Poliisi ajaa sinisellä autolla, liikenneministeri mustalla
Kun alle nelikymppinen henkilö nousee Saabin ohjaimista, herää joukko kysymyksiä. Missä on henkilön oma ajoneuvo? Onko hän kenties aviosuhteessa itseään merkittävästi iäkkäämmän henkilön kanssa? Onko hän saanut hiljattain perinnön ja auton sen mukana? Vai onko hän tylsä ihminen?
Autoista keskusteltaessa merkin tunnustaminen yleensä laukaisee kysymyksiä auton mallista, moottorista, ominaisuuksista... On kuitenkin olemassa muutama merkki, jotka aiheuttavat vaivautuneen hiljaisuuden. Millaisen jatkokysymyksen voi tehdä Saabista? Nehän ovat kaikki samanlaisia. Vai pitäisikö nokkelasti kysyä "ai minkä värinen". Onneksi ruotsalaiset toivat markkinoille farmarimallin, jää edes kysymys "ei kai sentään farmari".
Saab edustaa ruotsalaista sosiaalidemokraattista maailmankatsomusta huomattavasti Volvoa paremmin. Volvon eri mallit eroavat säädyllisesti ulkoisesti toisistaan. Saabin nokan alta voi löytyä tehoja aina 92:sta 184 kilowattiin, mutta ulospäin sitä ei näytetä.
Turuilla ja toreilla on myyty vuosikymmeniä "Saabismi on sairautta" -t-paitoja, mutta virallinen merkkikohtainen krääsä ei ole juuri liikkunut. Toinen Saabin vuosikymmeniä kestänyt ongelma liittyy suomalaiseen taksikantaan. Taksikuski on automerkkien auktoriteetti - eikä Saabilla juuri ole ollut puolestapuhujia keltaisten lamppujen loisteessa.
Stereotypioiden aikaan ei ole enää paluuta. Silti Saabisti -karavaanarimatkalla tangomarkkinoille kuulostaa uskottavammalta tarinalta kuin merkin krominkiiltoinen omistaja Kaivohuoneen edessä houkuttelemassa juhlakansaa paheellisille jatkoille.
Saab henkii mahtailematonta luotettavuutta. Saabilla liikkuva vakuutusmyyjä tai konsultti on vakavasti työhönsä suhtautuva, kenties hieman kuivakka mutta tuskin mikään vilunkiville.
Saabin kuljettaja saa smalltalkissa paljon anteeksi. Kukaan tuskin ryhtyy kyselemään viime viikonlopun hurjista käänteistä, valloituksista ja irtosuhteista. Kenties ystävät viittaavat maltillisiin harrastuksiin, tiedustelevat onko heittokalastuksessa tullut onnistumisia, milloin perhe aikoo suunnata messumatkalle tai oliko rotary-kokouksen alustus onnistunut.
Saabistiin suhtaudutaan kuin dopingista puhtaaseen hiihtäjään. Hänen työtään ja ratkaisujaan pidetään arvokkaina ja kunniallisina, mutta hienoinen hämmennys jää - mihin hän loppujen lopuksi pyrkii? Ei ainakaan maailmancupin pisteille.
Pohjoisen havumetsävyöhykkeen konservatiivit - niin työväenpuolueissa kuin oikeallakin - ovat katselleet kummissaan autonäyttelyissä nähtyjä Saabin tulevaisuudenvisioita ja korimalleiltaan muuttuvien kokeiluautojen kuvia. Neuvostoliiton romahtaessa, devalvaatioetujen kadotessa ja sellun maailmanmarkkinahintojen heitellessä Saabin designin muuttumattomuuteen on aina voinut luottaa. Jälleenmyyntiarvoa ei ole järkytetty suurilla profiilimuutoksilla. 9-3 ja 9-5 eivät ole muuttuneet viime vuosina.
Saabille asema Volvon varjossa on ongelmallinen. Merkki on se Skandinavian toiseksi turvallisin, toiseksi suorituskykyisin, toiseksi urheilullisin ja maailmalla toiseksi menestynein merkki. Millaisia olisivatkaan kehäteiden tai Oulun keskustan parkkipaikat, jos Volvon sijalla kilpakumppanina olisi kulkenut Fiatin kaltainen peli.
Perussaabismi myy hyvin kuin ET-lehti. Seksiä Saabilla ei saa, mutta kovin moni kuski ei sitä välttämättä muista kaivata.
Mutta varsinkin Yhdysvalloissa merkin asema ja imago ovat huikeasti nuorekkaampia. Tiettyinä aikoina merkki on myynyt kovalla katolla tai ilman erittäin hyvin, silloin kun kysyntä on sattunut kohdalle - kun tuotetta ei muuteta, niin joskus trendi sattuu kohdalle.
Toisaalta hidas ja hiljainen reagointi sekä pienet tuotekehittelyresurssit ovat pelastaneet Saabin monelta nöyryytykseltä. Miettikääpä Lancian sekoiluja. Entä jos Saabiakin olisi ryhdytty myymään metritavarana ja kauppakasseiksi K-kauppiaiden puolisojen tarpeisiin.
Sitten turbon Saab ei ole mourunnut innovaatioiden eturivissä. "Turbo-Saab" oli aikanaan vähintään yhtä tunnettu käsite kuin "Volvo-Markkanen". Menneillä vuosikymmenillä piirrustuslaudoilta irtosi uskaliaampia keksintöjä kuin nykyään, muistellaam vaikka legendaarisen Saab 96:n aerodynaamisesti arveluttavaa, mutta yksilöllistä muotoilua - tai kaikkien kuskien kauhua, liukukytkintä-
Saab tehdään jatkossakin kuljettamaan väkeä paikasta toiseen erilaisissa olosuhteissa turvallisesti - cd-soittimesta eivät kuulu viimeiset hiphop- tai rapjulistukset, ellei auto ole isältä lainassa.
Jii Lähde
Bisnes.fi | Huhtikuu 2002
Kun alle nelikymppinen henkilö nousee Saabin ohjaimista, herää joukko kysymyksiä. Missä on henkilön oma ajoneuvo? Onko hän kenties aviosuhteessa itseään merkittävästi iäkkäämmän henkilön kanssa? Onko hän saanut hiljattain perinnön ja auton sen mukana? Vai onko hän tylsä ihminen?
Autoista keskusteltaessa merkin tunnustaminen yleensä laukaisee kysymyksiä auton mallista, moottorista, ominaisuuksista... On kuitenkin olemassa muutama merkki, jotka aiheuttavat vaivautuneen hiljaisuuden. Millaisen jatkokysymyksen voi tehdä Saabista? Nehän ovat kaikki samanlaisia. Vai pitäisikö nokkelasti kysyä "ai minkä värinen". Onneksi ruotsalaiset toivat markkinoille farmarimallin, jää edes kysymys "ei kai sentään farmari".
Saab edustaa ruotsalaista sosiaalidemokraattista maailmankatsomusta huomattavasti Volvoa paremmin. Volvon eri mallit eroavat säädyllisesti ulkoisesti toisistaan. Saabin nokan alta voi löytyä tehoja aina 92:sta 184 kilowattiin, mutta ulospäin sitä ei näytetä.
Turuilla ja toreilla on myyty vuosikymmeniä "Saabismi on sairautta" -t-paitoja, mutta virallinen merkkikohtainen krääsä ei ole juuri liikkunut. Toinen Saabin vuosikymmeniä kestänyt ongelma liittyy suomalaiseen taksikantaan. Taksikuski on automerkkien auktoriteetti - eikä Saabilla juuri ole ollut puolestapuhujia keltaisten lamppujen loisteessa.
Stereotypioiden aikaan ei ole enää paluuta. Silti Saabisti -karavaanarimatkalla tangomarkkinoille kuulostaa uskottavammalta tarinalta kuin merkin krominkiiltoinen omistaja Kaivohuoneen edessä houkuttelemassa juhlakansaa paheellisille jatkoille.
Saab henkii mahtailematonta luotettavuutta. Saabilla liikkuva vakuutusmyyjä tai konsultti on vakavasti työhönsä suhtautuva, kenties hieman kuivakka mutta tuskin mikään vilunkiville.
Saabin kuljettaja saa smalltalkissa paljon anteeksi. Kukaan tuskin ryhtyy kyselemään viime viikonlopun hurjista käänteistä, valloituksista ja irtosuhteista. Kenties ystävät viittaavat maltillisiin harrastuksiin, tiedustelevat onko heittokalastuksessa tullut onnistumisia, milloin perhe aikoo suunnata messumatkalle tai oliko rotary-kokouksen alustus onnistunut.
Saabistiin suhtaudutaan kuin dopingista puhtaaseen hiihtäjään. Hänen työtään ja ratkaisujaan pidetään arvokkaina ja kunniallisina, mutta hienoinen hämmennys jää - mihin hän loppujen lopuksi pyrkii? Ei ainakaan maailmancupin pisteille.
Pohjoisen havumetsävyöhykkeen konservatiivit - niin työväenpuolueissa kuin oikeallakin - ovat katselleet kummissaan autonäyttelyissä nähtyjä Saabin tulevaisuudenvisioita ja korimalleiltaan muuttuvien kokeiluautojen kuvia. Neuvostoliiton romahtaessa, devalvaatioetujen kadotessa ja sellun maailmanmarkkinahintojen heitellessä Saabin designin muuttumattomuuteen on aina voinut luottaa. Jälleenmyyntiarvoa ei ole järkytetty suurilla profiilimuutoksilla. 9-3 ja 9-5 eivät ole muuttuneet viime vuosina.
Saabille asema Volvon varjossa on ongelmallinen. Merkki on se Skandinavian toiseksi turvallisin, toiseksi suorituskykyisin, toiseksi urheilullisin ja maailmalla toiseksi menestynein merkki. Millaisia olisivatkaan kehäteiden tai Oulun keskustan parkkipaikat, jos Volvon sijalla kilpakumppanina olisi kulkenut Fiatin kaltainen peli.
Perussaabismi myy hyvin kuin ET-lehti. Seksiä Saabilla ei saa, mutta kovin moni kuski ei sitä välttämättä muista kaivata.
Mutta varsinkin Yhdysvalloissa merkin asema ja imago ovat huikeasti nuorekkaampia. Tiettyinä aikoina merkki on myynyt kovalla katolla tai ilman erittäin hyvin, silloin kun kysyntä on sattunut kohdalle - kun tuotetta ei muuteta, niin joskus trendi sattuu kohdalle.
Toisaalta hidas ja hiljainen reagointi sekä pienet tuotekehittelyresurssit ovat pelastaneet Saabin monelta nöyryytykseltä. Miettikääpä Lancian sekoiluja. Entä jos Saabiakin olisi ryhdytty myymään metritavarana ja kauppakasseiksi K-kauppiaiden puolisojen tarpeisiin.
Sitten turbon Saab ei ole mourunnut innovaatioiden eturivissä. "Turbo-Saab" oli aikanaan vähintään yhtä tunnettu käsite kuin "Volvo-Markkanen". Menneillä vuosikymmenillä piirrustuslaudoilta irtosi uskaliaampia keksintöjä kuin nykyään, muistellaam vaikka legendaarisen Saab 96:n aerodynaamisesti arveluttavaa, mutta yksilöllistä muotoilua - tai kaikkien kuskien kauhua, liukukytkintä-
Saab tehdään jatkossakin kuljettamaan väkeä paikasta toiseen erilaisissa olosuhteissa turvallisesti - cd-soittimesta eivät kuulu viimeiset hiphop- tai rapjulistukset, ellei auto ole isältä lainassa.
Jii Lähde
Bisnes.fi | Huhtikuu 2002
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olen 18 vuotias ja ajan Saabilla. Autossani soi nykymusiikkia ja vehkeinä ei ole mitään nuppiradioita.
Saab on mielestäni nuorekas auto. Onhan esim. 9-3 Saabissa levikkeet, spoilerit, turbomoottori ja sporttisisusta. Spoilerithan ovat kuuluneet Saabin tyyliin jo vuosikausia.
Ja mitä tulee 9-5 ja 9-3 malleihin, niin 9-5 on muuttunut keulan ja perän osalta ja 9-3:sta on tulossa täysin uusi painos :)
Totta on että Saabista on jäänyt jotenkin kieroitunut mielikuva yleisesti ihmisille. Mutta uudet tuulet puhaltavat ja mainontaa on vain lisättävä, jospa se siitä muuttuisi ?
Totta puhut. Jotain sosiaalidemokraattista Saabissa on, vaikka sitä on vaikea määritellä tarkemmin ja niin on hyvä!
Saabista todella puuttuvat sellaiset "porvarilliset" provosoivat joutavuudet joita BMW Volvo Audi MB jne ovat pullollaan. Arkista toimivaa tekniikkaa ilman luksusta ja krominkiiltoa. Sopii perusvirkamiehelle oikein hyvin ja vie perille ilman kateusongelmia. Ei ehkä sytytä ketään, mutta toimii asiallisesti.
27v Ja Saabin ämyreistä huutaa Lemmy ja Dickinson!
Jos haluan kuulua harmaaseen massaan ostan alle vaikka Opel Vectran!
Mutta kun en halua sekoittua ja sulautua joukkoon niin
ajelen sitten merenvihreällä Saabilla! Nyt ja aina!
Sullahan on saapi eikun ooppeli jo allasi -
eli harmaata massaa olet, ajat sitten ooppelilla
japsikiikulla tai saapilla.
Niin noita 80-luvun saabbeja onkin liikenteessä ihan mielettömästi! Lahden euromarketin parkkis on niitä joka päivä täynnä!
Hyvä jos muutama japanilainen mahtuu mukaan! Joskus saataa jokunen kadet tai vectra olla sielä piilossa Saab massan alla!
Ja luulen että munh Saabin erottaa liikenteestä aika selvästi jopa muista saapeista!
luitkos muuten edes ihan ekaa viestiä tästä threadista?
Saabilla saapi, Volvot vanhuksille !
Kyllä Saabilla seksiä saa. Itse tehnyt sitä omassani useasti.... Enkä kuitenkaan huora ole...
Saab on seksikäs auto ja monet naiset kiimassa kun sellaisen näkee.
Volvo on seksin nälkäisten mutta saamattomien auto!!!
Revitään siitä! Vaikka sitä tiettyä!
saab liittyy seksiin? luulin seksin olevan jotain kahden ihmisen välistä juttua...hmmm. noh, tohon riittää varmasti useita kommentteja ryhmistä eläimiin, joten ei lisää viestejä siitä, kiitos :)
hmmm...jos joku ilmoittaa olevansa kiimassa autoon, saa sitä rauhassa olla...kai me kaikki johonkin ollaan kiimassa?
saatan tosin olla väärässäkin.
Tämmöinen kohta oikeudenkirjoista:
Kaksi naista lähti autolla (Saabilla) sieneen, ja sopivat siinä matkan
aikana että jos eksyvät toisistaan, niin toinen menee autolle ja huutaa
sieltä. Toinen sitten ymmärtää tulla huudon suuntaan.
No, eksyiväthän ne ja toinen teki kuten oli sovittu.
Myöhemmin oikeudessa syytettiin erästä miestä väkisinmakaamisesta.
Tuomarille mies selitti mitä oli tapahtunut:
Kävelin metsässä kun siellä nainen kailotti helvetin kovaa:
"Tuu, Saapil lua, saapillua"!
Suomen rikoslaki 5;14;8
Naiselle kahdeksan päiväsakkoa, yllyttämisestä.