Kuinka paljon noin 5hv moottorit lataavat virtaa 12V akuille?
Kannattaako kytkeä vanhaa 5hv suzukia lataamaan kun järjestelmässä on 60Ah akku, wallas liesi lämpökannella ja kulkuvalot? Konetta käytetään normaalisti vähän, mutta jos akku olisi tyhjä voisi moottorin pärinää sietää hieman kauemmin.
Kannattaako kytkeä vanhaa 5hv suzukia lataamaan kun järjestelmässä on 60Ah akku, wallas liesi lämpökannella ja kulkuvalot? Konetta käytetään normaalisti vähän, mutta jos akku olisi tyhjä voisi moottorin pärinää sietää hieman kauemmin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Omien mittausten mukaan Mariner (=Mercury ja Tohatsu 4/5) 4M lataa 1-2 A virralla kierroksista riippuen. Esitetiedoissa mainitaan Suomessa 48 W, mutta Jenkkisivuilla sanotaan 48 W valovirta tai 24 W lataus. Saadakseen tuon 2 A saa huudattaa konetta enemmän kuin viitsii kuunnella.
Jos ajat koneella tavalliset kulkuvalot päällä (perävalo, puna-vihreä ja mastovalo) on kulutus vähintään 30 W eli pakkasen puolelle menee.
Suzukista en tiedä, mutta hiukan isommat koneet (esim. 20 hv) antavat kyllä ~60 W, mikä on jo aivan hyödyllinen latausteho.
Joakim puhuu asiaa, juuri noin se on ko. prutkun kohdalla. Itse erinäisten tapahtumien jälkeen laitoin kokoaaltotasasuuntauksen joka nosti latausvirran lähes kaksinkertaiseksi, ja mikä parasta niin nyt lataa jo n. 3 amppeeria mukavalla vajaan 5 solmun ajonopeudella. Tosin nyt täytyy tietää mitä tekee, eli täyttä akkua ladatessa napajännite nousee yli 15 volttiin. Pitää siis olla tarkkana.
Aurinkokenno minustakin ainut toimiva latausjärjestelmä prutkulla varustettuun purkkariin. Aurinkokennon mitoitus/koko kulutuksen mukaan.
Olinkin jo ihmetellyt tuota tehoeroa, mutta tuo puoliaaltoisuus tosiaan näkyy jopa Tohatsun (ei Marinerin eikä Mercuryn) manuaalissa, jota sattumalta juuri katselin http://www.tohatsu.com/tech_info/own_man_pdfs/5b_bs.pdf
Aika kummallista, ettei tuohon ylihintaiseen "lataussäätimeen" ole saatu edes kokoaaltotasasuuntausta. Ei kai sen tekeminen vaadi kuin tavallisen tasasuuntaussillan (1 €)? Vai onko tuossa jotain jekkuja?
Purjeveneessä 60 Ah akun keittäminen ei taida olla ongelma. Itse en ainakaan ole koskaan ajanut perämoottorilla 2 tuntia kauempaa.
Itselläni tasasuuntaussilta on todella jämyä tekoa oleva kimpale, laittoivat maahantuojalta kun en antanut periksi luvattujen amppeerien puutetta. Kone vallan kävi maahantuojalla testeissä ja totesivat esitteen olevan pötyä.
Poista alkuperäinen puoliaaltotasasuuntaaja ja pistä tilalle tehot kestävä kookaaltotasuri niin saat prutkun laturista muutaman amppeeritunnin kesässä enemmän.
Itselläni akku on 85 Ah vapaa-ajan akku ja en usko että keittäminen sinällään tuhoaa/kuivaa akun prutkun latauksessa, mutta reiluhko ylijännite saattaa rasittaa muita sähkölaitteita tarpeettomasti. Siksi nykäisen piuhan irti kun jännitemittari alkaa parkua ylijännitteestä (AD tarvikeliikkeen lämpömittari/jännitemittari).
OK pitänee väsätä tuollainen, kun jaksaa. Ylijännitteen voi varmaankin hoitaa vaikkapa laittamalla kulkuvalot päälle, kun mittari näyttää liikaa. Puoliaaltoisena jännite ei ole koskaan noussut 14 V korkeammalle.
Osta kunnollinen hyvä aurinkokenno, hyvä hakkurilla toimiva lataussäädin, todella hyvä (esim optima) ja kallis akku. Itselläni on 80W kenno, joka lataa pilvisellä säällä 0,8A ja auringossa 3,7A. Hyvä akku lataantuu tehokkaasti ja kestää syväpurkauksia. Itse tulen hyvin toimeen tuolla varustuksella ja kuvailemallasi kulutuksella.
Laatu maksaa, mutta sähköä riittää.
Kun nyt näyttää olevan ammattimiehet "linjalla", niin pyytäisin apua seuraavanlaiseen pulmaan: Purkkarissani on 80-luvun Suzuki-päristin 5hp virran ulosotolla. Kytkin sen akkuun "maalaisjärjellä" ja huristelin kerran illalla kotiin tyynessä puoli tuntia kokolailla täysillä, kun yhtäkkiä paloivat kaikki valot,kirjaimellisesti, koska lasipinnat sisältä olivat aivan hopeoituneet ja Bilteman ainutlaatuinen kytkinpaneeli suli lähes muodottomaksi. Lopuksi vielä räjähti loisteputkisisävälaisimen sytytin niin, että meinasi tulla ruskeat housuun. Mittasin sitten yleismittarilla, paljonko piuhasta tuli virtaa. Tyhjäköynnillä n 10 V, mutta täysillä yli 40Volttia! Kävin asiasta valittamassa Suzukihuollossa, mutta vastaukseksi tuli vaan, että "ne on semmosia. paa suuremmat lamput" ja myi uuden mikälie-komponentin, jonka asennuksen jälkeen ei tullut virtaa lainkaan. Pistin sen vanhan takaisin ja latailen akun reilulla tyhjäkäyntiajolla puolisen tuntia aina silloin tällöin, kun on sopiva keli. Virtaa on kyllä riittänyt, mutta melko hankalalta systeemi tuntuu. Onneksi sitä ei juuri muuhun tarvita, kuin tuohon (kirottuun!) Wallaksen liesilämmittimeen. En panisi pahitteeksi kansanomaisista perusneuvoista...
Onko suitsassa vaihtovirtapuola ilman tasasuuntaajaa tai regulaattoria?
Jos lataat pelkällä vaihtovirralla rikot paikat varmasti. Tasasuuntaaja tasaa jännitteen, mutta päästää jännitteen nousemaan helposti mainitsemiisi lukemiin. Rugulaattori säätää jännitteen yleensä max 13.5 volttia jolloin kaikki sähkölaitteet toimivat ok.
Akku vakavoi yleensä tasasuunnattua jännitettä, sillä suuri kapasiteeti kestää lataantua kauan pienellä prutkun magneetolla. Olisiko mahdollista, että akun kytkentä on ollut huono tai akku rikki, jolloin ylijännite on rikkonut paikkoja. Akun irrottaminen moottorin käydessä tahtoo myös rikkoa latauselektroniikkaa, sillä jännitteet nousevat korkeiksi. Kytkinpanelin sulaminen vaikuttaa kuitenkin jonkinasteiselta oikosululta suuren virran (akku) vaikutuksesta. Magneetto ei tähän pysty.
Prutkun tasuri saattaa olla kärähtänyt ja laittaessasi uuden regun sen rinnalle, mikään ei toimi. Ilman regua tasurin läpi tulee sitten todella epäpuhdasta sähköä.
Kiikuta koko moottori huoltoon ja pyydä tarkastamaan koko latauspuoli ja asentamaan tarvittavat komponentit. Tarkastuta myös samalla akku jossain akkuliikkeessä.
Onko sähköjärjestelmässäsi pääsulake akun lähellä siinä johdossa joka menee kytkinpanelille. 20-30A sulake estää sulaketaulun tuhoutumisen oikosulkutapauksissa. Eli kytke sulaketaulu akkuun noin 16mm2 johdoilla ja laita pääsulake mahdollisimman lähelle akkua. Suoraan akkuun ei saa kytkeä mitään muuta kuin akkukaapelit ja niihin ulosotot kytkentärimoille. Päävirtakytkin asennetaan luonnollisesti akun plus kaapeliin, jolloin tarvittaessa kaikki sähköt saadaan kytkettyä pois. Lämmityslaitteen, pilssipumppujen ja mahdollisten radiolaitteiden sähkönsaanti kytketään kuitenkin yleensä ennen päävistäkytkintä. Lämmittimen jäähdytyspuhallus ei saa loppua liian eikaisin, pilssipumppujen on hyvä toimia myös silloin kun venessä eivät ole sähköt päällä ja radiopuhelimella on hyvä päästä huutelemaan esim. sähköpalotapauksessa. Nämä laitteet tulee kuitenkin varustaa omilla pienemmillä kytkimillä, jotta niitä voidaan vikatapauksissa eristää muusta järjestelmästä.
Suurkiitos ohjeista. Täytyy tutkia tarkemmin nuo kytkennät, mutta siihen vanhaan Suzukiin en enää uhraa euroakaan. Helpoimmalla selviää, kun latailee laiturissa akut täyteen säännöllisesti, ostaa uuden perämoottorin, tai sitten myy koko veneen!
Ei vanhoja prutkuja kannata vierastaa. Ne obat niin yksinkertaisia, etteivät juuri mene rikki. Nykykoneet on pakjon monimutkaisempia. Pientä perämoottoria ei tahdo oikein ajamalla saada rikki. Yleensi huollon puute tappaa sen nopeammin.