Yritetään selittää

Anonyymi kirjoitti:

kun näkee yhä uudestaan sitä eri ikäisten "merkkaamista" väreillä ja sanoilla, niin se saa aikaan sen, ettei ole mahdollista olla tekemisissä sellaisen ihmisen kanssa, jota monin tavoin "esitellään". Sitä saman toistoa on ollut aivan liian kauan ja aivan liian monen ihmisen toimesta. Kun olisi tarvittu vain mieleinen työpaikka ja hiljaisuus jo vuosia sitten, se olisi ollut rakentava ja eteenpäin vievä tapa toimia, koska silloin kaikki tuo olisi lisännyt huomattavasti hyvinvointia ja tasapainoa. He jotka eivät ymmärtäneet sen merkitystä, eivät jostain syystä halunneet kuunnella hätähuutoa, joka kerrottiin toistuvasti vuosien ajan. He tekivät ratkaisun omasta näkökulmastaan, ymmärtämättä yksittäisen ihmisen todella huonoa vointia monella tapaa. Siinä tehtiin sellainen virhe, jonka takia ei ole mahdollista olla koskaan tekemisissä tietyn ihmisen kanssa ja sekin ymmärrettiin jo vuosia sitten, ettei "suhteeseeseen" olisi koskaan liittynyt romantiikkaa. Eli tehtiin jo toinen todella iso virhe, kuten aikoinaan kun ei kysytty mitä henkilö omalta elämältään haluaa. On ikäänkuin suosittu tiettyä tai tiettyjä ihmisiä ja jätetty henkilö kärsimään monella tapaa välittämättä siitä mitä se aiheuttaa. Siksi ei ole koskaan mahdollista hyväksyä elämäänsä yhtäkään oman lapsen ikäistä. Se mahdollisuus tuhottiin jo heti silloin, kun kaikki aloitettiin aikoinaan siellä, missä oli ensimmäinen oma asunto ja mummojen hoitamista. Siksi ainoat positiiviset sanat voidaan sanoa vain niille, jotka ovat suunnilleen samanikäisiä kuin monella tapaa kärsinyt on. Siksi ns. tarinan jatkaminen ei saa mitään hyvää aikaan, se vain lisää pahaa oloa, koska se muistuttaa aina monen hyvän vuoden menetteämisestä ja sellaisista vuosista jotka aiheuttivat suurta kärsimystä ja stressiä.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä