Ruotsalaiset pimahtivat

On iso projekti joo.

Pariskunnalla on jo sen verran ikää, että venettä rakentaessa ehtivät pyöräyyttää lapsen tai kaksi nykyisen lisäksi ja samalla voivat ohessa tuottaa videoita veneen rakennuksesta, jottei tulorahoitus ihan tyrehdy. Sitten venettä varustellaan ja testataan vuosi tai kaksi ja on jo aika laittaa kaikki lapset kouluun. Lopulta päätyvät tekemään normaaleja lomareissuja tavallista isommalla itsetehdyllä veneellä. Lasten kouut sitovat heidät tukevasti kotipitäjään jatkossa

Näin ne ruuhkavuodet meitä ja heitäkin kuluttavat.

Pertti Dunker aikanaan muisti sanoa, ettei veneen rakentaminen kannata koskaan...! Tosin YouTubea tai Patreonia ei silloin ollut vielä keksitty...?

Entä jos tuo on juuri sitä aktiivista elämää?

Noissa on se ero, että ruotsalaisten valmistuu, mutta kotimainen ei. Aika näyttää, olenko oikeassa.
Johan rakentaa venettä täysipäiväisesti ja Malö auttaa minkä lapsenhoidoltaan ehtii. Tämä ajankäytöllinen resurssi on jotain ihan muuta, kuin puuhailla yksin leipätyön sivussa veneen rakennusta. Sattumalta veneen rakennuksen ensimmäiset jaksot julkaistiin kutakuinkin samaan aikaan. Ruotsissa on rungon rimoitus jo reilusti yli puolivälin, kun täällä ei ole vielä edes kaaria pystyssä. CNC:n käyttö ihan hyvä idea, mutta kaarien kasaaminen vie aikaa tolkuttomasti. Tuleeko veneestä täysin laipioton, vai mihin noita jyhkeitä muotokaaria oikein tarvitaan? Runin rimasydän molemmin puolin laminoituna ja laipioin tuettuna on rakenteena nykyaikainen, kevyt ja vahva konstruktio tuohon jäykillä kaarilla olevaan ristiinlaminoituun roveeseen verrattuna.

Onko 10000 tuntia realistista? Jos sisustuksen täytyy näyttää halparassilta tai baltticilta, niin ei. 10000 tunnissa pätevä rakentaja rakentaa kolme sataneliöistä omakotitaloa. Mutta veneen sisustaminen on ihan jotain muuta kuin täysien kipsilevyjen lätkimistä koolattuun seinään. Jos veneen suunittelija on aikansa tasalla, niin sieltä saa riittävällä tarkkuudella tiedostot levyjen ajamiseen jyrsimellä, mutta se ei vähennä pintakäsittelyyn kuluvaa aikaa yhtään. Venetekniikan suunittelu, haaliminen, ja asentaminen noin isoon veneeseen on valtava työmäärä. Johanin osaaminen riittää, en sitä epäile. Mutta työmäärän harva sisäistää ennen kuin sen työn on tehnyt.

Kaikenkaikkiaan minulla on ongelmia sisäistää kummankaan projektin mielekkyyttä. Puhutaan omistajiensa unelmaveneistä, mutta mikä estää noita toteuttamasta unelmaansa olemassa olevaan veneeseen? En näe kummassakaan hankkeessa mitään niin mullistavaa, että ne sen takia pitäisi rakentaa alusta loppuun itse. Mutta aikuiset ihmiset saavat tehdä mitä haluavat. Nämä haluaa jotain mitä minä en ymmärrä, mutta ongelma voikin olla se, että en vain ymmärrä.

Jos haluaisin rimarungon, niin oma valintani olisi tuo:
https://www.yachtworld.fi/jahti/1992-tripp-55-7982126/
Tuota voisi modata sitten siihen unelmaansa suht vapaasti. Enkä millään usko, että uusi runko on vedessä yhtään halvemmalla.

Anonyymi kirjoitti:

Noissa on se ero, että ruotsalaisten valmistuu, mutta kotimainen ei. Aika näyttää, olenko oikeassa.
Johan rakentaa venettä täysipäiväisesti ja Malö auttaa minkä lapsenhoidoltaan ehtii. Tämä ajankäytöllinen resurssi on jotain ihan muuta, kuin puuhailla yksin leipätyön sivussa veneen rakennusta. Sattumalta veneen rakennuksen ensimmäiset jaksot julkaistiin kutakuinkin samaan aikaan. Ruotsissa on rungon rimoitus jo reilusti yli puolivälin, kun täällä ei ole vielä edes kaaria pystyssä. CNC:n käyttö ihan hyvä idea, mutta kaarien kasaaminen vie aikaa tolkuttomasti. Tuleeko veneestä täysin laipioton, vai mihin noita jyhkeitä muotokaaria oikein tarvitaan? Runin rimasydän molemmin puolin laminoituna ja laipioin tuettuna on rakenteena nykyaikainen, kevyt ja vahva konstruktio tuohon jäykillä kaarilla olevaan ristiinlaminoituun roveeseen verrattuna.

Onko 10000 tuntia realistista? Jos sisustuksen täytyy näyttää halparassilta tai baltticilta, niin ei. 10000 tunnissa pätevä rakentaja rakentaa kolme sataneliöistä omakotitaloa. Mutta veneen sisustaminen on ihan jotain muuta kuin täysien kipsilevyjen lätkimistä koolattuun seinään. Jos veneen suunittelija on aikansa tasalla, niin sieltä saa riittävällä tarkkuudella tiedostot levyjen ajamiseen jyrsimellä, mutta se ei vähennä pintakäsittelyyn kuluvaa aikaa yhtään. Venetekniikan suunittelu, haaliminen, ja asentaminen noin isoon veneeseen on valtava työmäärä. Johanin osaaminen riittää, en sitä epäile. Mutta työmäärän harva sisäistää ennen kuin sen työn on tehnyt.

Kaikenkaikkiaan minulla on ongelmia sisäistää kummankaan projektin mielekkyyttä. Puhutaan omistajiensa unelmaveneistä, mutta mikä estää noita toteuttamasta unelmaansa olemassa olevaan veneeseen? En näe kummassakaan hankkeessa mitään niin mullistavaa, että ne sen takia pitäisi rakentaa alusta loppuun itse. Mutta aikuiset ihmiset saavat tehdä mitä haluavat. Nämä haluaa jotain mitä minä en ymmärrä, mutta ongelma voikin olla se, että en vain ymmärrä.

Jos haluaisin rimarungon, niin oma valintani olisi tuo:
https://www.yachtworld.fi/jahti/1992-tripp-55-7982126/
Tuota voisi modata sitten siihen unelmaansa suht vapaasti. Enkä millään usko, että uusi runko on vedessä yhtään halvemmalla.

Lue lisää

No eihän tuossa suomalaisprojektissa selvästikään ole tarkoitus päästä vaan äkkiä vesille. Siinä tapauksessa valintana ei olisi itsetehdyt kääntyvät hiilikuitumastot ja ei olisi suunniteltu epätyypilliseen tapaan koko venettä itse ilman kokemusta. Siinä on varmaankin tarkoitus kehitellä ajan kanssa rakennustapoja.

Kone on alimitoitettu muuhun, kun tyvenellä liikkumiseen...

Hinta on todella kova, kun ei varusteetkaan kuulu hintaan. Ilmeisesti lopullisen veneen hinnaksi tulisi jotain 70te, ja tarvittaisiin vielä tuhansia tunteja työtä. Kuitenkin valmiin veneen arvo ei olisi kuin jotain 60-70te.

Anonyymi kirjoitti:

Kone on alimitoitettu muuhun, kun tyvenellä liikkumiseen...

Millä perusteella? Mielestäni on täysin riittävä.

Anonyymi kirjoitti:

Hinta on todella kova, kun ei varusteetkaan kuulu hintaan. Ilmeisesti lopullisen veneen hinnaksi tulisi jotain 70te, ja tarvittaisiin vielä tuhansia tunteja työtä. Kuitenkin valmiin veneen arvo ei olisi kuin jotain 60-70te.

Lue lisää

Ei tuollaiseen hommaan ryhtyvä ehkä ajattele valmiin veneen arvoa rahassa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuollaiseen hommaan ryhtyvä ehkä ajattele valmiin veneen arvoa rahassa.

Projektia myyvän täytyy hyväksyä se, ettei projektit ole kauhean arvokkaita. Ei niistä voi pyytää purjehduskuntoisen veneen hintaa. Jos vastaavan veneen saa purjehdusvalmiina 70-90 te:lla, niin miksi kukaan maksaisi sitä hintaa puolivalmiista? Jos joku haluaa rakentaa itse, hän taas halunnee aloittaa halvalla.

Anonyymi kirjoitti:

Millä perusteella? Mielestäni on täysin riittävä.

18000 kg ja iso märkäpinta vaatisi vähintään 120 -160hv, tuolla konella kun joudut vastavirtaan, aallokkoon ja kovaan tuuleen taitaa kulkea takaperin...

Anonyymi kirjoitti:

18000 kg ja iso märkäpinta vaatisi vähintään 120 -160hv, tuolla konella kun joudut vastavirtaan, aallokkoon ja kovaan tuuleen taitaa kulkea takaperin...

Juuri perjantaina ajoin 9000kg veneellä 5 solmua metriseen vasta-aallokkoon ja 12m/s vastatuuleen. Koneen teho on 29 hv. Tietty jos vastavirta on 10 solmua ja aallokko 5m, ei edes 300hv riitä.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri perjantaina ajoin 9000kg veneellä 5 solmua metriseen vasta-aallokkoon ja 12m/s vastatuuleen. Koneen teho on 29 hv. Tietty jos vastavirta on 10 solmua ja aallokko 5m, ei edes 300hv riitä.

Lue lisää

O ho. Itsellä tyhjäkäynnillä 42 heppaa ja kulkee tyvenellä 3,2 solmua, painoa noin 13000kg ja vesilinja 37 jalkaa jos olis vastaista tuulta, niin ei vauhti kyllä nouse, epäilen että ei kulkisi eteen päin ollenkaan ja jos vastaista virtausta, niin huonosti kävisi.

73 hp liikun noin 5 solmua tyvenessä.

300 hp liikun varsin sukkelaan, vaikka virtaus olisi 10 solmua ja vasta-aalto 5 metriä, joutuisin ennemminkin hidastamaan menoa.

Anonyymi kirjoitti:

O ho. Itsellä tyhjäkäynnillä 42 heppaa ja kulkee tyvenellä 3,2 solmua, painoa noin 13000kg ja vesilinja 37 jalkaa jos olis vastaista tuulta, niin ei vauhti kyllä nouse, epäilen että ei kulkisi eteen päin ollenkaan ja jos vastaista virtausta, niin huonosti kävisi.

73 hp liikun noin 5 solmua tyvenessä.

300 hp liikun varsin sukkelaan, vaikka virtaus olisi 10 solmua ja vasta-aalto 5 metriä, joutuisin ennemminkin hidastamaan menoa.

Lue lisää

Tyhjäkäynti tarkoittaa kuormittamatonta käyntiä, jolloin moottori tekee työtä vain sisäisten häviöidensä aiheuttaman kuorman verran. Jos liikut 13t veneelläsi 3.2kn, niin ymmärtänet ettei moottori käy tyhjäkäynnillä.

Ja vaikka käyttämäsi pyörimisnopeus mainitsemallasi 3.2 kn nopeudella sattuu olemaan sama kun moottorin tyhjäkäyntikierrokset, ei tarkoita että ajat tyhjäkäynnillä.

Dieselmoottorissa kaasulla pyydetään lähinnä kierroksia, eli kaasupoljin tai kaasukahva ei ole suoranaisesti tehonsäädiin, vaan pyörimisnopeussäädin. Polttoaineensyöttölaitteisto sitten toteuttaa tehonsäädön mahdollisuuksiensa mukaan, jolla pyydetty pyörimsnopeus saavutetaan, jos saavutetaan. Voi olla vaikka väärin kuormitettu dieselmoottori joka ei kaasukahvan, eli pyörimisnopeussäätimen pyynnöstä huolimatta saavuta tyhjäkäyntikierroksia suurempaa pyörimisnopeutta. Silloinkaan ei puhuta tyhjäkäynnistä, vaan moottori tekee ko. pyörimisnopeudella niin paljon työtä kun kykenee.

Anonyymi kirjoitti:

Tyhjäkäynti tarkoittaa kuormittamatonta käyntiä, jolloin moottori tekee työtä vain sisäisten häviöidensä aiheuttaman kuorman verran. Jos liikut 13t veneelläsi 3.2kn, niin ymmärtänet ettei moottori käy tyhjäkäynnillä.

Ja vaikka käyttämäsi pyörimisnopeus mainitsemallasi 3.2 kn nopeudella sattuu olemaan sama kun moottorin tyhjäkäyntikierrokset, ei tarkoita että ajat tyhjäkäynnillä.

Dieselmoottorissa kaasulla pyydetään lähinnä kierroksia, eli kaasupoljin tai kaasukahva ei ole suoranaisesti tehonsäädiin, vaan pyörimisnopeussäädin. Polttoaineensyöttölaitteisto sitten toteuttaa tehonsäädön mahdollisuuksiensa mukaan, jolla pyydetty pyörimsnopeus saavutetaan, jos saavutetaan. Voi olla vaikka väärin kuormitettu dieselmoottori joka ei kaasukahvan, eli pyörimisnopeussäätimen pyynnöstä huolimatta saavuta tyhjäkäyntikierroksia suurempaa pyörimisnopeutta. Silloinkaan ei puhuta tyhjäkäynnistä, vaan moottori tekee ko. pyörimisnopeudella niin paljon työtä kun kykenee.

Lue lisää

Helpottiko?

Anonyymi kirjoitti:

O ho. Itsellä tyhjäkäynnillä 42 heppaa ja kulkee tyvenellä 3,2 solmua, painoa noin 13000kg ja vesilinja 37 jalkaa jos olis vastaista tuulta, niin ei vauhti kyllä nouse, epäilen että ei kulkisi eteen päin ollenkaan ja jos vastaista virtausta, niin huonosti kävisi.

73 hp liikun noin 5 solmua tyvenessä.

300 hp liikun varsin sukkelaan, vaikka virtaus olisi 10 solmua ja vasta-aalto 5 metriä, joutuisin ennemminkin hidastamaan menoa.

Lue lisää

Niin, jos olisi kova vastatuuli, kannattaisi nostaa kierroksia pois tyhjäkäyntinopeudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Tyhjäkäynti tarkoittaa kuormittamatonta käyntiä, jolloin moottori tekee työtä vain sisäisten häviöidensä aiheuttaman kuorman verran. Jos liikut 13t veneelläsi 3.2kn, niin ymmärtänet ettei moottori käy tyhjäkäynnillä.

Ja vaikka käyttämäsi pyörimisnopeus mainitsemallasi 3.2 kn nopeudella sattuu olemaan sama kun moottorin tyhjäkäyntikierrokset, ei tarkoita että ajat tyhjäkäynnillä.

Dieselmoottorissa kaasulla pyydetään lähinnä kierroksia, eli kaasupoljin tai kaasukahva ei ole suoranaisesti tehonsäädiin, vaan pyörimisnopeussäädin. Polttoaineensyöttölaitteisto sitten toteuttaa tehonsäädön mahdollisuuksiensa mukaan, jolla pyydetty pyörimsnopeus saavutetaan, jos saavutetaan. Voi olla vaikka väärin kuormitettu dieselmoottori joka ei kaasukahvan, eli pyörimisnopeussäätimen pyynnöstä huolimatta saavuta tyhjäkäyntikierroksia suurempaa pyörimisnopeutta. Silloinkaan ei puhuta tyhjäkäynnistä, vaan moottori tekee ko. pyörimisnopeudella niin paljon työtä kun kykenee.

Lue lisää

No jopas on taas .............. !

Anonyymi kirjoitti:

No jopas on taas .............. !

Joo, näin on nykyään....ihme juttuja?

Anonyymi kirjoitti:

O ho. Itsellä tyhjäkäynnillä 42 heppaa ja kulkee tyvenellä 3,2 solmua, painoa noin 13000kg ja vesilinja 37 jalkaa jos olis vastaista tuulta, niin ei vauhti kyllä nouse, epäilen että ei kulkisi eteen päin ollenkaan ja jos vastaista virtausta, niin huonosti kävisi.

73 hp liikun noin 5 solmua tyvenessä.

300 hp liikun varsin sukkelaan, vaikka virtaus olisi 10 solmua ja vasta-aalto 5 metriä, joutuisin ennemminkin hidastamaan menoa.

Lue lisää

Siinä kun vain on sellainen juttu, että vastavirrassa ei lisätehosta ole lainkaan apua.

No jos ne halusi sen kokoisen ja rahaa löytyy?

Kannattaako tuota oikeasti täältä kysyä?

Nähdäkseni vaativinta tuossa on tuo rahoituspuoli, joka toimii ns. "mainosrahoilla". Nyt kun RANin viimeinen puolisen vuotta on ollut kokolailla maalin kuivumisen seurailua.

Itse olen seurannut heitä ekan alumiiniveneen ja toisen Najadin varustelun ja matkaan pääsyn verran enkä oikein millään jaksa seurata kauriiden pomppimista pellolla tai kasvavan lapsen edesottamuksia saatika satunnaisia saaristoretkiä lohdutuspalkinnoksi ostetulla romuveneellä. Johanin tarkka ja määrätietoinen rakennustaito on toki hienoa katseltavaa, mutta homma vaan ei etene viikottain niin, että olisi jotain olennaista sisältöä, josta haluaisi maksaa muuten kun säälistä. Paljon jää sen varaan, että tuollaisia oman veneen rakentamisesta unelmoivia maksavia katsojia riittää kuudeksi vuodeksi.

Alussa oli puhetta, että RANin rakennuksessa käytettäisiin Göteborgin alueen venerakennusosaamista, mutta sitä ei oikein suunnittelijaa lukuunottamatta ole vielä ilmaantunut. Tiedä sitten tulisiko jotain CNC-apuja sisustuksen yhteydessä, joskin Johanin oma jyrsin taitaa siinäkin olla hitaampi mutta halvempi vaihtoehto. Rikit, purjeet yms. varusteet toivottavasti ostavat jostain valmiina ja onhan niissäkin one-off-mielessä oma suunnittelemisensa.

Tally Ho on vastaava megahomma, mutta sävyltään erilainen ja vanhan arvoveneen vuodesta toiseen jatkuvan entisöinnin seuraaminen on jotenkin mielekkäämpää kun tuon kokolailla silmää rasittavan unelman toteutuminen. Tuo luotsiveneen ja purkkarin sekoitus on aikamoinen haaste sille tanskalaissuunnittelijalle, mutta maksajan laulujahan tuossa pitää laulella.

Tuolta voi kurkkia lisätietoja:

https://socialblade.com/youtube/c/ransailing

https://graphtreon.com/creator/ransailing
Tuon statistiikka on piilotettu 17.6.22 eteenpäin.

Olen aina ollut huono matikassa mutta jos patroneita on esim reilut 700 ja jos ne olisivat kaikki (eivät ole) vain noita kolme euroa per video - hemppoja, tulisihan siitäkin ennen veroja kahdeksan ja puoli tonnia kuussa?