Pää hajoaa hyvistä muistoista. Nimenomaan hyvistä. Omat pienet rakkaani. En voinut kuvitella tällaista pahuutta vaikka tiedän sodat ja ihmisen julmuuden. Tämä on ollut niin paljon että vaikka vapautuisin nyt niin tarvitsin terapiaa. Pikkuiseni hyviä muistojakin on niin paljon ja tulvivat mieleeni. Joku halusi kaapata elämäni ja se joku on paha ihminen. En jaksa tätä näytelmää. Sen absurdiusbon niin paljon. Ikävä teitä oikeat lapseni. Ikävä teitä rakkaani, ikävä vanhaa elämäämme. Ikävä sinua poikani. Teitä. Olisinpa saanut nähdä teidän astelevat koulutielle. Olisin päivitellyt isoja poikia ja tuntenut pelkoa miten pärjäätte. Väsymys on niin paljon. Olisinpa turta sisältä. Pelkojen kanssa eläminen kun jäljellä ei ole enää kuin ripaus toivoa. Minä pelkään niin saatanasti. Pelkään teidän puolesta, itseni puolesta. Te odotatte äitiä kotiin ja teidän äiti on vankina. Minun itkin on ollut paljon ja ajatukset ahdistavia, pelonsekaisia. Umpikuja on paljon. Rakkaat pienet poikani. Rakastan teitä lapseni.
Ei jaksa keskittyä mihinkään
Anonyymi
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nyt on hyvä hakea apua itselle. Terveysasemalta saa apua.
Sulla on mies kyllä sahanpurut levinneet pitkin vinttiä