RKP vaati ja sai: Yksi viikkotunti lisää ruotsinkielen opetusta peruskouluun

RKP:n tavoite on ollut ja se on vaatinut lisää ruotsinopetusta peruskoulun vuosiluokille 6-9. Nyt sitä tulee. Mitä mieltä olet ?
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/89f1b998-0271-4cad-a94f-6c68fe8a7cf7
4087
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 40

Vanhimmat

Olen sitä mieltä että pakkoruotsi pitää poistaa. Englanti tilalle.

Äänestä
  • Mikä pakkoruotsi ?

    Äänestä

  • Englanti on jo.

    Äänestä

Eikö englanti ala kolmannella luokalla ?

Äänestä
  • Enkku alkaa ekalla luokalla.

    Äänestä

Kaikille yhteinen A-kieli (A1-kieli)

Vuodesta 2020 lähtien peruskoulun oppilaiden ensimmäinen vieras kieli alkaa 1. vuosiluokalla. Vieraan kielen opetusta on yleensä 2 tuntia viikossa. Englanti on edelleen ylivoimaisesti suosituin ensimmäinen A-kieli. Joissakin kouluissa ensimmäiseksi kielekseen voi valita englannin sijasta kuitenkin ruotsin, saksan, ranskan, venäjän, espanjan tai kiinan.

Kielivalinta tehdään koulun alkua edeltävänä keväänä. Esikoulut järjestävät vanhemmille suunnattuja kielenvalintatilaisuuksia, joissa annetaan lisätietoa koulun kielitarjonnasta, kielivalinnoista ja niiden ajankohdista. Jos kielivalintatilaisuutta ei järjestetä, vanhemmille voidaan muuten jakaa kielivalintoja tukevaa materiaalia. On tärkeää, että vanhemmat keskustelevat lapsensa kanssa vieraan kielen valinnasta ja sen opiskelusta, auttavat kielen valinnassa ja täyttävät yhdessä lapsensa kanssa kielivalintalomakkeen, joka palautetaan koulutuksen järjestäjän ilmoittamaan päivämäärään mennessä.

Vapaaehtoinen A-kieli (A2-kieli)

Oppilas voi valita yhteisen A-kielen lisäksi vapaaehtoisen A-kielen. Sen opetus alkaa 3., 4. tai 5. vuosiluokalla. Vapaaehtoisen A-kielen valinta tehdään opetusta edeltävänä keväänä.

Vapaaehtoisina A-kielinä tarjotaan yleisimmin englantia, saksaa, ranskaa, ruotsia, venäjää, espanjaa tai italiaa kunkin koulun kieliohjelman mukaisesti. Kielitarjonta vaihtelee kouluittain ja kunnittain.

Vapaaehtoisen A-kielen valintaa harkittaessa on syytä keskustella lapsen kanssa kielen valitsemiseen ja opiskeluun liittyvistä seikoista. On ensiarvoisen tärkeää, että lapsi on itse innostunut ja halukas oppimaan uutta vierasta kieltä. Valintaa miettiessä kannattaa ottaa huomioon kokemukset, joita lapsella on ensimmäisen vieraan kielen opiskelusta. Kielenopiskelu vaatii pitkäjänteisyyttä, ja vapaaehtoisen A-kielen opiskeluun on sitouduttava koko perusopetuksen ajaksi.

Vapaaehtoisen kielen opiskelu lisää oppilaan kokonaisviikkotuntimäärää ja voi pidentää koulupäivää. Kielivalinta vaikuttaa myös myöhempiin valinnaisaineen valintoihin perusopetuksen yläluokilla, sillä 7. vuosiluokalla vapaaehtoinen A-kieli muuttuu valinnaiseksi aineeksi.

Vapaaehtoisen A-kielen ryhmä perustetaan, jos kielen valinneita on koulun ilmoittama vähimmäismäärä. Monet koulut tekevät yhteistyötä muiden lähialueiden koulujen kanssa, jotta vapaaehtoisen kielen ryhmiä saadaan perustettua. Vanhempien kannattaa myös varmistaa etukäteen, että oppilas voi jatkaa alaluokilla aloitetun vapaaehtoisen A-kielen opiskelua siirtyessään 7. vuosiluokalle. Yhteisen ja vapaaehtoisen A-kielen ryhmät saatetaan yhdistää kunnan tai koulun opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla.

Kaikille yhteinen B-kieli (B1)

Perusopetuksen 6. vuosiluokalla aloitetaan kaikille yhteinen B-kieli, joka on suomenkielisessä perusopetuksessa ruotsi, ellei oppilas ole aloittanut ruotsia A-kielenä. Jos ruotsi on oppilaan vapaaehtoinen A-kieli, sen opiskelu jatkuu perusopetuksen yläluokilla valinnaisena A-kielenä.

Kaikille yhteinen B-kieli jatkuu toisella asteella.

Ruotsinkielisessä perusopetuksessa kaikille yhteinen B-kieli on suomi, ellei oppilas ole aloittanut suomea A-kielenään jo perusopetuksen alaluokilla.

Valinnainen B-kieli (B2)

Vuosiluokilla 7–9 oppilas voi aloittaa valinnaisen B-kielen opiskelun. Koulut tarjoavat valinnaista B-kieltä vuosittain resurssiensa mukaan. B-kielenä tarjotaan mm. ranskaa, saksaa, englantia, venäjää, espanjaa, italiaa ja latinaa. Valinnaiskielen ryhmä perustetaan, mikäli ilmoittautuneita on tarpeeksi. Lisäksi kouluilla voi olla yhteisiä valinnaiskielten opetusryhmiä.

Äänestä

Adaak naajo ippo ie.

Sitäpaitsi, kyse ei ole mistään pakkoruotsista, kyse toisesta virallisesta suomen kielestä.

=DW=

Äänestä
  • Voihan nenutus.
    Ajattelin, että DW osaat inuiittien kieltä.
    Beng

    Äänestä

Ei oppi ojaan kaada

Äänestä
  • totta kai kaataa silloin kun sen hankkimiseen kuluu aikaa kuin pellepalstalla ei ole
    mitään opiskeltu vain levitettyläsipresettä koko ikä

    Äänestä

Eipä kielitaito pahaksi ole.

Äänestä
  • kielitaidolla ruotsi kiina venäjä
    ei tee mitään mutta sen opiskeluaikana voisi kehittää hyödyllsiiä
    taitoja kuten provoilla täällä pellejen pskalistalla

    Äänestä

No, svedut on sveduja, niillä on niin paljo hilloo et Suomalaiset kyykkää.

Äänestä
  • Ihmeellistä vihaa aina vaan ruotsin kielisinä kohtaan l

    Äänestä

  • Svedut on ruotsalaisia.

    Kuten Donner sanoi: En ole suomenruotsalainen, olen ruotsia puhuva suomalainen.

    Äänestä

Olen sitä mieltä, että ruotsin pitäisi olla vapaaehtoinen kieli suomenkielisille.
Mitenkäs Sveitsissä on asiat, jossa puhutaan neljää eri kieltä ?
Tuskin jokaisen tarvitsee niitä kaikkia koulussa lukea.

Äänestä
  • retoromaniaa lukuunottamatta ne ovat isompia kieliä kuin pskaruotsi

    Äänestä

älyttömintä mitä olen kuullut pitkään aikaan
pskaruotsia lisää

Äänestä

Vapaaehtoisina A-kielinä tarjotaan yleisimmin englantia, saksaa, ranskaa, ruotsia, venäjää, espanjaa tai italiaa kunkin koulun kieliohjelman mukaisesti. Kielitarjonta vaihtelee kouluittain ja kunnittain.

ivttymitä pskaa

ruotsi venäjä espanja italia hetipois eivät ole opiskelukieliä
nuorille

kielipinnot vievät aikaa ja jotain sontaruotsa lukiessa menee vain aikaa ja diktatuurikelivenäjä tietty pois

Äänestä

Ruotsin kielen taitoa en ole tarvinnut kuin seitkytluvun lopulla.
Unohtunut täysin merkityksettömänä.

Äänestä

Hahhhahaaa .... arvasin että persut saa heivarin, ne juntithan inhoaa ruotsinkieltä.

Äänestä

Venäjä voi jäädä vapaaehtoisena kielenä pois uusista opetussuunnitelmista. . .

Äänestä

Onko suomenkieli pakollinen ruotsikielisillä alueilla, esim. Ahvenanmaa ja rannikko alue, pakkoruotsilla ei ole muuten edelletystä. Kulut kaksikielisyydestä pitäisi selvittää.

Äänestä

En ihan tarkalleen muista kuinka monta viikkotuntia aikoinaan oli.
En omaa mitään erinomaista kielipäätä, mutta on niin, minkä nuorena oppii, sen vanhanakin taitaa.
Ruotsinkielen taito on yleissivistystä eikä senkään ylläpitäminen pahasta ole.
Beng
Ruotsinkieltä vastustavat ne, joiden koulutustaso on meidän ikäryhmässä vaatimaton.
60 -70 -luvulla lienee käytännön tasolla enemmän tarvetta, kun suomalaisia meni Ruotsiin töihin.
Kait englanninkieli on kuitenkin yleisempi neuvottelukieli pohjolan maissa.

Äänestä
  • "60 -70 -luvulla lienee käytännön tasolla enemmän tarvetta, kun suomalaisia meni Ruotsiin töihin."
    Höhhöh. Ei ruotsia koulussa 60-70-luvulla sen takia opetettu, että suomalaisia meni
    Ruotsiin töihin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "60 -70 -luvulla lienee käytännön tasolla enemmän tarvetta, kun suomalaisia meni Ruotsiin töihin."
    Höhhöh. Ei ruotsia koulussa 60-70-luvulla sen takia opetettu, että suomalaisia meni
    Ruotsiin töihin.

    No ei todellakaan, Useimmat lähtivät tekemään töitä Ruotsiin täysin ruotsinkielen kielitaidottomina. Työnantaja antoi sitten mahdollisuuden paikanpäällä ruotsinkielen opetukseen työntekijän vapaa-ajalla.
    Mutta kyllä nuorten on hyvä oppia kieliä, helpompi päästä töihin minne päin maailmassa haluaakaan.
    – Suomenkielisissä kouluissa B1-oppimäärän alkamisajankohdan aikaistaminen 6. luokalle 7. luokan sijasta on käytännössä johtanut ruotsin viikkotuntien määrän vähenemiseen 7.–9. luokilla, koska opetustunnit jaetaan neljälle luokalle kolmen sijasta. Tämä on suuri puute, ja siihen on puututtava. Haluamme, että jokaisessa vuosiluokassa on vähintään yksi viikkotunti enemmän. RKP edellyttää, että tälle tarvittavat resurssit turvataan ensi viikon budjettiriihessä, puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi eduskuntaryhmän ulostulossa elokuussa. (kopsattu iltalehden artikkelista)

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "60 -70 -luvulla lienee käytännön tasolla enemmän tarvetta, kun suomalaisia meni Ruotsiin töihin."
    Höhhöh. Ei ruotsia koulussa 60-70-luvulla sen takia opetettu, että suomalaisia meni
    Ruotsiin töihin.

    Kuka tuollaista väittää?
    Jos suomenkielenkin ymmärtää noin väärin, niin....

    Äänestä

  • Voi tietenkin olla paikkakunnasta kiinni missä asuu, asustelin vuosikymmeniä pohjois- suomessa, siellä ei ruotsinkielen sanaa kuule. Koskaan.

    Tarpeeton taito.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Voi tietenkin olla paikkakunnasta kiinni missä asuu, asustelin vuosikymmeniä pohjois- suomessa, siellä ei ruotsinkielen sanaa kuule. Koskaan.

    Tarpeeton taito.

    Jos olisit jotain tointa tai virkaa hakenut julkispuolelta, olisit tarvinnut jopa todistuksen.
    Minulla on. Kalle Soraisen, Hesa. Juu-u.
    Beng

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jos olisit jotain tointa tai virkaa hakenut julkispuolelta, olisit tarvinnut jopa todistuksen.
    Minulla on. Kalle Soraisen, Hesa. Juu-u.
    Beng

    Mykke kostar haukikilo idag?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mykke kostar haukikilo idag?

    Juu se " muumiruotsi" jota Suomessa puhutaan eroaa huimasti aidosta.
    Veikkaisin ettei yksikään Skoonelainenymmärrä mitään muumiruotsilla puhuttua?

    Turhaa mikä turhaa.

    Äänestä

Tuliko näihin ruotsinkielisiin kouluihin yksi tunti lisää suomenkielen opetusta?

Äänestä

Olisi hyödyllisempää opettaa enemmän suomea ruotsinkielisille.

Äänestä
  • ei näin

    vaan suomalaislasten pitäisi oppia englannin lisäksi ranskaa ja tai saksaa

    tosin en viitsi tänne kielitaidottomien palstalle tätä jankuttaa
    että maailmassa on tasan kolme kieltä joilla on merkittävästi ORIGINAALIA oppimateriaalia
    englanti, saksa ranska

    ei espanja esimerkiksi (JOSSA kyllä on paljon käännettyä oppimateriaalia)

    Äänestä

  • Nimenomaan ei peruskoulun päästötodistusta ilman suomenkielen approbaturia ruotsinkielisille. Myötähäpeää kun kuuntelee onnetonta suomea suomenruotsalaisten suusta. Toki poikkeuksiakin löytyy.AnnaMaijan suomi paranee koko ajan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Nimenomaan ei peruskoulun päästötodistusta ilman suomenkielen approbaturia ruotsinkielisille. Myötähäpeää kun kuuntelee onnetonta suomea suomenruotsalaisten suusta. Toki poikkeuksiakin löytyy.AnnaMaijan suomi paranee koko ajan.

    enestam on saarelta ja puhui minut olen sitä mieli että -kieltä

    taxell oli mykkäsuomessa mutta joutui opiskelijaksi Turun yliopistoon
    ja vanhana oppi suomen se kyllä kuuluu puheesta mutta sanat on hallussa

    Wallin eli kaupungeissa eli ehrnroothilaisena Vaasassa ja rkp-läisenä Turussa
    ja puhui kuin suomalainen

    Äänestä

Virkamiesruotsi minimivaatimus julkiselle puolelle.

Äänestä
  • Se on täysin akuankka koe sen takia
    että jos hurri vaatisi todella ruotsin osaamista
    asia menisi YKn tuomioistuimeen

    jossa pskasakkiRKP määräisi mitä enemmistö tekee Suomessa

    virkamiesruotsin koe on näytelmä svedu tekee kiusaa ja pilkkaa suomalaisia

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Se on täysin akuankka koe sen takia
    että jos hurri vaatisi todella ruotsin osaamista
    asia menisi YKn tuomioistuimeen

    jossa pskasakkiRKP määräisi mitä enemmistö tekee Suomessa

    virkamiesruotsin koe on näytelmä svedu tekee kiusaa ja pilkkaa suomalaisia

    Mikä svedu ??? Svedu tarkoittaa ruotsalaista.

    Äänestä

Katsokoot Vaahteramäen Eemeliä suomeksi tekstitettynä;)

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

RKP:n tavoite on ollut ja se on vaatinut lisää ruotsinopetusta peruskoulun vuosiluokille 6-9. Nyt sitä tulee. Mitä mieltä olet ?
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/89f1b998-0271-4cad-a94f-6c68fe8a7cf7

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu