Minivedenlämmitin suihkuun

Tosiaan: 16 A * 230 V = 3680 W, eli 16 A sulake riittää tuolle 3,5 kW lämmittimelle.

Lämpimissä maissa (Thaimaa, Filippiinit jne.) tuollaiset ovat suosittuja, ja jos "kylmän" veden lämpötila on siellä 27 °C, niin tuo nostaa lämpötilaa n. 8-10 °C, eli ulostuleva vesi on 35-37 °C.

Mutta jos Suomessa talvella kylmä vesi on 2 °C, niin 10 °C nousun jälkeenkin se on 12 °C.

Eli suihkuveden lämmittimeksi Suomessa onneton laite: joko ulostuleva vesi on varsin kylmää, tai sitten suihkuveden virtausnopeutta on pakko pudottaa huomattavasti.

Täytyy ihmetellä, miksei lämpöpumpputekniikka ja hukkalämmön talteenotto ole tullut yleiseksi myös suihkussa: Jos hyödynnettäisiin suihkun alla lattiaviemäriin menevä käytetyn veden sisältämä lämpöenergia, ja lämmitettäisiin sillä tulevaa vettä, silloin homma toimisi.

Hyvin suunnitellulla vastavirtaperiaatteella toimivalla lämmönvaihtimella homma saattaisi toimia ilman lämpöpumpputekniikkaakin, ja silloin tuo 3500 W teho voisi olla riittävä sellaisenaankin, toki lämpöpumpputekniikalla saataisiin homma vieläkin energiatehokkaammaksi.

Hyvä kysymys on kaupunkiolosuhteissa tämä: Jos jokaisessa suihkussa olisi ehdottamani tekniikka käytössä, jäätyisivätkö viemäriputket talvella ?

Tuossa tilanteessahan talosta ulos menevään viemäriputkeen laskettaisiin käytännössä suunnilleen samanlämpöistä vettä kuin kylmä vesijohtovesikin on.

Aikaisemmin tätä ei kai otettu käyttöön, koska hyvän hyötysuhteen lämmönvaihdin maksaa suhteellisen paljon, mutta nyt kun energia on ennätyskallista, tällaisen kannattavuus voisi olla hyväkin !

Olen tämän uuden juttuketjun aloittaja.

Muijakin on joskus nuukaillut ja käyttänyt teeveden keitintä, josta ottaa keitinveden kattilaan, joka on sähköhellalla. Veden seassa on sitten perunoita tms, en nyt muista tarkemmin mitä hän yritti keittää. Väittää, että tällä saa nopeutettua ruoanlaittoa. Taitaa olla sekin sähkön säästön hienosäätöä joka ei edes toimi. Valtaosa sähköstä menee lämmitykseen. Aion tulla ainakin lokakuun toimeen pelkän varaavan takan lämmittämisellä, sähköpatterit voisin säätää johonkin 12 asteeseen, paitsi tämä makuuhuone johonkin 18-20 asteeseen. En pidä kylmemmästä.

Varaavan takan lämmitys auttaa jo aika paljon, vaikka sekin piru on tyypillisesti toisessa päässä taloa, olohuoneen takana. Mökillä olisi yli 20 pino m3 valmiita klapeja, jotka olen itse tehnyt alusta loppuun. Niitä ei saa halvalla sieltä millään talolle, vaikka matkaa on vain vajaa 20 km. Peräkärryllä ei taida laillisesti tulla kuin 1 pinokuutiometri. Klapit ovat ylivuotisia, varmaan jo 3 vuotta olleet hyvässä säänsuojassa katoksessa.

https://www.halkoliiteri.com/polttopuuinfo/polttopuun-ominaisuudet

1 pinokuutiometri kuivia kuusiklapeja painaa tuon linkin tietojen mukaan 322 kg. Siis jotain 1,3 pino m3 voisin kuljettaa, kunhan pysyvät peräkärryssä. Rek. ote taitaa näyttää jotain 570 kg kok.painoksi kärry kuorma. Pitää tarkistaa.

Itse en osaa olla suihkussa vain lyhyttä aikaa, sillä kunnon saippuoinnin jälkeen huuhdon itseni kunnolla ja se on hidasta. Jos olisin kalju, niin taitaisi jäädä tukan pesu vähemmälle. Siihenkin menee aikaa. Suljen tietysti vedentulon usein siinä välissä, ainakin saippuoinnin ajaksi. Minulla on kyllä hiukset hyvin pysyneet päässä, joten tukanpesu vie aikansa. Lyhyen tukan pesusta taitaa kyllä selvitä nopeammin.

Anonyymi kirjoitti:

Olen tämän uuden juttuketjun aloittaja.

Muijakin on joskus nuukaillut ja käyttänyt teeveden keitintä, josta ottaa keitinveden kattilaan, joka on sähköhellalla. Veden seassa on sitten perunoita tms, en nyt muista tarkemmin mitä hän yritti keittää. Väittää, että tällä saa nopeutettua ruoanlaittoa. Taitaa olla sekin sähkön säästön hienosäätöä joka ei edes toimi. Valtaosa sähköstä menee lämmitykseen. Aion tulla ainakin lokakuun toimeen pelkän varaavan takan lämmittämisellä, sähköpatterit voisin säätää johonkin 12 asteeseen, paitsi tämä makuuhuone johonkin 18-20 asteeseen. En pidä kylmemmästä.

Varaavan takan lämmitys auttaa jo aika paljon, vaikka sekin piru on tyypillisesti toisessa päässä taloa, olohuoneen takana. Mökillä olisi yli 20 pino m3 valmiita klapeja, jotka olen itse tehnyt alusta loppuun. Niitä ei saa halvalla sieltä millään talolle, vaikka matkaa on vain vajaa 20 km. Peräkärryllä ei taida laillisesti tulla kuin 1 pinokuutiometri. Klapit ovat ylivuotisia, varmaan jo 3 vuotta olleet hyvässä säänsuojassa katoksessa.

https://www.halkoliiteri.com/polttopuuinfo/polttopuun-ominaisuudet

1 pinokuutiometri kuivia kuusiklapeja painaa tuon linkin tietojen mukaan 322 kg. Siis jotain 1,3 pino m3 voisin kuljettaa, kunhan pysyvät peräkärryssä. Rek. ote taitaa näyttää jotain 570 kg kok.painoksi kärry kuorma. Pitää tarkistaa.

Itse en osaa olla suihkussa vain lyhyttä aikaa, sillä kunnon saippuoinnin jälkeen huuhdon itseni kunnolla ja se on hidasta. Jos olisin kalju, niin taitaisi jäädä tukan pesu vähemmälle. Siihenkin menee aikaa. Suljen tietysti vedentulon usein siinä välissä, ainakin saippuoinnin ajaksi. Minulla on kyllä hiukset hyvin pysyneet päässä, joten tukanpesu vie aikansa. Lyhyen tukan pesusta taitaa kyllä selvitä nopeammin.

Lue lisää

Kyllä tuo voi toimiakin. Täällä nimittäin kattilassa pikku-levyllä veden keittäinen riiseille(0,8L) vie n. 10 minuuttia ja vedenkeittimellä n. 2 minuuttia. Yleensä itsekin mittaan keittimellä veden määrän ja laitan kattilaan vain n. 2 dl vettä, niin kiehuu samoihin aikoihin ja voi lisätä riisit samalla vaivalla.
En silti usko, että tuo n. 400W hellan levy kuluttaisi juurikaan enemmän energiaa: Tärkeintä kai käyttää kantta ja säätää hella siten ettei höyryä pääse juurikaan muodostumaan ja karkuun - se on hukkaa kaikki.
Btw. vedenvaraajalla voi olla oikeaa lämmitysvirkaa: Tiedän tapauksen, jossa ulkovarastossa meni putket jäähän, kun vanha vedenvaraaja poistettiin ja korvattiin vessassa olevalla n. 20L varaajalla.. itse asennettu systeemi tietysti!

Aika hyvä laskelma, kiitos. Pitänee joskus tutkia, mikä on siskon talon vierasmajassa lämmitysteho vedenlämmittämisessä. Olen sitä itsekin käyttänyt ja se lämmitys kyllä temppuili. Se pätki veden tuloa. Olisiko se niin fiksu, että ei anna vettä ennenkuin vesi on lämmennyt tarpeeksi?

Anonyymi kirjoitti:

Aika hyvä laskelma, kiitos. Pitänee joskus tutkia, mikä on siskon talon vierasmajassa lämmitysteho vedenlämmittämisessä. Olen sitä itsekin käyttänyt ja se lämmitys kyllä temppuili. Se pätki veden tuloa. Olisiko se niin fiksu, että ei anna vettä ennenkuin vesi on lämmennyt tarpeeksi?

Lue lisää

Muuten hyvä laskelma, mutta lähtötidot pävi. Kylmän veden lämpötila voi olla 15 jossain kerrostalossa, missä putket kulkevat pitkä matkoja lämpimissä kelleritiloissa ja kuiluissa.

Muutoin kylmän veden lämpötila = maaperän lämpötila. Joka taas lähellä ilman keskilämpötilaa eli heiluu vähän 5 asteen molemmin puolin.

Anonyymi kirjoitti:

Muuten hyvä laskelma, mutta lähtötidot pävi. Kylmän veden lämpötila voi olla 15 jossain kerrostalossa, missä putket kulkevat pitkä matkoja lämpimissä kelleritiloissa ja kuiluissa.

Muutoin kylmän veden lämpötila = maaperän lämpötila. Joka taas lähellä ilman keskilämpötilaa eli heiluu vähän 5 asteen molemmin puolin.

Lue lisää

Höpö höpö, vesi on pintavettä mistä vesijohtovesi tehdään, ei se kesällä putkistossa kerkiä kovin kylmäksi jäähtyä. Tein empiirisen kokeen, 16 asteeseen laski, siitä ei enää alemmaksi juoksuttamalla mennyt. Määräyksissä sanotaan ettei yli 20 asteista saisi vesijohtovesi olla.

Kehitysmaissa taitaa kylmän veden lämpötila olla paljon korkeampi kuin meikäläinen 5 °C.

Anonyymi kirjoitti:

Kehitysmaissa taitaa kylmän veden lämpötila olla paljon korkeampi kuin meikäläinen 5 °C.

Näytti se itsarisuihkukin olevan 5400W tubessa. Ei tuolla aloittajan linkillä tietenkään hyvää saa mutta jotenkuten pestyä, kun hitaasti vettä valuttaa.

Jos säästäminen on tarkoituksena, kannattaisi kuitenkin lämmittää vesi puulla ja käyttää ämpärisuihkua. Jos ei ole omaa puuta niin raksoilta ja torissa sitä välillä annetaan. Valtionkin metsistä saa kerätä risuja ja käpyjä, jopa kaatuneita puita usein annetaan, kun kysyy luvan. Ämpärisuihkukin on halvimmillaan puuhun ripustettu vati, jossa on reikä pohjassa.

Anonyymi kirjoitti:

Kehitysmaissa taitaa kylmän veden lämpötila olla paljon korkeampi kuin meikäläinen 5 °C.

Kesällä kylmän veden lämpötila on max. n. 10C elokuussa, minkä jälkeen laskee helmi-maaliskuuhun mennessä 4C:hen. Eräänä vuonna auramies oli vienyt putken päällä normaalisti olleet lumikasat pois 100m matkalta ja lämpötila putosi 2C:hen, mikä hiukan hirvitti eli jäätyykö vesiputki. Järjestivät kuitenkin ohivirtauksen eli laskivat vettä putken päästä eikä jäätynyt..

"ja pesukoneen pyörittämiseen. Ei olisi mikään kustannus vaikka verkkosähkö maksaisi 10€/kWh"

Jos löydät sellaisen pesuaineen, joka on niin tehokas, että pesukonetta voisi aina käyttää kylmäohjelmalla, jossa pesuvettä ei kuumenneta lainkaan, niin aivan oikein.

Jos kuitenkin pyykit eivät tule kylmällä vedellä puhtaaksi, niin pesukoneen suurin energiankulutus menee pesuveden lämmitykseen.

Eräässä vanhassa pesukoneessa (Rosenlew 1970 -luvun lopulta) teholukemat olivat seuraavat:

Pesumoottori (pesu / huuhtelu): 200 W
Pesumoottori (linkous): 700 W
Vedenlämmitysvastus: 2000 W
Poistopumppu: 30 W
Magneettiventtiili: 5 W

Liitäntäteho: 2200 W.

Tuolloisella 220 V jännitteellä siis 10 A sulake riittää.

2000 -luvulla tehdystä uudemmasta pesukoneesta selvisi, että samasta koneesta on tehty erilaisia rinnakkaismalleja, joista osaa ei ole koskaan myyty Suomessa.

Eli koneen rakenteesta näkee, että joissain maissa on myyty mallia, joka osaa ottaa itse sekä kylmää että kuumaa vesijohtovettä, mutta Suomeen on tuotu vain mallia, joka ottaa itse vain kylmää vettä.

Suomessa en ole ikinä nähnyt kotikäyttöön tehtyä pesukonetta, joka ottaisi myös kuumaa vesijohtovettä.

Sensijaan talopesulakoneista (ainakin lähes) kaikki osaavat ottaa sekä kylmää että kuumaa vettä. Toisaalta talopesulakoneiden sulakekoko on yleensä ainakin 3x16A, joskus jopa 3x25A.

Kotipesukoneista nykymallit ovat käytännössä aina 10A, eräät ikivanhat on tehty siten, että sulake on 16A, mutta usein käyttöohjeessa on neuvottu tarvittava kytkentämuutos, jos kone pitää saada toimimaan 10A sulakkeella, tällöin kuumennusvastuksen tehoa pienennetään, jolloin pesuohjelmat kestävät vastaavasti kauemmin.

Lämpimissä maissa kylmän veden tyypillinen lämpötila on 27°C.

Anonyymi kirjoitti:

"ja pesukoneen pyörittämiseen. Ei olisi mikään kustannus vaikka verkkosähkö maksaisi 10€/kWh"

Jos löydät sellaisen pesuaineen, joka on niin tehokas, että pesukonetta voisi aina käyttää kylmäohjelmalla, jossa pesuvettä ei kuumenneta lainkaan, niin aivan oikein.

Jos kuitenkin pyykit eivät tule kylmällä vedellä puhtaaksi, niin pesukoneen suurin energiankulutus menee pesuveden lämmitykseen.

Eräässä vanhassa pesukoneessa (Rosenlew 1970 -luvun lopulta) teholukemat olivat seuraavat:

Pesumoottori (pesu / huuhtelu): 200 W
Pesumoottori (linkous): 700 W
Vedenlämmitysvastus: 2000 W
Poistopumppu: 30 W
Magneettiventtiili: 5 W

Liitäntäteho: 2200 W.

Tuolloisella 220 V jännitteellä siis 10 A sulake riittää.

2000 -luvulla tehdystä uudemmasta pesukoneesta selvisi, että samasta koneesta on tehty erilaisia rinnakkaismalleja, joista osaa ei ole koskaan myyty Suomessa.

Eli koneen rakenteesta näkee, että joissain maissa on myyty mallia, joka osaa ottaa itse sekä kylmää että kuumaa vesijohtovettä, mutta Suomeen on tuotu vain mallia, joka ottaa itse vain kylmää vettä.

Suomessa en ole ikinä nähnyt kotikäyttöön tehtyä pesukonetta, joka ottaisi myös kuumaa vesijohtovettä.

Sensijaan talopesulakoneista (ainakin lähes) kaikki osaavat ottaa sekä kylmää että kuumaa vettä. Toisaalta talopesulakoneiden sulakekoko on yleensä ainakin 3x16A, joskus jopa 3x25A.

Kotipesukoneista nykymallit ovat käytännössä aina 10A, eräät ikivanhat on tehty siten, että sulake on 16A, mutta usein käyttöohjeessa on neuvottu tarvittava kytkentämuutos, jos kone pitää saada toimimaan 10A sulakkeella, tällöin kuumennusvastuksen tehoa pienennetään, jolloin pesuohjelmat kestävät vastaavasti kauemmin.

Lämpimissä maissa kylmän veden tyypillinen lämpötila on 27°C.

Lue lisää

Kun käyttövesi lämmitetään puulla, se ei maksa mitään ja pesukoneen voi kytkeä ottamaan aina kuumaa vettä, niin että huuhtelutkin ovat lämpimiä. Toinen vaihtoehto on pesuohjelman alussa jättää pesukoneen vesihana kiinni ja päästää letkulla kuumat vedet pesuainelokerosta rumpuun ja avata vasta sitten pesukoneen oma kylmävesihana.

Itse laskemalla saa muutenkin rumpuun enemmän vettä ja paremman pesutuloksen, jos ei viitsi konetta alkaa modifioimaan. Säätää vaan pesukoneen oman vedenlämmityksen minimiin ja sitten katsoo kuinka kuumaa sinne haluaa hanasta laskea.

Anonyymi kirjoitti:

Kun käyttövesi lämmitetään puulla, se ei maksa mitään ja pesukoneen voi kytkeä ottamaan aina kuumaa vettä, niin että huuhtelutkin ovat lämpimiä. Toinen vaihtoehto on pesuohjelman alussa jättää pesukoneen vesihana kiinni ja päästää letkulla kuumat vedet pesuainelokerosta rumpuun ja avata vasta sitten pesukoneen oma kylmävesihana.

Itse laskemalla saa muutenkin rumpuun enemmän vettä ja paremman pesutuloksen, jos ei viitsi konetta alkaa modifioimaan. Säätää vaan pesukoneen oman vedenlämmityksen minimiin ja sitten katsoo kuinka kuumaa sinne haluaa hanasta laskea.

Lue lisää

Vai onko puut ilmaisia.
Toisekseen nykykoneet eivät tee muuta kuin piippaa jos hana ei ole auki eli vedenpainetta ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Vai onko puut ilmaisia.
Toisekseen nykykoneet eivät tee muuta kuin piippaa jos hana ei ole auki eli vedenpainetta ei ole.

Puut on siinä mielessä ilmaisia, että on omaa hupimetsää, jota pitäisi harventaa mutta ei ne puut minnekään mahdu. Joka vuosi tulee tuulenkaatoja ja lumi katkaisee liian laihoja valosta kiplailevia puita. Suvulla on myös kaatoja mitä saisi käydä hakemassa, jos pystyisi jonnekin niitä säilömään, vaan on metsään jätettävä maatumaan. Firman roskalavalta saisi valmiiksi kuivaa ja lautaa lankkua, ja koolinkia, jos mahtuisi jonnekin... Valtiokin monesti antaa ottaa, kun ilmoittaa kaatuneesta puusta.

Kukaan metsäkoneurakoitsija ei ole kiinnostunut ostamaan metsästä yksittäisiä tuulenkaatoja vaan, kun tuovat isot koneet paikalle, niin sitten harvennetaan kerralla hehtaarikaupalla, että kattaa edes kalustokustannukset.

Tietysti auton polttoaneet ja pienkonebensat sahaan jonkun euron maksaa, jos ei käsisahalla ja kottikärryllä ala harrastamaan. Tässä vaiheessa herää kysymys, että kannattaisiko sitten alkaa myymään polttopuuta? Ei kannata, kun muualta saa paremmin rahaa, kyseessä on pelkkä asennevamma/trauma vanhoilta pula-ajoilta että kaikki mahdollinen pitäisi kerätä talteen.

Itsellä on muutaman vuoden vanha 12kg wöörpuuli ja se vain avaa magneettiventtiilin, piippaaminen on kiinni ajasta, jos painekello ei ilmoita ajoissa, että rumpu on täynnä. Lasken sinne aina ohjelman alussa letkulla ekat vedet pesuajan lyhentämiseksi ja suuremman vesimäärän saamiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Puut on siinä mielessä ilmaisia, että on omaa hupimetsää, jota pitäisi harventaa mutta ei ne puut minnekään mahdu. Joka vuosi tulee tuulenkaatoja ja lumi katkaisee liian laihoja valosta kiplailevia puita. Suvulla on myös kaatoja mitä saisi käydä hakemassa, jos pystyisi jonnekin niitä säilömään, vaan on metsään jätettävä maatumaan. Firman roskalavalta saisi valmiiksi kuivaa ja lautaa lankkua, ja koolinkia, jos mahtuisi jonnekin... Valtiokin monesti antaa ottaa, kun ilmoittaa kaatuneesta puusta.

Kukaan metsäkoneurakoitsija ei ole kiinnostunut ostamaan metsästä yksittäisiä tuulenkaatoja vaan, kun tuovat isot koneet paikalle, niin sitten harvennetaan kerralla hehtaarikaupalla, että kattaa edes kalustokustannukset.

Tietysti auton polttoaneet ja pienkonebensat sahaan jonkun euron maksaa, jos ei käsisahalla ja kottikärryllä ala harrastamaan. Tässä vaiheessa herää kysymys, että kannattaisiko sitten alkaa myymään polttopuuta? Ei kannata, kun muualta saa paremmin rahaa, kyseessä on pelkkä asennevamma/trauma vanhoilta pula-ajoilta että kaikki mahdollinen pitäisi kerätä talteen.

Itsellä on muutaman vuoden vanha 12kg wöörpuuli ja se vain avaa magneettiventtiilin, piippaaminen on kiinni ajasta, jos painekello ei ilmoita ajoissa, että rumpu on täynnä. Lasken sinne aina ohjelman alussa letkulla ekat vedet pesuajan lyhentämiseksi ja suuremman vesimäärän saamiseksi.

Lue lisää

Aika moni okt-lämmittäjä on kiinnostunut tuulenkaadoista ja pystyyn kuolleista yksittäispuista - se vaan, että tuossa tulee työtä niin paljon tehtäväksi puiden eteen, ettei niistä puista olla enää valmiita mitään maksamaan. Joskus kysäisin maanomistajalta, niin 70% valmiiden halkojen hinnasta olisi pitänyt maksaa niin katsoin ettei ole enää vaivan arvoista. Metsän omistajallehan se on ilmaista työtä, jos joku muu hakee puut metsästä asti ja tekee haloiksi, niin ei voi enää korjuuusta yms. toiminnasta laskuttaa - pelkästä raakapuusta!

Anonyymi kirjoitti:

Aika moni okt-lämmittäjä on kiinnostunut tuulenkaadoista ja pystyyn kuolleista yksittäispuista - se vaan, että tuossa tulee työtä niin paljon tehtäväksi puiden eteen, ettei niistä puista olla enää valmiita mitään maksamaan. Joskus kysäisin maanomistajalta, niin 70% valmiiden halkojen hinnasta olisi pitänyt maksaa niin katsoin ettei ole enää vaivan arvoista. Metsän omistajallehan se on ilmaista työtä, jos joku muu hakee puut metsästä asti ja tekee haloiksi, niin ei voi enää korjuuusta yms. toiminnasta laskuttaa - pelkästä raakapuusta!

Lue lisää

Se on siinä, kun ollaan kiinnostuneita ilmaisesta puusta, mutta sitten kun selviää että ilmaiset kaadot ovat kilometrin päässä metsäkoneuran varrella, huomataan ettei ole saappaita, kirvestä, moottorisahaa, mönkijää, kelkkaa eikä maastoautoa, jolla niitä lähteä sitten hakemaan. Tuleekin äkkiä edullisemmaksi ostaa puut huoltoasemalta tai lämmittää sähköllä. Eikä kaikki maanomistajat välttämättä edes halua antaa puitaan siksi, että pelkäävät hakijan aiheuttavan taimivahinkoja.

Tuulenkaadoissa voi olla myös jotain, etteivät edes kelpaa puutavaraksi. Itsellehän niitä voi kenttäsirkkelillä sahauttaa. Sellaisia taapeleita jostain 70-90 luvulta olen nyt poltellut kamiinassa viimeiset vuodet edesmenneen sukupolven jäljiltä.

Tuosta firman puuroskasta aina välillä jollekin kelpaa 2x2 ja 2x4 pätkät, kun ovat kuivaa, naulatonta ja valmiiksi uuniin sopivan mittaista pätkää.