimoinen jos kohdellaan kaltoin. Kaikki pelkäävät nolatuksi tulemista.

Pahimpia on ne jotka juonivat selän takana ja suhmuroivat kaikenlaista salakähmässä. Juoruavat tarkistamattomia juttuja eteenpäin.

Käytätkö runsaasti alkoholia lohdutukseksi?

Mä taas oon tullut herkemmäksi aikaa myöten, joka on saanut meikän pitämään itsestäni, elämästäni, suoriutumisestani parempaa huolta, joka on kokonaisuudessaan askel perfektionistisempaan suuntaan, vaikkei mua varsinaisesti haittaakan virheet, kuten perfektionismin korkeammilla asteilla, jossa yksi mun tuttu on, jonka on aina oltava paras jne., ja se herkkyys joka hänestä on tehnyt paremmin suoriutuvan (toinenkin tuttu on samanlainen osiltaan ja siksi myös suoritutuu paremmin ja on kokonaisuudessaan samassa ongelmassa), tekee hänestä myös herkkänahkaisemman. Asia on mun mielestä selvä jo siten, ja psykiatrian mukaan persoonallisuuden piirre; pitkälti muttumaton, vaikka kovalla yrityksellä ehkä voikin muuttua; muuttaa niitä ajatusmalleja, ja joku viisauden oppi tms., saattaisi mun mielestä siihen kyetä, sillä on ne vaikuttanut muihinkin, enkä usko kenenkään olevan täysin tasapainossa asenteissaan jne., joka vaatii kaikenlaista oivaltavuutta, että jotain vähääkään voi parannella ajattelussaan. Herkkyys tuskin on jotain muttumatonta, ja siihen vaikuttaa mm. asenteet, joihin vaikuttaa mieltymykset jms. Molemmat tuntemani narsisteiksikin luokiteltavat (toinen positiivinen ja toinen neutraali), ovat sitä edelleen, ettei kymmenien vuosien aikana ole tapahtunut ratkaisevaa muutosta. Toine pitää itseään paikoin lapsellisena, ja toinen (neutraali) osin liikaherkkänä. Toinen on ekstrovertti ja jälkimmäinen introvertti, ja molemmat arvostavat tunteita ja harmoniaa, vaikka sitten muttuvatkin myrkyllisiksi kun kokevat tulleensa loukatuiksi, vaikkei sille olekaan riittävää realiteettia. Liikaherkkyys sen suhteen on selvästi voimassa, joka vaikuttaa myös parempaan suoriutumiseen. Perfektionismi on kai erilinenkin luonnevika, mutta näissä se yhdistyy selvästikin herkkyyteen ja tarpeeseen olla paras.

Oletko koskaan tuntenut empatiaa ketään muuta kuin itseäsi kohtaan? Jos olet, et voi olla narsisti. Satutatko muita ihmisiä tuntien sen oikeutetuksi, tuntien kohteena olevan ihmisen ansainneen kohtelunsa? Koska sillä tavalla narsisti käyttäytyy. Anteeksi, jos kysymykseni tuntuvat ikäviltä. Haluan vain varmistaa, että kyse ei ole jostain elämässäsi olevasta narsistisesta ihmisestä, joka projisoi sen sinuun. Joka ei voi myöntää kun on itse töykeä, ja väittää vaan sinun olevan yliherkkä. Henkisen väkivallan kohteena on ihan normaalia herkistyä ilkeille sanoille. Jos kohtelet muita hyvin, niin sitten kyse on pelkästään samanlaisista lapsuuden tramoista, joissa olosuhteissa narsisteja syntyy. Silloin sulla olisi vain "narsistista vauriota", mutta olisit kuitenkin säästynyt narsismilta, koska lapsuudessa oli terveitäkin aikuisia. Mutta jos olet narsisti, niin sekin on ihan ok. Monet narsistit saavat maailmassa paljon hyvää aikaan yrittäessään tehdä suuria asioita. Eri asia on, haluatko opetella olemaan mukava niin, että saat läheiset ihmiset pidettyä elämässäsi, vai et.

Olen itse myös herkkä loukkaantumaan ja välillä olen miettinyt, että kertooko se sitten ohutnahkaisesta narsismista. Jossain tuli vastaan "testi", jolla voi määritellä onko haavoittuva narsisti ja se menee suunnilleen niin, että syyttääkö kaikesta muita vai ei. Itse en syytä ikinä ketään mistään, vaan aina itseäni kaikesta.

Oletko saanut tuon diagnoosin vai itse diagnosoinut itsesi? Ei se kyllä ole narsismin merkki jos ei viihdy huomion keskipisteenä. Mun kokemuksen mukaan kiusaajat haluavat pitää jotakin nimenomaan nolaamistarkoituksessa valokeilassa. He saavat jotakin ihmeellistä tyydytystä kai siitä sitten kun jotakuta toista kovistellaan, mollataan, nauretaan ym. On aivan luonnollista, että siitä seuraa koston ja vihankin tunteita jos kiusataan. Mutta jos tunnet kuitenkin empatiaa etkä lähde millekkään ylimitoitetuille kostoreissuille tunteiden pohjalta niin tuskin olet narsisti vaan ehkä erityisherkkä. Kiusaajille saattaa olla tyypillistä kiusatun sanominen liian herkäksi, joka ei kestä heidän "vitsejään". Pystyykö sama tyyppi ottamaan itse vastaan samanlaisia "vitsejä"? Olen huomannut, että eri ihmisille on eri säännöt riippuen naamakertoimesta. Jostakin ei saisi sanoa poikkipuolista sanaa tai se on heti kauheat syytteet ja uhkailut päällä. Kun taas sitten toisten pitäisi olla jatkuvasti jonkun valokeilassa ottamassa kuraa niskaan ja hänelle saa sanoa ihan mitä tahansa tunteitakin loukkaavaa. Se on se ihmisen tekopyhyys välillä kyllä aika koomistakin kun sen näkee. Mulla on elämässäni läheinen sukulainen, joka on koko ikänäsä tehnyt minusta vitsiä ja mennyt henkilöön. On ollut hauskaa hänellä, mutta heti kun tein vitsin hänen ammattikunnastaan se ei ollutkaan enää hauskaa vaan huonoa läppää. Itse ainakin yritän ottaa toisten herkkyyden huomioon. Jos huomaan, että toinen on herkkä niin pehmennän omaa tyyliäni. Raisumman kanssa taas uskallan itsekin enemmän irrotella. Sitä kutsutaan myös muiden huomioon ottamiseksi, ettei oleta muiden aina olevan just sellaisia kuin itse haluaa. Olen kyllä törmännyt ihmisiin, jotka ihan avoimesti myöntävät herkkien ihmisten olevan heille ongelma. En sitten tiedä mikä heistä tekee muita paremman ja juuri oikeanlaisen kun luonteenpiirteetkin ovat kaikki niin suhteellisia ja henkilökemiat vaikuttaa lisäksi kaikkeen miten jollekkin toiselle se herkkyys ei ole ongelma. Mulle kostonhimoisuus olisi ongelma jos sitä lähtisi tahallaan toteuttamaan siten, että sotkee sillä jonkun toisen elämän tai pilaa maineen ym. Silloin se teko olisi siinä kyllä mun mielestä narsistinen ja hyvin itsekäs.

Kyllä minä ymmärrän

Et ole narsisti. Narsisti rakastaa valtaa ja Huomiota. Narsisteilla ei ole tunteita. Voi olla mahdollista että olet itsekäs, mutta et ole narsisti

Ei kyllä sä varmaan oot psykopaatti.