Tietokoneen kokoamis video suomenkielinen löytyykö sellainen

Ei todellakaan kaikki sovi kaikkeen. AMD:n ja Intelin prosessoreille on täysin erilaiset emolevyt ja niilläkin vielä montaa sukupolvea, jotka eivät ole keskenään yhteensopivia.

Muistien osalta on sen verran helpompaa, että lähes kaikki DDR4-muistit ovat yhteensopivia kaikkien prosessorien ja emolevyjen kanssa, mutta niissäkin kannattaa huomioida, mikä on suurin muistien taajuus, jota prosessori pystyy hyödyntämään. Ja jos haluaa DDR5-muistia, niin pitää katsoa tarkkaan, että prossu ja emo suostuvat siihen.

Kun alkaa haaveilla koneen kasaamisesta, ensimmäinen vaihe on valita omaan tarpeeseen sopiva prosessori.
Sitten valitaan sen kanssa yhteensopiva emolevy, jossa on tarpeeseen sopivat speksit (muistipaikat, liitännät, wifi, jne.).
Kolmantena (suunnilleen) prosessorin toivomalla taajuudella toimivat muistit.
Sitten kaikki muut, vähemmän nirsot, tilpehöörit mitä koneeseen haluaa (näytönohjain, kovalevyt, virtalähde, jouluvalot, jne.) ja lopuksi sopiva laatikko, johon kaiken saa mahtumaan mukavasti, sekä riittävästi tuulettimia, ettei kaikki kärähdä heti alkuunsa.

Microsoft on vahvistanut, että uhkatekijät käyttävät aktiivisesti hyväkseen vakavia nollapäivän tietoturvahaavoittuvuuksia, ja neuvoo kaikkia Windows- ja Windows Server -käyttäjiä ottamaan käyttöön uusimman kuukausittaisen korjauspäivityspäivityksen mahdollisimman pian.

Haavoittuvuus, joka tunnetaan nimellä CVE-2022-34713 tai DogWalk, antaa hyökkääjille mahdollisuuden hyödyntää Windowsin Microsoft Support Diagnostic Toolin (MSDT) heikkoutta. Käyttämällä sosiaalista manipulointia tai tietojenkalastelua hyökkääjät voivat huijata käyttäjiä vierailemaan väärennetyllä verkkosivustolla tai avaamaan haitallisen asiakirjan tai tiedoston ja lopulta saada koodin etäsuorittamisen vaarantuneissa järjestelmissä.

DogWalk vaikuttaa kaikkiin tuettuihin Windows-versioihin, mukaan lukien uusimmat asiakas- ja palvelinjulkaisut, Windows 11 ja Windows Server 2022.

Windows on surkein OS.

Mikä vika on kun 24" näyttöön tuli mustat reunat
En löydä Windows 10 käyttöjärjestelmästä kohtaa josta koko näyttö saisi käyttöön reunoihin asti!

Yhtiön mukaan molempia haavoittuvuuksia saatetaan jo käyttää hyväksi, mutta enempiä yksityiskohtia mahdollisista hyökkäyksistä ei anneta.

Toinen aukko sijaitsee käyttöjärjestelmän kernelissä eli ytimessä, kun taas toinen on WebKit-selainmoottorissa. Kummatkin aukot sallivat hyökkääjän ajaa omaa koodiaan laitteissa. Periaatteessa kyse on siis laitteen haltuunotosta.

Aukot raportoi Applelle tuntemattomaksi jättäytyvä tutkija. Korjaukset koskevat seuraavia laitteita:

IPhone 6s ja myöhemmät

IPad Pro (kaikki mallit)

IPad Air 2 ja myöhemmät

IPad 5:s sukupolvi ja myöhemmät

IPad mini 4 ja myöhemmät

IPod touch (7:s sukupolvi)

Kaikki macOS Montereytä ajavat laitteet

heHEEEEEEE viimeksi kun kasasin omatekemää änkesin acer veritonin SFF koppaan AMD FX-8350 ja Asus M5A-78L emon meinasi tulla jonkinmoisia lämpöongelmia kunnes löysi kaikkein leveimmän ja matallimman prossutuulettimen

Charl van der Walt, Orange Cyberdefensen tietoturvatutkimuksen johtaja, sanoi, että vaikka Microsoftia voitaisiin ehkä kritisoida siitä, että se ei ole ottanut huomioon, kuinka usein ja helposti näennäisesti viattomilla laajennuksilla varustettuja tiedostoja käytetään haitallisten hyötykuormien toimittamiseen, totesi myös, että useiden tuhansien haavoittuvuuksien kanssa jokaisesta on raportoitu. Vuoden aikana on odotettavissa, että Microsoftin riskiperusteinen triage-lähestymistapa haavoittuvuuksien arvioinnissa ei ole erehtymätön.

1. Ei kaikissa Intelin prossuissa ole sisäänrakennettua näytönohjainta. Jos prosessorin nimen lopussa on F (esim i7-12700F tai i7-12700KF), se tarvitsee erillisen näytönohjaimen.

2. Jos on rakentamassa konetta peruskäyttöön, eli sillä ei aio pelata tai puuhata mitään raskasta datankäsittelyä tms., niin yleensä prosessorin mukana tuleva jäähdytin on aivan hyvin riittävä, etenkin Intelin prosessoreilla. Jos koneella tekee jotain huomattavasti raskaampaa, niin sitten parempi jäähy on varmasti tarpeen.

3. Ei muuten huomauttamista, mutta vielä tuulettimen kokoa olennaisempaa on, että virtalähde on oikein mitoitettu virrankulutukseen nähden. (Komponenttien virrankulutuksen summa 10-20%.) Alimitoitettu virtalähde joutuu käymään koko ajan täysillä, mikä vaatii myös tuulettimen käyttöä täysillä jatkuvasti, mikä taas lisää koneen pitämää ääntä.

4. WD:t ovat hyviä, ja uuteen koneeseen kannattaa tosiaan valita M.2 paikkaan menevä SSD järjestelmälevyksi. Hintaero SATAan verrattuna on vain joitain kymppejä, mutta nopeusero todella huomattava.

5. Ei huomautettavaa. Peruskäyttöön 16Gb, tai jopa 8Gb, riittää hyvin. Ottaisin 16 ihan vain tulevaisuutta ajatellen, kun hintaero on kuitenkin pieni. Joka tapauksessa kannattaa ottaa 2 muistikampaa, oli se sitten 2x4Gb tai 2x8Gb.

6. Uudemmilla prosessoreilla kannan valinta on tosiaan noin helppoa. Jos Intel, niin LGA1200. Jos AMD, niin AM4. Vanhemmissa Intelin kannoissa piti olla tarkempana, että oli oikea versio oikeasta kannasta.

7. Muitakin kyllä löytyy, mutta Fractal Design ainakin on hyvä.

8. Peruskoneeseen ottaisin mieluummin Kympin. Ei W11 huono ole, mutta toistaiseksi sen optimoinnissa on vielä toivomisen varaa. Tehokkaammissa myllyissä eroa ei huomaa, ellei ihan ota asiakseen tarkastella sitä resurssienhallinnan kautta, mutta pienitehoisemmilla koneilla se kyllä näkyy vähän hitaampana toimintana. Optimointiongelmat korjataan todennäköisesti 22H2- tai 23H1-päivityksissä, joten ei tuo mikään kynnyskysymys ole.

Anonyymi kirjoitti:

1. Ei kaikissa Intelin prossuissa ole sisäänrakennettua näytönohjainta. Jos prosessorin nimen lopussa on F (esim i7-12700F tai i7-12700KF), se tarvitsee erillisen näytönohjaimen.

2. Jos on rakentamassa konetta peruskäyttöön, eli sillä ei aio pelata tai puuhata mitään raskasta datankäsittelyä tms., niin yleensä prosessorin mukana tuleva jäähdytin on aivan hyvin riittävä, etenkin Intelin prosessoreilla. Jos koneella tekee jotain huomattavasti raskaampaa, niin sitten parempi jäähy on varmasti tarpeen.

3. Ei muuten huomauttamista, mutta vielä tuulettimen kokoa olennaisempaa on, että virtalähde on oikein mitoitettu virrankulutukseen nähden. (Komponenttien virrankulutuksen summa 10-20%.) Alimitoitettu virtalähde joutuu käymään koko ajan täysillä, mikä vaatii myös tuulettimen käyttöä täysillä jatkuvasti, mikä taas lisää koneen pitämää ääntä.

4. WD:t ovat hyviä, ja uuteen koneeseen kannattaa tosiaan valita M.2 paikkaan menevä SSD järjestelmälevyksi. Hintaero SATAan verrattuna on vain joitain kymppejä, mutta nopeusero todella huomattava.

5. Ei huomautettavaa. Peruskäyttöön 16Gb, tai jopa 8Gb, riittää hyvin. Ottaisin 16 ihan vain tulevaisuutta ajatellen, kun hintaero on kuitenkin pieni. Joka tapauksessa kannattaa ottaa 2 muistikampaa, oli se sitten 2x4Gb tai 2x8Gb.

6. Uudemmilla prosessoreilla kannan valinta on tosiaan noin helppoa. Jos Intel, niin LGA1200. Jos AMD, niin AM4. Vanhemmissa Intelin kannoissa piti olla tarkempana, että oli oikea versio oikeasta kannasta.

7. Muitakin kyllä löytyy, mutta Fractal Design ainakin on hyvä.

8. Peruskoneeseen ottaisin mieluummin Kympin. Ei W11 huono ole, mutta toistaiseksi sen optimoinnissa on vielä toivomisen varaa. Tehokkaammissa myllyissä eroa ei huomaa, ellei ihan ota asiakseen tarkastella sitä resurssienhallinnan kautta, mutta pienitehoisemmilla koneilla se kyllä näkyy vähän hitaampana toimintana. Optimointiongelmat korjataan todennäköisesti 22H2- tai 23H1-päivityksissä, joten ei tuo mikään kynnyskysymys ole.

Lue lisää

Windowsin haavoittuvuuteen ja yhteensä 63 virheeseen.

Viisi tämän päivän 63 haavoittuvuudesta on luokiteltu "kriittisiksi", koska ne mahdollistavat koodin etäsuorittamisen, joka on yksi vakavimmista haavoittuvuuksista.

Anonyymi kirjoitti:

1. Ei kaikissa Intelin prossuissa ole sisäänrakennettua näytönohjainta. Jos prosessorin nimen lopussa on F (esim i7-12700F tai i7-12700KF), se tarvitsee erillisen näytönohjaimen.

2. Jos on rakentamassa konetta peruskäyttöön, eli sillä ei aio pelata tai puuhata mitään raskasta datankäsittelyä tms., niin yleensä prosessorin mukana tuleva jäähdytin on aivan hyvin riittävä, etenkin Intelin prosessoreilla. Jos koneella tekee jotain huomattavasti raskaampaa, niin sitten parempi jäähy on varmasti tarpeen.

3. Ei muuten huomauttamista, mutta vielä tuulettimen kokoa olennaisempaa on, että virtalähde on oikein mitoitettu virrankulutukseen nähden. (Komponenttien virrankulutuksen summa 10-20%.) Alimitoitettu virtalähde joutuu käymään koko ajan täysillä, mikä vaatii myös tuulettimen käyttöä täysillä jatkuvasti, mikä taas lisää koneen pitämää ääntä.

4. WD:t ovat hyviä, ja uuteen koneeseen kannattaa tosiaan valita M.2 paikkaan menevä SSD järjestelmälevyksi. Hintaero SATAan verrattuna on vain joitain kymppejä, mutta nopeusero todella huomattava.

5. Ei huomautettavaa. Peruskäyttöön 16Gb, tai jopa 8Gb, riittää hyvin. Ottaisin 16 ihan vain tulevaisuutta ajatellen, kun hintaero on kuitenkin pieni. Joka tapauksessa kannattaa ottaa 2 muistikampaa, oli se sitten 2x4Gb tai 2x8Gb.

6. Uudemmilla prosessoreilla kannan valinta on tosiaan noin helppoa. Jos Intel, niin LGA1200. Jos AMD, niin AM4. Vanhemmissa Intelin kannoissa piti olla tarkempana, että oli oikea versio oikeasta kannasta.

7. Muitakin kyllä löytyy, mutta Fractal Design ainakin on hyvä.

8. Peruskoneeseen ottaisin mieluummin Kympin. Ei W11 huono ole, mutta toistaiseksi sen optimoinnissa on vielä toivomisen varaa. Tehokkaammissa myllyissä eroa ei huomaa, ellei ihan ota asiakseen tarkastella sitä resurssienhallinnan kautta, mutta pienitehoisemmilla koneilla se kyllä näkyy vähän hitaampana toimintana. Optimointiongelmat korjataan todennäköisesti 22H2- tai 23H1-päivityksissä, joten ei tuo mikään kynnyskysymys ole.

Lue lisää

4. Nopeuseroa ei kyllä ole muualla kuin paperillla..

8. Windows 11 kannattaa ottaa ehdottomasti. 10 on jo vanha..

Anonyymi kirjoitti:

4. Nopeuseroa ei kyllä ole muualla kuin paperillla..

8. Windows 11 kannattaa ottaa ehdottomasti. 10 on jo vanha..

Eihän sitä nopeuseroa käytännössä huomaakaan, jos ei koskaan kokeile. Kun olet kerran kokeillut, et todellakaan halua enää palata SATA-liitännän käyttöön järjestelmälevyllä.

Kymppi on nyt nimenomaan parhaassa iässään. Optimointi on saatu kuntoon ja bugit hiottu päivitysten myötä pois, ja tuki jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen.

W11:ssa ei ole oikeastaan mitään merkittävää parannusta Kymppiin verrattuna (ellei uusia ulkoasuasetuksia katso sellaisiksi), mutta paranneltavaa siinä vielä riittää, kuten aina uudessa softassa. Kunhan optimointiongelmat on hiottu kuntoon, siitä tulee aivan yhtä hyvä kuin Kymppi on jo nyt, mutta vielä se ei ole valmis.

Ei windowsissa mikään toimi!

Anonyymi kirjoitti:

Eihän sitä nopeuseroa käytännössä huomaakaan, jos ei koskaan kokeile. Kun olet kerran kokeillut, et todellakaan halua enää palata SATA-liitännän käyttöön järjestelmälevyllä.

Kymppi on nyt nimenomaan parhaassa iässään. Optimointi on saatu kuntoon ja bugit hiottu päivitysten myötä pois, ja tuki jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen.

W11:ssa ei ole oikeastaan mitään merkittävää parannusta Kymppiin verrattuna (ellei uusia ulkoasuasetuksia katso sellaisiksi), mutta paranneltavaa siinä vielä riittää, kuten aina uudessa softassa. Kunhan optimointiongelmat on hiottu kuntoon, siitä tulee aivan yhtä hyvä kuin Kymppi on jo nyt, mutta vielä se ei ole valmis.

Lue lisää

Ei huomaa vaikka kokeilee:D

Windows 10 jäänne historiasta.

Anonyymi kirjoitti:

4. Nopeuseroa ei kyllä ole muualla kuin paperillla..

8. Windows 11 kannattaa ottaa ehdottomasti. 10 on jo vanha..

Varmasti eroa on paperilla, mutta myös käytössä. Oma WD Black 500 Gt M.2 -liitäntäinen levy antaa lukunopeudeksi 3414 MB/s ja kirjoitusnopeudeksi 2716 MB/s. SATA-levy tässä koneessa pääsee lukemiin 563,7 MB/s ja 515,4 MB/s. Kakkoskoneessa ei ole M.2 -liitäntöjä, koska se on AMD FX -alusta, ja siinä on käytössä SATA-levyt. Koneessa on kaksi identtistä Kingstonin 256 Gt:n SSD:tä. Toisessa näistä on Ubuntu ja toisessa Win10. Kumpikin järjestelmä käynnistyvät nopeasti ja ovat sujuvia käyttää. Viime kädessä sen nopeuden tarpeen määrittää se, kuinka paljon levyä käyttäviä toimintoja tehdään. Itsellä tavaraa liikkuu enemmänkin kotiverkon sisällä, ja siinä rajoittavaksi tekijäksi nousee verkko. Käytössä on gigabitin sisäverkko, ja kakkoskone keskustelee WLAN:in kautta. WLAN on suurin pullonkaula tässä, mutta hieman pakollinen, koska kaapelia ei saa vedettyä järkevästi olohuoneesta eteisessä olevalle reitittimelle.
Win10 ei ole vanha vielä missään mielin.

11 vaikuttaa hieman hiomattomalta, ja siinä on tullut vastaan muutamia kummallisuuksia, jotka ovat jääneet itselle hämärän peittoon. Käyttöliittymässä on menty mutkia suoraksi tietyssä mielin, eli mikäli haluat saada tietyt toiminnot järkevämmiksi, tietää se vierailua regedit -sovelluksessa, ja rekisterin muokkaamista.

Anonyymi kirjoitti:

Varmasti eroa on paperilla, mutta myös käytössä. Oma WD Black 500 Gt M.2 -liitäntäinen levy antaa lukunopeudeksi 3414 MB/s ja kirjoitusnopeudeksi 2716 MB/s. SATA-levy tässä koneessa pääsee lukemiin 563,7 MB/s ja 515,4 MB/s. Kakkoskoneessa ei ole M.2 -liitäntöjä, koska se on AMD FX -alusta, ja siinä on käytössä SATA-levyt. Koneessa on kaksi identtistä Kingstonin 256 Gt:n SSD:tä. Toisessa näistä on Ubuntu ja toisessa Win10. Kumpikin järjestelmä käynnistyvät nopeasti ja ovat sujuvia käyttää. Viime kädessä sen nopeuden tarpeen määrittää se, kuinka paljon levyä käyttäviä toimintoja tehdään. Itsellä tavaraa liikkuu enemmänkin kotiverkon sisällä, ja siinä rajoittavaksi tekijäksi nousee verkko. Käytössä on gigabitin sisäverkko, ja kakkoskone keskustelee WLAN:in kautta. WLAN on suurin pullonkaula tässä, mutta hieman pakollinen, koska kaapelia ei saa vedettyä järkevästi olohuoneesta eteisessä olevalle reitittimelle.
Win10 ei ole vanha vielä missään mielin.

11 vaikuttaa hieman hiomattomalta, ja siinä on tullut vastaan muutamia kummallisuuksia, jotka ovat jääneet itselle hämärän peittoon. Käyttöliittymässä on menty mutkia suoraksi tietyssä mielin, eli mikäli haluat saada tietyt toiminnot järkevämmiksi, tietää se vierailua regedit -sovelluksessa, ja rekisterin muokkaamista.

Lue lisää

Ei ole kylläkään käytännössäkään..

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole kylläkään käytännössäkään..

Olet nyt sen verran moneen keskusteluun tullut jankkaamaan ettei M.2-kovalevyistä ole mitään hyötyä, että ihan pakko kysyä:
Voisitko hieman perustella tuota näkemystäsi?
Miksi luulet, että jos paperilla yksi kovalevy on 6-8 kertaa nopeampi kuin toinen, niin käytännössä sitä nopeuseroa ei olisikaan lainkaan?

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole kylläkään käytännössäkään..

Vähän samaan tapaan kuin 12th gen i9:llä ja 3rd gen i3:lla ei ole mitään eroa käytännössä?
Onko myös DDR2- ja DDR5-muisteilla eroa vain paperilla?

Joo, onhan Usain Bolt paperilla nopeampi juoksija kuin minä, mutta ei sitä eroa käytännössä huomaisi ollenkaan, jos juostaisiin vierekkäisillä radoilla.

Anonyymi kirjoitti:

Olet nyt sen verran moneen keskusteluun tullut jankkaamaan ettei M.2-kovalevyistä ole mitään hyötyä, että ihan pakko kysyä:
Voisitko hieman perustella tuota näkemystäsi?
Miksi luulet, että jos paperilla yksi kovalevy on 6-8 kertaa nopeampi kuin toinen, niin käytännössä sitä nopeuseroa ei olisikaan lainkaan?

Lue lisää

Ei ole mitään käytännön eroa.. on testattu monet kerrat.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole mitään käytännön eroa.. on testattu monet kerrat.

Sanomiset eivät paljon paina. Pitäisi saada jotain faktaa sanojen ympärille. Selkeitä tuloksia, esim. koneen käynnistysajoista, tiedostojen siirroista/kopioinneista saman levyn sisällä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole mitään käytännön eroa.. on testattu monet kerrat.

En pyytänyt lisää jankkausta, vaan perusteluja näkemyksellesi. Kyllä me sen jo tiedämme, että sinä kuvittelet ettei eroa ole, mutta voisitko selittää miksi luulet ettei niillä ole eroa?

Ainakin niissä suorittimissa on, mitkä on tarkoitettu kuluttajamyyntiin. Xeoneissa ei ole. Näiden markkinat menevät enemmänkin palvelin-ja tehotyöasema puolelle.

Anonyymi kirjoitti:

Ainakin niissä suorittimissa on, mitkä on tarkoitettu kuluttajamyyntiin. Xeoneissa ei ole. Näiden markkinat menevät enemmänkin palvelin-ja tehotyöasema puolelle.

Xeoneissa ei pääsääntöisesti ole, mutta lisäksi kuluttajapuolella on F- ja KF-suorittimia, joissa ei ole integroitua näytönohjainta.

Anonyymi kirjoitti:

Xeoneissa ei pääsääntöisesti ole, mutta lisäksi kuluttajapuolella on F- ja KF-suorittimia, joissa ei ole integroitua näytönohjainta.

18 Elevation of Privilege -haavoittuvuudet
1 Suojausominaisuus Ohita haavoittuvuudet
30 koodin etäsuorittamisen haavoittuvuudet
7 Tietojen paljastamisen haavoittuvuudet
7 Palvelunestohaavoittuvuudet
16 Edge -haavoittuvuudet

Anonyymi kirjoitti:

18 Elevation of Privilege -haavoittuvuudet
1 Suojausominaisuus Ohita haavoittuvuudet
30 koodin etäsuorittamisen haavoittuvuudet
7 Tietojen paljastamisen haavoittuvuudet
7 Palvelunestohaavoittuvuudet
16 Edge -haavoittuvuudet

Lue lisää

Yllä olevat määrät eivät sisällä kuuttatoista Microsoft Edgessä haavoittuvuutta .

Miksi en pelaa Windowsilla.

Siihen vaikuttaa mm nää asiat.
- Neljän ytimen ongelma
- Kuvansumennus
- Kaatuilu
- Surkeat äänet
- Käyttöliitymä

Integroitu näytönohjain on (jos on) prosessorissa, ei emolevyssä. Jos epäilyttää, onko prossussa näytönohjain vai ei, googlaa ”[prossun merkki ja malli] iGPU” ja katso onko vastaus ’Yes’ vai ’No’.

AMD:n prossuissa näytönohjain on mukana niissä malleissa, joissa on G-kirjain mallinumeron perässä. Eli esim. Ryzen 5600G ja 5700G. Näytönohjain ei ole emolevyssä, vaan sisäänrakennettuna prosessoriin.

Hyvä, että kerkesit saada asialliset neuvosi ennen kuin nämä debiania imppaavat trollit pölähtivät paikalle nillittämään päästä keksimistään ongelmista.

Windowsia ei kannata ostaa mistään!

Windows vuotaa! Tietoturva-ammattilainen Brian Krebs nostaa esille kriittiseksi luokitellun Windows-aukon CVE-2022-34718, joka mahdollistaa madon tapaan tietokoneesta toiseen leviävän hyökkäyksen tietyissä järjestelmissä.

Haavoittuvuuksien pisteytysjärjestelmä CVSS antaa aukolle hälyttävät 9,8 pistettä 10:stä. Tätä aukkoa ei kuitenkaan ole vielä Microsoftin mukaan esitelty julkisesti tai käytetty hyökkäyksissä.

Anonyymi kirjoitti:

Windows vuotaa! Tietoturva-ammattilainen Brian Krebs nostaa esille kriittiseksi luokitellun Windows-aukon CVE-2022-34718, joka mahdollistaa madon tapaan tietokoneesta toiseen leviävän hyökkäyksen tietyissä järjestelmissä.

Haavoittuvuuksien pisteytysjärjestelmä CVSS antaa aukolle hälyttävät 9,8 pistettä 10:stä. Tätä aukkoa ei kuitenkaan ole vielä Microsoftin mukaan esitelty julkisesti tai käytetty hyökkäyksissä.

Lue lisää

Windows 7 on jo Microsoftin tuen ulkopuolella, mutta yhtiö julkaisi sille silti korjauksen. Tämä kertoo yleensä haavoittuvuuksien vakavuudesta.

Microsoftin lisäksi Apple joutui tällä viikolla paikkaamaan haavoittuvuuksia, jotka olivat jo paljastuneet aiemmin. Kyseiset kaksi aukkoa ovat jo mahdollisesti hyökkäysten alla ja koskevat niin iPhoneja kuin Mac-tietokoneita.