kerros kerrokselta, niin mitä paljastuisi?
Jos kuorisin sut kuin sipulin
Anonyymi
77967
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 77
Vanhimmat
Asioita jotka nähdessäsi itkettäisivät sinua
En tiedä.
Särkynyt sydän.
Ihmisraunio. Ulkonäkö voi pettää jos ihmisiä analysoi pintapuolisesti. Sehän on kaikkein helpointa tietysti käytännön elämässä, eli havainnoida miltä joku näyttää. Elekieli on tärkeä piirre ihmisissä, tärkeämpi kuin puheet. Ensivaikutelman tuoma intuitio on useimmiten oikeassa itselleen tuntemattomista ihmisistä.
Myrkyllinen ihminen
Jotain sellaista jonka vuoksi moni olisi päättänyt elämänsä.
Kuolema on yksi parhaista asioista mitä voi olla.
Hmm, no viimeiseksi varmaan luuranko. Melekoonen ihmisvihaaja taidat olla.
Salottisipulin, keltasipulin, valkosipulin vai punasipulin? Vai kenties erikoisempaa ruohosipulin? Olenko liian monimutkainen ymmärrettäväksi, vain tunteiden vietäväksi tarkoitettu.
https://youtu.be/6ElC4UwYVuA
Jos sellaiseen tilanteeseen olisin sallinut jonkun ulkopuolisen ihmisen pääsevän, niin silloin tietäisin, että hänessä on jotain erityistä ja häneen voi myös luottaa.
Kun täydellinen luottamus hänen ja minun välillä olisi syntynyt, niin silloin pääsisit tietämään minusta asioita, joita ei ole päässyt tietämään kuin harvat ja valitut.
Mies
Voisin kirjoittaa samoin, mutta kukaan ei ole päässyt sismpääni.
Oikeastaan elämäni aikana olen päässyt kuorimaan yhden henkilön kuin sipulin, kerros kerrokselta.
Tietysti se edellytti, että välillämme oli muodostunut täydellinen luottamus, koska asiat, joita molemmat saimme toisistamme tietoomme olivat hyvin henkilökohtaisia ja kipeitäkin tapahtumia mitä meille oli elämämme aikana tapahtunut.
Silloin lupasimme toisillemme, että toisiamme koskevista asioista emme voi puhua kenellekään ulkopuoliselle, toisille ihmisille. Ainakin omalta osaltani se lupaus myös pitää.
Mies
Jokainen itseään kunnioittava kunnioittaa myös toista olemalla luotramuksen arvoinen. Minä luulin kohdanneen sellaisen ihmisen ja olisimme alussa, mutta mies taitaakin olla hyvä näyttelemään.
Luottamus ja kunnioitus ihmisten välillä tulee olla molemminpuolista. Vaikka ihmisten välillä on erilaisia näkemyksiä ja aina asiat eivät mene niin kuin on itse toivonut, niin anteeksi tulisi pystyä pyytämään ja anteeksi myös toiselle antamaan, jos virheitä on tehty - koskee tietysti molempia.
Mutta luottamusta ja kunnioitusta voi ja kannattaa testata ennen kun esim. kertoilee itsestään mitään sellaisia asioita, joista saattaisi olla esim. haittaa myöhemmin.
Joskus olen itse pohtinut tuota ihmisten "näyttelemistä" kun ollaan ihmisten kanssa tekemisissä. Sitäkin kannattaa selvittää ja testata, että kuinka tosissaan toinen on ja puhuuko toinen esimerkiksi muunneltua totuutta asioista.
Vaikka kuinka hyvältä tuntuisi toisen ihmisen seura ja käytös, niin useasti ei kuitenkaan tiedetä mitkä ja millaiset tavoitteet kenelläkin ovat. Ei kannata kiirehtiä asioissa, vaikka kuinka ihanalta toisen seura tuntuisi.
Mies
Ota asia puheeksi kun näette miehen kanssa seuraavan kerran. Kuinka kauan olet tuntenut miehen?
Miestä tuntenut, minusta tuntuu etten tunne enää häntä laikaan..kevään jälkeen ovat kyneleet olleet vieraana.
Kultainen sydän🤎.
Niin paljon ja enemmän kuin voit kuvitellakkaan.
Minulla on ohut nahka
voisi olla paksumpikin
Kuori ja sisin
samaa maata
kärsimyskukan kaltaista
Ohutkuoristen sukua
Tyhjyys
Tämä kommentti kosketti.
Sivusta
Karrelle palanut käpristynyt sydän. Toivoin salaa että vain sinä rakastaisit minua ja että meistä tulisi jotain. Mutta sinä vain pelleilet kustannuksellani. Ehkä vielä hukun...
T. K
Ja sinäkö sitten roikut sen tiedon varassa, että mitä jossain foorumilla kulloinkin lukoo? Ihan hirveästi ei nyt kyllä irtoa sympatiaa sinun aprikoinneille jostain varmaan täysin käsittämättömästä syystä. Sivusta.
Hyvä kommentti
En tiedä, mutta muistan kun ajat sitten arvostelin erästä työkaveria, niin toinen sanoi sen olevan vähän sisäänpäin kääntyvä, mutta että hänestä kuoriutuu mielenkiintoinen henkilö kun pääsee kuorimaan kuin sipulia.
Minä taas olen joka tavalla niin avoin, että mikään tämmöinen ei voi koskea minua.
Tänäänkin silmät kostuivat töissä kun puhuttiin "äideistä parhain" -dokumentista, jossa näytettiin miten sotalapsia lähetettiin kyltti kaulassa junaslla Ruotsiin. Kerroin siinä, että itkin kun näin sen ja nytkin alkaa itkettämääm. Kerroin myös työkavereille, että sen dokumentin myötä olen ymmärtänyt ja hyväksynyt sen, miksi isäni oli sellainen kuin oli.
Sukupolvet siistää omia emotioitansa sukupolvelta toiselle, joten tämä dokumentti avasi minulle sitä millainen olen.
Avasi sitä, että miksi minä olen lapsuusvuosieni jälkeen tällainen kuin olen, se omasta äidistä erottaminen pari-kolmevuotiaana on ihan varmasti ollut trauma, joka jättää isot jäljet tähän lapseen.
Itkin elokuvaa katsoessani jo pekkää ajatusta, että oma lähes taaperoikäinen lapsi pitäisi lähettää yksin kohti tuntematonta. Itskin äitinä myöskin sitä tuntemusta, jota ei voi edes kuvitella kun lähettää pienokaisensa kohti tuntematonta.
Traumoja siitä on syntynyt, puolin ja toisin. :(
Joskus minäkin arvostelin ihmisiä kun tekivät ja toimivat ei hyväksytysti. Sinun pitäisi jotain siitä kokea. Se mitä jotkut on laitettu kokemaan on täysin hirveää. Mitä he tekivät, että heille tehtiin se. Eihän niistä saa puhua mutta veikkaan yksikään täällä aamusta tai yömyöhään kirjoittelija ei sitä vapaaehtoisesti tee. Ajatellaan hyvää mutta usko pois on olemassa hyvin vaikeita ihmisiä, jotka eivät ole pahoja, mutta aiheuttavat elämään paljon pahaa. Sitä ei ymmärrä ne jotka saavat elää normaalisti, ja tekevät jotain sieltä täältä 5 Min kerrallaan. Syyttömänä kun sinulle tehdään jotain mitä ei järki ymmärrä, tai pakotetaan johonkin niin se hirveää, traumaattista. Vielä pelottavampaa on että joukko, ei rikollisia, ovat niin parantuneita etteivät sitä ymmärrä, se on heille normaalia. Nyt kun itsellä pahin on ohi pystyy miettimään maailman, Suomen tilannetta miten se on mahdollista. Miksi osa elää täysin normaalisti, ja osa joutuu kokemaan näitä vuosia, ehkä niin pahasti että läpi elämän. Että joku aiheuttaa semmoisen kierteen mitä kukaan ei pysäytä. Se oli vaikeinta saada oma niin sanottu kierre pysähtymään, vähällä pääsin. Tosin lyhyen ajan sisään tapahtui paljon, jota jotkut nostivat taas kaikkien tietoon. Nämä jotka laittoivat kaiken tapahtumaan. Nyt mennään eteen päin, mutta vaikka olen elänyt aika hyvin, moni asia on mennyt eteen päin, ne jättivät ikuiset arvet. Kun niistä toivuttiin iskivät uudelleen ja nostivat kaiken esiin. Yrittivät samaa uudelleen mistä kaikki lähti. Minä ymmärrän että joku purkaa tänne tunteitaan, ja puolustaa itseään, aikaisemmin en ymmärtänyt. Aiemmin ymmärsin että joku saattoi syyttää jotain vähän turhastakin, nyt en enää ymmärrä.
Maailmassa on paljon asioita joita ei ymmärrä. Mutta tapahtui mitä tahansa, tässä neuvoni tunne itsesi, ole rehellinen itsellesi, seuraa itseäsi ja kun elämässä koittaa se suurin draama, suurin nöyryytys, suurin vaikeus, pysäytä se kierre. Älä anna vihan viedä vankilaan, älä katkeroidu niin ettet kykene tuntemaan iloa ja rakkautta, älä tapa itseäsi tai muita, hoida lapsesi tai vie hetkeksi turvaan kunnes siihen pystyt. Selviä. Päätä, tämä elämä on sinun, elä, koe ja mene eteen päin. Rakasta ja ole järkevä, varuillaan ja yritä löytää ihmisiä elämään jotka haluavat sinulle hyvää. Älä ikinä anna niin että katkeroidut, älä ikinä ota niin että pelkäät kostoa, ensin itse ja perhe, sitten muu. Maailma, elämä on seikkailu, kaikesta voi selvitä, on päätettävä ja välillä muutettava suuntaa.
Rakkautta joka jäi kuorien alle
Ei sieltä taida enää löytyä mitään ja hyvä niin.
Olisin kuin sipuli. Kuoren alla aina uusi kuori.
Hyvin epävarma ja hyväksyntää kaipaava ihminen.
Lisää kerroksia ja sen jälkeen..lisää kerroksia..
Täydellinen ihminen, mitäs muutakaan.
Vaikka kuorisi kaikki kerrokset, niin silti avautuisi vain pieni murto osa. Se on sitä itsensä suojelua…
Tuhkaa ja nokkosvettä.
https://youtu.be/nkZ73hB6f_E
kasvatatko tomaatteja siellä
Olen näennäisen avoin vaikka töissä, mutta silti sisin on tiukasti piilossa. Suurin osa ei tajua kuorta päällä, koska se mikä näkyy antaa avoimen vaikutelman. Ihmiset, myös työkaverit , jotakin tuntenut minut 10-20v näkevät kuorien valitse ja huomaavat milloin kiehun sisältä, vaikka ulkokuori on korostetun rauhallinen ja tyyni.
Sipulin sisällä on herkkä, ujo ja voimakkaasti tunteva intohimoinen nainen. Iso osa ei huomaa ujoutta eikä temperamenttia eikä voimakkaita tunteita. Intohimon ja kyvyn huomata toisten tunteet ympäristö kyllä tunnistaa. Puhun luottamuksellisessa suhteessa sujuvasti syvistä tunteista, mutta tutustumisvaiheessa se voi olla vielä vaikeaa ja vaatii aikaa ympärilleen. S
Älä esiinny toisena, kirjoittaja ei ole S!
Niin no, sopii kysyä enemmän tai vähemmän asianosaisena, että mikä näistä riipistuksista sitten on koettavissa uskottavaksi. Sitten kyllä ärähdetään näistä banaaleista kirjoituksista kun omaan nilkkaan osuu, muuten käytetään hyväksi näitä tekstejä kampanjointiin.
Sen tiedät, kun kuorit minut.
Niin minä tiedän, kun sinut kuorin. Niinhän joskus sanoit, että kuorin sinut kuin sipulia, kerros kerrokselta. Ja sen jälkeen sinä avasit sydämesi.
Silloin olin niin onnellinen, että tiesin välillämme olevan ikuinen kunnioitus ja luottamus.
Mies
Hajupommi
Uloimpana on materiaalinen pinta. Aika tavallinen, joidenkin mielestä söpö. Ei mitään ihmeellistä suuntaa tai toiseen. Ei vakavia vikoja eikä järisyttävän hienoa.
Seuraava kerros sisältää sosiaalisen pintakerroksen. Olen aika mukava, vähän hiljainen, mutta sanon monesti nokkelasti ja terävästi jos on paikka. Kuuntelen ja small talkkaan, en yleensä suututa tai ärsytä ihmisiä ellen halua, ja siihen vaaditaan paljon että haluaisin.
Sitten löytyy panssarikerros. Sen alle pääsee varsin harva. Pitää olla luottamus ja hyvän olon tunne ihmisestä. Panssarikerros on joojoo-mies joka heijastelee toisen näkemyksiä tai joskus eiei-änkyrä, joka sulkee yhteyden.
Panssarin alla on välittämisen kerros. Sinne löytävä saa kaiken tuen, välittämisen ja lämmön, minkä voin antaa. Hyvät tyypit ja ihanat ihmiset tavoittavat tämän. Silloin annan palasia sielustani ja pyrin auttamaan, tuomaan lämpöä ja hyvää, antamaan omastani.
Seuraava kerros sisältää herkkyyden ja minuuden. Sinne pääsy vaatii pitkää luottosuhdetta ja syviä tunteita. Siellä omat syvimmät tunteeni ja arimmat ajatukseni ovat jaossa toiselle. Tänne asti vain muutama on koskaan päässyt.
Viimeinen kerros on ydin, omistautuminen. Sen saavuttaneelle olen aina ja kaikessa tukena ja valmis ihan mihin tahansa hänen vuokseen. Tänne pääsy edellyttää että läpäisee seulan samankaltaisuudesta ja sielunyhteydestä niin, että voin luottaa myös häneen sataprosenttisesti aina ja kaikessa. Tässä ollaan yhtä ikuisesti, kävi mitä kävi.
Onpa upeasti sanoitettu! Tunnistan paljon samaa.
Vautsi. Olitpas hienosti kirjoittanut.
Ihan kuin tuollaista "polkua"itsekin olisin kulkenut tuntemani naisen sydämeen, kuorien hänet kuin sipulin, kerros kerrokselta.
Vaikka viimeiselle kerrokselle asti pääsin, niin aina elämä ei mene niinkuin olisi toivonut. Mutta kaikesta ikävistä tapahtuneista huolimatta, ihanat muistot hänestä jäivät - ikuisesti tunnen luottamusta ja kunnioitusta häntä kohtaan.
Mies
Hän paljastui urpoksi joka halusi vain nöyryyttää muiden mukana muutamien valheiden takia. Toivottavasti elämä tuo hänelle eteensä tekonsa.
Yksi pahimmista asioista mitä tekevät on estää tutustumasta muihin ihmisiin jotta saavat nöyryyttää lisää. Toivottavasti jokainen heille vielä kostautuu. Ja oikein kipeästi. Se mies on pelkkä itseään täynnä oleva urpo, ei mitään hyvää ainakaan minulle tehnyt tai saanut aikaan. Toivon että etten olisi tavannut.
Vähän leikin sillä takaisin näytin mitä elämä voi olla. Mutta voi etsiä ihan niistä muista joiden takia teki puuhiaan. Ansaitsen parempaa.
Mietinkin miten sen ikäisellä ei oo vielä lapsia, onko saanut mustan karman jo päälleen ja sinun haluasi puhua heti lapsesta. Tiedäthän minun lapseni tässä, varmaan sinunkin 😗 vittumaiset suunnitelmat lankeavat aina omille nilkoille. En ikinä ottaisi täältä miestä. Enkä varmasti kehenkään pitkään aikaan. En puolisoon, ystäviin tai muihinkaan. Toiste ette minua näin nöyryytä. En välttämättä pysty itse kostamaan mutta moni on kyllä elämän myötä saanut sitten itselleen sitä peetä. Meidän juttu on ohi eikä ala uudelleen, kun ei muuta ole tullut tähän mennessä ei tarvii enää tullakaan. Eri juttu jos olisit oikeasti ollut tukena jne. Jos joskus naimisiin menen se mies on oikea mies ja nimenomaan minulle. Niitä on vaikea löytää, unien mukaan semmoisen kuitenkin saan. Kertovat ja viestittävät muutakin hyvää. Jään siis odottamaan, enkä lannistu näiden vuosien kaltaisista ihmisistä. Minua on enää todella vaikea nujertaa, negatiivisuuskin on muuttunut voimaksi joka vie positiivisesti eteen päin. Valkoinen peittää mustaa, aikaa haalistaa täplätkin vielä pois. Sinulle, jätä rauhaan. Mene niiden muiden luo, semmoiseen elämään kun haluat. Minä etsin ne ihmiset joille minä ja minun näkeminen ja kohtaaminen on tärkeää, kuten muukin minulle tärkeä. On minulla semmoisiakin ihmisiä vaikka joukkoon mahtuu niitä jotka mielellään kaikkea sabotoi. Hyvää yötä. Viimeinen viesti tänne. Rakkaus itseensä, elämään ja hyvään voitti. Harmituskin vielä katoaa kokonaan ja puhdas sisäinen hymy kestää koko viikon, nyt jo monta päivää. Voimaan Un valtavalla voimalla, halu elää, rakastaa on valtava.
”En ikinä ottaisi täältä miestä. ” jaa et vai, joka päivähän sinä mies käyt eri hahmoilla valitsemassa itsesi.
Ei me hyvin sullakaan kyselet trollien saamisista
Surullinen yksinäinen ihminen
En enää kauan. Etsin ihmiset elämääni jotka ovat hyviä, arvostavat minua eivätkä halua minulle pahaa, menetyksiä tai laita kestämään viime vuosien tapahtumat. Välillä näille ihmisille olen puhellut tulevia, ehdotellut asioita elämään, sitten sanon lopulliset hyvästit. Joskus vielä tajuavat mitä menettivät, jotta niiden tahto toteutui. Joskus vielä kokevat huonoja asioita siitä pahasta mitä tekivät. Mutta minä ansaitsen ihmisen, joka ei leiki ja on halukas ottamaan kädestä hellästi kiinni ensimmäisestä päivästä lähtien. Oli kiva että rakastuit, jos siihen pystyt. Minä ensin oikeasti kiinnostuin, mutta aika pian huomasin jujun, jäin seuraamaan, jotta osaan jatkossa välttää tiettyjä porukoita. Tasoissa ollaan, taisin pistää vähän pintaa syvemmälle, tosin kärsin "hakkauksia", nöyryytystä ja muuta paskaa enemmän. Yksikään joka sitä sivusta seurasi, voin pyyhkiä sillä persettä. Lapset aina rakastavat minua, omat ja vieraat, tuttujen ja muiden. Nuoretkin. Suurin osa. Pari halusi kiivetä yöllä vartioon ja lyödä niitä miekalla, ehdotin että heitetään niille taikapölyä silmiin jotta ovat kilttejä. Ja en ole mies, tai lastenhoitaja. Kiitos hei.
No kyllähän olet mies, miksi muuten alleviivaisit moista asiaa ja miksi suotta tekisit niin kun joku löytää kuitenkin jotain omia elämyksiään näistä provokatiivisista pakinoista. Mitä epäselkeämpää sen parempi tai vahvempi kokemus ilmeisestikin näin se menee
Minua kuoriessa ei löytyisi mitään jota ei jo keskustelussa tulisi esille, koska olen aina oma aito itseni joka myöskin näytän tunteeni. Itken ja nauran estoitta kun tilanne on oikea. Myöskin suullisesti kuvailen hyvin tarkkaan sen, mitä mistäkin tilanteesta ajattelen, samaten sen, mitä tunnen.
Siksi varmaankin tällakin viikolla olen saanut kahdelta eri ihmiseltä hyväksyvää palautetta, jonka sain kuulla kolmannen osapuolen kautta eli kyseessä ei ole mikään mielistely-yritys.
Siis kasvokkain tapahtuva...
Ja, nyt en halua kehua, mutta kun mietin tätä positiivisen palautteen määrää, niin voin vain kuvitella kulkevani oikeata polkua pitkin. <3
Nämä jatkuvat positiiviset palautteet saavat minut tyytyväiseksi ja varmaksi myöskin siitä, että olen juuri sitä mitä tarvitaan saamaan ihmiset voimaan paremmin/hyvin.
Se myöskin on jokapäiväinen tavoitteeni, en voisi ikinä kuvitella aloittavani päivääni tarkoituksena satuttaa tai loukata ketään.
Yksilön sisältä huokuva onnellisuus tavoittaa ympärillään olevat koska mielialatkin "tarttuvat". Ja omalta kohdaltani olen ja saan edelleenkin levittää hyvää mieltä, joka myöskin lisää omaa onnellisuuttani kun näen mitä saan aikaan.
Yksinkertaista, mutta totta!
En osaa edes kuvitella miten raskasta sellaisen elämä ja herääminen uuteen päivään voi olla, jos on negatiivisia/vihamielisiä ajatuksia jotain kohtaan. Päivän kohtaamiset jatkuvaa kilpailua, kateutta ja vi..tuilua tai kielteisten ajatusten esilletuomista somepalstoille.
Sellainen ihminen ei vain yksinkertaisesti voi olla onnellinen. Näinhän se vain yksinkertaistettuna on, vaikka asiaa miten päin pyörittelisi.
Tällaisia kun ajattelen, niin en voi kuin ristiä käteni ja kiittää luojaa siitä, mitä olen saanut. <3
Pettymys
Vain ja ainoastaan minä tiedän noilla antamillasi tunnisteilla.
Löysitkö (nainen) jostain täältä olevasta tekstistä itsesi?
Mies
No mutta Mies!
Eikö riitä että vastasin mielenkiintoiseen aloitukseen?
Anteeksi..
Tietysti riittää.. itse en vaan ollut aloituksen kirjoittaja, vaikka aloituksessa mainittua aihetta olimmekin rakkaan ystäväni (nainen) kanssa käsitelleet muutaman kerran.
Ehkä joku/jotkut ihmiset ovat käsitelleet samaa aihetta sitten keskenään vastaavanlaisessa tilanteessa, kenties?
Mies
Ok, asia ymmärretty. Ei ole mitään anteeksipyydettävää.
Itsekin haluaisin vaihtaa ajatuksia kaivatun kanssa, mutta se lienee mahdotonta. Palsta-avoimuus on itselleni vieraampi kuin keskivertokirjoittajalle. Tuntuu niin vieraalta täällä vaihtaa intiimikuorikerroksia. Koska irl tilanne on se, missä kerrokset lähtee tuulen mukana puolin että toisin.
Niin ei tämä todellakaan ole mikään paras paikka vaihtaa ajatuksia erityisen henkilökohtaista asioista eli mieluummin ajatusten vaihtoa muilla yhteydenpitokanavilla.
Olen pyrkinyt siihen, että en kirjoittele täällä sellaisia asioita, joista voisi kaivattuni joku ulkopuolinen tunnistaa.
Tietysti sillehän ei mahda oikeastaan mitään, jos esimerkiksi kaivattuni on asioista kertonut jollekin kolmannelle osapuolelle ja se kolmas osapuoli tunnistaa sen tekstin liittyvän tiettyyn henkilöön. Pienen pieni mahdollisuus kylläkin?
No kun kirjoittaa kultaista keskitietä pitkin loukkaamatta kaivattua ihmistä ja saattamatta häntä ikävään tilanteeseen, niin voisin ajatella että kohtuu hyvin menee.
Mies
Komsii komsaa.
Kuulut fiksukastiin, jolle yleisesti arvot ja asenteet eivät ole riepoteltavissa. Uskoisin että valitullasi asenteet ovat myös samansuuntaiset. On kuitenkin muistettava erityyppisiä tilanteita, joissa tunnisteet saavat siivet alle. Kaikenlaiseen törmännyt, siitä edellinen lause.
Keskitie-oivallus on hyvä kriteeri ja toisen kunnioittaminen, tapahtukoon jatkossa raastavakin ero.
Lähinnä kysymys näinkö sinä toivoisit itseäsi kohdeltavan?
"näinkö sinä toivoisit itseäsi kohdeltavan"? Mihin viestiin tuo kysymys liittyy?
kai siellä ainakin ajatellaan olevan jonkun ydinminän tai autenttisen itsen, joka on viisas huolenpitäjä, tunteva, sisäinen ääni ja persoonallisuus, mutta joka ei ole ajatukset vaan niitä huomioiva tietoisuus, olemus, intuitio, jota suojellaan häiriöiltä ja pinnalliselta https://psychcentral.com/blog/connecting-to-your-core-self?c=1399538230
Mitäkö?
Rakastava, empaattinen, kannustava, leikkisä, intohimoinen, tunteellinen...parhaat puolet näkyvät vain lähimmille.
No tietysti lohkot ja lahkot renkaina 😂🤣😅
Ikäänkuin hangonkeksi varmaan.
Tulessa ja hornassa pesty --> Soldier Of Heaven
Ja muka näkee kauneutta kaikissa...
En tiedä mihin liittyy, mutta on kyllä sairaan oloinen kommentti
Ehkä yllätyksiä.., jos ei ole itse kokenut vastaavia asioita.
Osa ihmisistä ei uskoisi todeksikaan. Mitäpä noista, monella on monenlaista.
Silmistä näkee paljon, kuka on joutunut oman kokemuksen kautta löytämään empatian. Arvostan siksi kaikkea kokemusta.