Hauska huomata, että näin hieman alle 30v naisena ja elämää ja seurustelusuhteita kokeneena alkaa kriteerit kumppanille vain vähenemään. Nykyään näen tärkeimpänä, että mies on oikeasti luonteeltaan hyvä, ystävällinen ja myös mieleltään tasapainoinen. Kriteerinä myös on, että mies on viisas ja hyvässä työssä, jotta joskus on mahdollista yhteisen kodin ostaminen ja perheen ylläpito ilman jatkuvaa stressiä taloudesta. Ulkonäöllisesti kelpaa aika laajalti kaikennäköiset, mutta ylipainoa ei mielellään ole kovin paljoa.
Kriteerit kumppanille vaan vähenee iän myötä ja myös muuttuu.
Anonyymi
54
628
Vastaukset
No kunhan täytät 40 ja vähän päälle, osaat "simppeloida" kaikenlaista turhaa "shittiä" kriteereistäsi pois. 🤣
Minä esimerkiksi mietin näin 44 v miehenä, että unelmanainen on sellainen, jonka seurassa on miellyttävä olla. 😁 Muuta ei tartte. Siinä on kaikki yhdessä nipussa.randombypasser kirjoitti:
Aika pitkälti samaa mieltä, tärkeintä on että toisen seurassa on miellyttävä olla.
M49Ai sä oot noin kääkkä? 🤣
Eipä uskois? Oot niin huisa jutuissas. 😁
Mutta vakavamnin...
Mä joskus tein paljon sähkötarkastuspöytäkirjoja ja siis niitä tarkastuksia yhdessä tietyssä teollisuuslaitoksessa. Sen laitoksen käytönjohtaja on yhä mun hyvä ystävä.. mua joku 20 vuotta vanhempi mies. Sen kanssa väännettiin sähköteknisistä jutuista ja kun se tiesi oikeasti mikä oli tärkeää mitata ja tietää, se halus aina karsia turhat pois.. mä taas katsoin jotain sertifikaattia kuin piru raamattua..
Mutta hänpä selitti miksi mikäkin on tärkeää ja mikä kumoaa toisensa... eipä voinut kiistää...
Mutta hän sanoikin, että ei hän vanhana miehenä jaksa lukea hirmu litaniaa kaikkea p.skaa, vaan ainoastaan sen, millä on oikeasti merkitystä. Ja kaverin takana oli laitos, minkä seisottaminen maksoi 80 000€/h, ja varmaan sai korvauksen, että homma toimi, joten uskoin. ...
Mutta jäipähän joku viisauskin. Ja voi sitä soveltaa muuhunkin. 😁Disseisback kirjoitti:
Ai sä oot noin kääkkä? 🤣
Eipä uskois? Oot niin huisa jutuissas. 😁
Mutta vakavamnin...
Mä joskus tein paljon sähkötarkastuspöytäkirjoja ja siis niitä tarkastuksia yhdessä tietyssä teollisuuslaitoksessa. Sen laitoksen käytönjohtaja on yhä mun hyvä ystävä.. mua joku 20 vuotta vanhempi mies. Sen kanssa väännettiin sähköteknisistä jutuista ja kun se tiesi oikeasti mikä oli tärkeää mitata ja tietää, se halus aina karsia turhat pois.. mä taas katsoin jotain sertifikaattia kuin piru raamattua..
Mutta hänpä selitti miksi mikäkin on tärkeää ja mikä kumoaa toisensa... eipä voinut kiistää...
Mutta hän sanoikin, että ei hän vanhana miehenä jaksa lukea hirmu litaniaa kaikkea p.skaa, vaan ainoastaan sen, millä on oikeasti merkitystä. Ja kaverin takana oli laitos, minkä seisottaminen maksoi 80 000€/h, ja varmaan sai korvauksen, että homma toimi, joten uskoin. ...
Mutta jäipähän joku viisauskin. Ja voi sitä soveltaa muuhunkin. 😁Ikähän on vaan numero ja olen päättänyt sokeasti uskoa siihen, niin sitten päätin olla ryhtymättä "aikuiseksi" 😁
Nuo mahtavia nuo vanhat konkarit jotka kertoo työelämässä miten maailma makaa ja mikä on just nyt olennaista. Mullekin noita on jokunen siunaantunut työuralle ja kyllä ne opit on jääneet mieleen. Ja aika moni niistä oli sellaisia, että toimivat melkein työssä kuin työssä, enemmän sellaisia elämänoppeja kuin muuta.
Ekassa "aikuisten oikeassa" työpaikassani oli yksi sellainen, ihka aito savolainen vääräleuka, olkoonkin että oli tuolloin itekin vasta 35v (minä 17). Mutta se kaveri sai tehtyä minustakin melkoisen höpöttelijän ja pelleilijän sekä opetti sen, että sellaista hommaa ei olekaan mitä ei voisi tehdä/hoitaa. Ja niin me hoidettiin vähän kaikkea mahdollista mitä ei ollut korvamerkitty jollekin toiselle. Pirun kiva kaveri ja antoi hyvät eväät työelämään. Asuu tässä aika lähellä nykyään ja ollaan jonkun kerran kohdattu marketissa, naurettu menneille.randombypasser kirjoitti:
Ikähän on vaan numero ja olen päättänyt sokeasti uskoa siihen, niin sitten päätin olla ryhtymättä "aikuiseksi" 😁
Nuo mahtavia nuo vanhat konkarit jotka kertoo työelämässä miten maailma makaa ja mikä on just nyt olennaista. Mullekin noita on jokunen siunaantunut työuralle ja kyllä ne opit on jääneet mieleen. Ja aika moni niistä oli sellaisia, että toimivat melkein työssä kuin työssä, enemmän sellaisia elämänoppeja kuin muuta.
Ekassa "aikuisten oikeassa" työpaikassani oli yksi sellainen, ihka aito savolainen vääräleuka, olkoonkin että oli tuolloin itekin vasta 35v (minä 17). Mutta se kaveri sai tehtyä minustakin melkoisen höpöttelijän ja pelleilijän sekä opetti sen, että sellaista hommaa ei olekaan mitä ei voisi tehdä/hoitaa. Ja niin me hoidettiin vähän kaikkea mahdollista mitä ei ollut korvamerkitty jollekin toiselle. Pirun kiva kaveri ja antoi hyvät eväät työelämään. Asuu tässä aika lähellä nykyään ja ollaan jonkun kerran kohdattu marketissa, naurettu menneille.No ymmärtänet vitsin...en mä sen kummemmin nuorempi edes ole. 🤣
Joo. Tuo mun mainitsema äijä on yhä jossain duunissa. Ei se malta lopettaa. Se kun nauttii siitä, että voi tuoda sitä intohimoista janoaan ja nälkäänsä tietää kaikesta jotain. 😁
Ei se ukko enää rahan takia töitää tee...se nauttii siitä, että se saa herättämään meikäläisiä jostain unesta. 😁 Se elää lajille ja meillä se on sähkö. Mä en ihan tuohon kykene. Mulla on muutakin. Mutta tuollaiset tyypit on huikeita. 😁👌Disseisback kirjoitti:
No ymmärtänet vitsin...en mä sen kummemmin nuorempi edes ole. 🤣
Joo. Tuo mun mainitsema äijä on yhä jossain duunissa. Ei se malta lopettaa. Se kun nauttii siitä, että voi tuoda sitä intohimoista janoaan ja nälkäänsä tietää kaikesta jotain. 😁
Ei se ukko enää rahan takia töitää tee...se nauttii siitä, että se saa herättämään meikäläisiä jostain unesta. 😁 Se elää lajille ja meillä se on sähkö. Mä en ihan tuohon kykene. Mulla on muutakin. Mutta tuollaiset tyypit on huikeita. 😁👌Viis vuotta ikäeroa, olet teini minuun verrattuna 🤣
randombypasser kirjoitti:
Viis vuotta ikäeroa, olet teini minuun verrattuna 🤣
No jaa...noi oikeesti on numeroita. On sulla nuorekkaat ajatuksenjuoksut ainakin. 😊
Disseisback kirjoitti:
No jaa...noi oikeesti on numeroita. On sulla nuorekkaat ajatuksenjuoksut ainakin. 😊
Lapsenmieli, katsos 😉
randombypasser kirjoitti:
Lapsenmieli, katsos 😉
Sitä on hyvä ollakin.
Mäkin kävin huruuttelee pyörällä tuossa jonkun 12 km;n lenkin, sit töihin tästä, niin huomisaamuna on 11 km lisää mittarissa. Poljetaan nyt sitten tuota, kun kerran on. 😀
Lapsettaa se muakin... sotken pitkin ja poikin pitkin kaupunkia sit kun poikasena konsanaan. 😁
Mitähän jännää kriteereistä sitten on poistunut?
Lähinnä noissa jäljellä olevissa kriteereissä on hankaluutena että samat ominaisuudet luultavasti kelpaavat muillekin. Tarkoitan että olisi pelin kannalta parempi kortti pitää kriteerinä esim. pahalta haisevia jalkoja tai jotain mielenterveysdiagnoosia.Toisilla se menee noin ja toisilla aivan toisinpäin, kriteerit vaan tiukkenee.
Riittänee, että olet tehnyt arvokkaan havainnon ja olet siitä sekä huvittunut että ilmeisen tyytyväinen. Kuulostaa hyvältä :)- Anonyymi
Eli perhe, lapset ja talo.
Miehen tulee mahdollistaa nuo, muuten hän on sivuseikka.- Anonyymi
Ja juuri tuolla tavalla se alkaa painamaan useimmilla naisilla joiden hedelmällisyys on kääntymässä laskusuuntaan.
- Anonyymi
Tietenkin haluan miehen, jota rakastan sellaisena kuin hän on. Olen tämän ikäsenä oppinut jo ihastumaan luonteeseen ja ihmiseen kokonaisuutena, kun nuorena valitsin kumppanin vain ulkonäön perusteella.
- Anonyymi
Kun riittävästi vanhenee niin joutuu luopumaan jopa kriteereistä. Ja jos joku hulvaton kuvittelee että sittenhän se tarjonta räjähtää käsiin niin heille sanoisin että "ei".
- Anonyymi
Minus ihsdxyuyyi rtäd uudi tytytö js hymyili kun juyyrlin... muyys niin bstmsdkin uudi ksupingillr ylrr pryymään js tsidksytkdi vstmsd
No sai ainakin kaverin ensimmäise3nä enkä minä hänta annalla raiskannuta :D Enpä nyt sanoisi, kun omia arvoja ja tärkeinä pitämiä asioita miettii, niin ymmärtää ettei ole paljon valinnanvaraa. Ei oikeasti ole.
Ikä tekee mukavuudenhaluiseksi.- Anonyymi
Oletko varma että ne oikeasti vähenevät vai voiko olla että ne jopa lisääntyvät koska miehen on selvästikin kuuluttava sinun suunnitelmaan ja toteutettava roolisuorituksensa.
On suoraansanottuna helpompaa olla jännämies avoimessa tulevaisuudessa, kuin lähteä elämään naisen valmiiksi suunnittelemaa suunnitelmaa. Tämä siksi että ihmisiä täällä ollaan eikä hyödykkeitä; ensimmäinen kysymykseni olisi että onko minulla oikeasti vitunkaan vertaa väliä ihmisenä ja tahtotilana, vai kelpaisiko miesrobotti joka paskantaa rahaa ja osaa vaihtaa vaipat?- Anonyymi
Minusta ap:n kriteerit ovat ihan ok, jos haluaa lapsen.
Kyllä miehetkin tuollaista elämää haluavat. - Anonyymi
Siis selvennän vielä, että olen kiinnostunut miehistä, jotka myös toivovat tulevaisuudelta vakaata parisuhdetta, perhettä ja yhteistä omaa kotia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minusta ap:n kriteerit ovat ihan ok, jos haluaa lapsen.
Kyllä miehetkin tuollaista elämää haluavat.No kaksi perhettä perustaneena voin todeta että kyllä, miehet voivat haluta tuota ja koskee myös minua.
Mutta toisaalta se että ajetaan tuo tavoite edellä on ainakin minun kohdallani johtanut siihen että se parisuhde lopulta romahtaa koska siinä ollaan fasilitetti ja fasilioija eikä sitä ihmissuhdetta olekaan siellä pohjalla, vaan jokin projektinkaltainen jonka ohella sitten laiminlyödään itseä ja toista noin ihmisenä ja suhde ei olekaan henkilökohtainen vaan riippuu projektin etenemisestä.
Voi toki olla että olen aivan susipaska ihmisenä ja miehenä ja kumppanuuteni on laadutonta - mutta suora toistuva kokemukseni on että ihmistä ei ole pitkällä tähtäimellä tehty ajamaan valmiiksi kirjoitettua käsikirjoitusta. Entä sitten jos toinen pysähtyy ja tarvii kohtaamista? Ihan oikeaa oikeutta olla ihminen, olla kumppani, kohdattu vaikka ei pystykään kantamaan korttaan kekoon? Onko se silloin loppu? Jos on ja suhde on luotu tälle pohjalle se suhde perustuu pelolle.
Minä en halua pelätä kumppaniani suhteessa. Sitä että jos en tanssikaan skriptin mukaisesksi muutun taakaksi. Olen koittanut tuota perhe-elämää itsetarkoituksena ja kummallakaan kerralla en löytänyt sitä kautta kumppaniani vaan päinvastoin ajoin tai ajauduin ulos.
Nyt on lauma lapsia ja hajanaisia vanhemmuussuhteita ja lopputulema se että mitään kumppanuutta ei ollutkaan, missään suhteessa vaikka talot rakennettiin ja rahat ansaittiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No kaksi perhettä perustaneena voin todeta että kyllä, miehet voivat haluta tuota ja koskee myös minua.
Mutta toisaalta se että ajetaan tuo tavoite edellä on ainakin minun kohdallani johtanut siihen että se parisuhde lopulta romahtaa koska siinä ollaan fasilitetti ja fasilioija eikä sitä ihmissuhdetta olekaan siellä pohjalla, vaan jokin projektinkaltainen jonka ohella sitten laiminlyödään itseä ja toista noin ihmisenä ja suhde ei olekaan henkilökohtainen vaan riippuu projektin etenemisestä.
Voi toki olla että olen aivan susipaska ihmisenä ja miehenä ja kumppanuuteni on laadutonta - mutta suora toistuva kokemukseni on että ihmistä ei ole pitkällä tähtäimellä tehty ajamaan valmiiksi kirjoitettua käsikirjoitusta. Entä sitten jos toinen pysähtyy ja tarvii kohtaamista? Ihan oikeaa oikeutta olla ihminen, olla kumppani, kohdattu vaikka ei pystykään kantamaan korttaan kekoon? Onko se silloin loppu? Jos on ja suhde on luotu tälle pohjalle se suhde perustuu pelolle.
Minä en halua pelätä kumppaniani suhteessa. Sitä että jos en tanssikaan skriptin mukaisesksi muutun taakaksi. Olen koittanut tuota perhe-elämää itsetarkoituksena ja kummallakaan kerralla en löytänyt sitä kautta kumppaniani vaan päinvastoin ajoin tai ajauduin ulos.
Nyt on lauma lapsia ja hajanaisia vanhemmuussuhteita ja lopputulema se että mitään kumppanuutta ei ollutkaan, missään suhteessa vaikka talot rakennettiin ja rahat ansaittiin.Täytyisi miehenkin, joka noihin naisen projekteihin luulee haluavansa mukaan lähteä, tajuta jo nuorena sitten se, että projektit ovat aina määräaikaisia. Loppu häämöttää jo startissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täytyisi miehenkin, joka noihin naisen projekteihin luulee haluavansa mukaan lähteä, tajuta jo nuorena sitten se, että projektit ovat aina määräaikaisia. Loppu häämöttää jo startissa.
Niinpä. Ja toisaalta ei noihin ryhdytä ajatuksella että "väliaikaista kaikki on vain" vaan täynnä toiveita ja oletusta että asiat kyllä järjestyvät ja tämä on oikea, yhteinen ja toimiva suunta. Ei kai kukaan tahallaan paskaa tee.
Nyt vihellellään kornisti sitä "Virheen mahdollisuus ihmisyydelle sisällön suo" kohtaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis selvennän vielä, että olen kiinnostunut miehistä, jotka myös toivovat tulevaisuudelta vakaata parisuhdetta, perhettä ja yhteistä omaa kotia.
Onko perhe vakaa jos heität miehen jorpakkoon jos hän jää työttömäksi ettekä pysty asumaan unelmien omakotitalossa?
- Anonyymi
Aloittajan mies oli ennen piin kova jännämies joka oli väkivaltainen joka hakkasi naista ja kohteli huonosti jotenn nyt muka kiltti ja kunnollinen mies kelpaakin yhtäkkiä. No ei varmaan kovin kiltti mies sinua kelpuuta kun saa tietää mite olet olut jännämiesten äyttämä.
- Anonyymi
Ylipainoakaan en naisena (jos olisin) en liikaa tuijottaisi, sen saa pois ja usein miestä motivoi se nainen. Saattaa karsia muutoin hyvinkin hyvän yksilön pois. Ihan nyt vaan naisille yleisesti vinkiksi. Joskus ylipaino on itsehillinnnän puutetta, joskus epäsäännöllisestä työstä ja elintavoista johtuvaa, joskus iästä, joskus aineenvaihdunnan hitaudesta johtuvaa, joskus liikkumattomuudesta, joskus silkasta laiskuudesta. Pistäkää muutoin hyvä mies tarvittaessa vaikka kuntokuurille, kyllä se siitä laihtuu.
- Anonyymi
Ei, kyllä miehen (tai naisen) täytyy jo otettaessa olla kelvollinen, eikä mikään raakaversio josta lähdetään muokkaamaan mieleistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei, kyllä miehen (tai naisen) täytyy jo otettaessa olla kelvollinen, eikä mikään raakaversio josta lähdetään muokkaamaan mieleistä.
Olen samaa mieltä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei, kyllä miehen (tai naisen) täytyy jo otettaessa olla kelvollinen, eikä mikään raakaversio josta lähdetään muokkaamaan mieleistä.
Siinä ollaan asian ytimessä, sillä noin se juuri on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siinä ollaan asian ytimessä, sillä noin se juuri on.
Hyvin ennalta-arvattavat vastaukset, ei muuta kuin onnea etsintään.
- Anonyymi
Karsea ajattelutapa, että ottaa itselleen projektin kumppanista. Noita tyyppejä on tullut omassa elämässä yksi nähtyä ja ei vattu ikinä. Mä en rupea ketään muokkaamaan, enkä huoli sellaista, joka yrittäis mua muokata. NEVER!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Karsea ajattelutapa, että ottaa itselleen projektin kumppanista. Noita tyyppejä on tullut omassa elämässä yksi nähtyä ja ei vattu ikinä. Mä en rupea ketään muokkaamaan, enkä huoli sellaista, joka yrittäis mua muokata. NEVER!
Mulla myös kokemus tällaisesta tyypistä, joka yritti muokata mun vartaloa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mulla myös kokemus tällaisesta tyypistä, joka yritti muokata mun vartaloa.
Pelotteli myös että kohta mulle alkaa kertyä kiloja.
- Anonyymi
Mulla oli kai jo 27-vuotiaana kriteerit kohdillaan, koska olemme vielä nyt 35 vuoden jälkeenkin yhdessä ja rakastamme toisiamme. Ai, mitkä mun kriteerit olivat? No komeus, huumorintaju, työ, ahkeruus, perhekeskeisyys, liikunnallisuus ja sopivan sopuisan särmäinen luonne.
- Anonyymi
Voi kuulostaa ihanalta!
Minun ,50 miehen, kriteerit naiselle, on tosi matalalla. Nykyinen naiseni ylittää ne kevyesti.
Nuorempana, sinkkuna, mulla ei ollut kriteerejä ollenkaan. Tuli tavattua monenlaisia ja muotoisia naisia. Eikä yksikään tuttavuus ollut huono.
Sitten tuli nainen, johon ihastuin jo ennen kuin istuin hänen pöytäänsä.- Anonyymi
Ai, itselläni menee ihan päinvastoin. Aina vaan tarkemmin osaa harukoida ja kriteerit sen kun lisääntyy, tai pikemmin tarkentuu. Voihan sen tietysti yksinkertaistaa siihen, että tyypin pitää olla sellanen "jonka seurassa on mukava olla", mutta todellisuudessahan tuo on ihan jumalattoman monimuotoinen vaatimus.
Miksei sitä voi ekana kokeilla miltä toinen tuntuu. Hengailla sen tyypin kanssa vaikka viikon.
Jos kokemus on OK, voidaan jatkaa kuukausi eteenpäin, jne.
Jos tuntuu, että kaikki kriteerit eivät täyty kyllin nopeasti, lopettaa suhteen.
Jotkut tekevät asiat toisin päin. Arvioivat ehdokkaan kriteerilista kädessä ja sen jälkeen päättävät kannattaako tyyppi "koeajaa".
Oma puoliso koeajoi minut. Eräässä testissä hän tarkkaili, miten käyttäydyn, kun hävisin Mini-golfissa. Minun rauhallinen reaktio miellytti häntä. 😊
Hänellä oli kokemuksia miehistä, jotka eivät kestä häviötä.
Parin kuukauden jälkeen mulla oli olo, että minut hyväksyttiin.- Anonyymi
Gattino kirjoitti:
Miksei sitä voi ekana kokeilla miltä toinen tuntuu. Hengailla sen tyypin kanssa vaikka viikon.
Jos kokemus on OK, voidaan jatkaa kuukausi eteenpäin, jne.
Jos tuntuu, että kaikki kriteerit eivät täyty kyllin nopeasti, lopettaa suhteen.
Jotkut tekevät asiat toisin päin. Arvioivat ehdokkaan kriteerilista kädessä ja sen jälkeen päättävät kannattaako tyyppi "koeajaa".
Oma puoliso koeajoi minut. Eräässä testissä hän tarkkaili, miten käyttäydyn, kun hävisin Mini-golfissa. Minun rauhallinen reaktio miellytti häntä. 😊
Hänellä oli kokemuksia miehistä, jotka eivät kestä häviötä.
Parin kuukauden jälkeen mulla oli olo, että minut hyväksyttiin.Ei mulla ole aikaa (eikä kyllä mielenkiintoakaan) hengailla jokaisen tarjokkaan kanssa viikkoa.
En ole ikinä arvioinut ketään kriteerilista kädessä, eli tuosta en tiedä mitään - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei mulla ole aikaa (eikä kyllä mielenkiintoakaan) hengailla jokaisen tarjokkaan kanssa viikkoa.
En ole ikinä arvioinut ketään kriteerilista kädessä, eli tuosta en tiedä mitäänLisään. Voin hengailla yhden illan jo alunperin kiinnostavanoloisten tyyppien kanssa. Ei mulla kestä viikkoa tietää kiinnostaako vai eikö kiinnosta.
- Anonyymi
Ikisinkkuna vähän ihmettelen tätä kumppanin tarvetta.
Toisaalta, pitäisin hyvänä myös että ihmiset eivät enää lisääntyisi, jolloin maapallo olisi paljon parempi paikka 100 vuoden kuluttua.- Anonyymi
Siis, "tarvitsen toisen ihmisen että pystyn elämään"?
- Anonyymi
”Nykyään näen tärkeimpänä, että mies on oikeasti luonteeltaan hyvä, ystävällinen ja myös mieleltään tasapainoinen. ”
Noihan on huomattavasti vaikeampaa löytää kuin hyvä ulkonäkö.
Itsellä kriteerit tiukkenee mitä enemmän ikää tulee.- Anonyymi
Samaa mieltä.
- Anonyymi
Tottakai muuttuu!
Ei kait kukaan halua pysyä 25 vuotiaan aivokapasiteetin omaavana, jolloin virhevalinnat sakottavat ja rokottavat elämää. Virheet opettavat ja kasvattavat, kunhan niistä ymmärtää jujun, minkä haluaa muuttuvan! - Anonyymi
Sellaislle hyville töille joutuukin heittämään heipat.
- Anonyymi
Sanoisin että päinvastoin. Nuorena kelpasi lähes kuka vain, kun eihän sitä itsekään tiennyt mitä halusi. Eikä sitä silloin mitään "vakavaa" suhdetta muutoinkaan miettinyt.
- Anonyymi
Olen eri mieltä. Ei minulle kelvannut kuka vain nuorenakaan, sellainen vain johon rakastuin ja jonka kanssa olin yhdessä hyvin kauan.
- Anonyymi
Jaa, näin 57v miehenä niin kyllä tietysti jotain kriteerejä on mutta pääasiassa kiva tyyppi jonka kanssa arki sujuu helposti. Ei draamailua, mököttämistä jne, saisi myös olla empaattinen koska olen sitä itse. Noh, eipä tässä enää mikään pakottava tarve ole parisuhteelle mutta jos nyt joku kiva tyyppi tulisi vastaan niin miksipä ei.
- Anonyymi
Mulla ei ollut nuorena mitään kriteereitä.
Tuntuu, että vuosi vuodelta vaan enemmän.
Ihastun kuitenkin aika helposti.
Jos joku mielenkiintoinen on näköpiirissä, niin melkein kaikki kriteerit lentävät heti romukoppaan.
Aika sitten näyttää, onko toisessa sellaisia puolia joiden kanssa en voi elää.
Usein on. - Anonyymi
Nah, kriteerit? Ei niitä oikeastaan tarvita siinä vaiheessa kun ikä tuo viisautta erottaa olennainen hölynpölystä, näin se menee pikku nasuset :), eli kaikki alle 5-kymppiset, hähä
- Anonyymi
Noin se menee kriteerit vähenee, nuorena oli kaikenlaisia ehtoja, joille nyt voi nauraa, miksi,
- Anonyymi
Minä en osta yhteistä kotia. En halua ottaa lainaa 20 vuodeksi koska työpaikkakin voi lähtee alta koska tahansa nykyään. Sanoin naiselleni että asun mielummin vuokralla kun otan 150 000 lainaa. Ei 35 vuotiaan kannata lainaa ottaa.
- Anonyymi
Minäkään en tykkää lainoista
En oo ikinä tykänny
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1048706
- 936660
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon636459Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme345201Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo634367- 553481
- 503345
- 513062
- 562902
Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per512886