ja vuodenaikaan, kun katsoin ulos. Ikävä löi vasten kasvoja tosissaan- miten minä selviän talven? Kesä on mennyt juostessa ja en ole ehtinyt kuin iltaisin ajatuksia❤💔 tuhlaamaan sinne. Mutta tuleva pimeys ja synkkyys ja pysähtyminen voi olla liikaa...💔
Jotenkin heräsin tähän aamuun
Anonyymi
599
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä ne heposet lohduttaa talvellakin...
Ei ole heposia täällä..
Sama homma syksystä. Vuosi vuodelta alkaa oleen ikävämpiä nää pimeät loka-marraskuut. Mä tykkään auringosta. Kesän lämpöiset päivät, talven pakkaspäivät ja auringon hohteessa jäällä hiihtäminen. Voisin eläkkeellä ollessa hyvinkin asua ainakin osan vuodesta Etelä Euroopassa.
Se, on meidän ihmisten ainainen taistelu tuota ikävän tunnetta kohtaan, mutta sitä ei voi kukaan välttää. Vaikka se on inhoittava tunne, sen kanssa on vaan opittava elämään niin hyvin kuin mahdollista. Itsellä ei ole koskaan ollut mitään vuoden aikoihin perustuvia tunteiden heilahtelua. Minusta syksy on hienoa aikaa, kaikki hienot ruskan värit näkyvät kauniina loistona luonnossa. Ja, sitten talvi on kanssa hyvä aika,kun vain ei ole liian kovia pakkasia. Omat tunnetilat ja ikävä on täysin ihmis ikävään perustuvaa, ei mihinkään vuoden aikoihin. Kun, saisi nuo omat tunne asiat jonkin asteiseen tasapainoon, eli saisin sydämeni ja mieleni olotilaan etten ikävöisi. Ainakaan niin paljon. Silloin olisin taas lähellä sitä ennen kuin, niin paljon ja syvästi häntä kävin Rakastamaan. Ehkä minun piti vielä kokea tämäkin voimallinen tunnetila, että tiedä ja tunnen sen, miltä se tuntuu kun oikeasti Rakastat jotain ihmistä. Aloittaja jaksamista sinulle syksyyn ja talveen.
Ostappa sitten nyt jo ja ala syömään möllerin tai lysin kalanmaksatabletteja! Auttavat mm. mielialaa pysymään hyvänä ja muistamiseenkin ja paljon muuhunkin.