Hmmmm..... Uutisessa kiinnitetään artikkelin lopussa huomiota kotitalouden resursseihin ja elinoloihin. No mitä vähemmän aikuisilla on vanhempina rahaa uhrata lasten harrastuksiin, sen varmemmin lapsuus on rajoittunutta. Jos "köyhän" perheen lapset eivät voi harrastaa lähes mitään, on kaduilla kaupunkioloissa notkuminen sitä todennäköisempää, mitä vähemmän lapsilla on muihin lapsiin nähden sosiaalisia kontakteja harrastuksiin liittyen. Toki on olemassa nuorisotalot kuntien ja kaupunkien ylläpitäminä joihin kaikki lapset ja nuoret ovat tervetulleita eikä maksa mitään. Tai seurakuntien kerhot ja nuorten illat.
Myös kotiolot vaikuttavat suuresti eli omien vanhempien elintapojen mallit. Mitä enemmän omilla vanhemmilla on mielenterveyden ja elämisen haasteita, sen varmemmin mallioppimisen myötä käyttäytymisen muodot ja kanavat siirtyvät uusille sukupolville. Toki on olemassa niitäkin yksilöitä, joilla on ollut tai on hirveä näyttämisen tarve ja kunnianhimo, joka ajaa tavoittelemaan parempia oloja, kuin mitä oma koti ja vanhemmat ovat voineet tarjota. Usein kuitenkin tuen, rohkaisun ja kannustamisen puute, niin kotona kuin koulussakin voi masentaa lasta ja nuorta eikä hän välttämättä yllä sellaisiin saavutuksiin, joilla pääsisi irti huono-osaisuuden oravan pyörästä.
Kuntien ja kaupunkien tarjontaa ajatellen, myös kirjastot ja lasten ja nuorten kirjallisuus tukee lapsien ja nuorten kehitystä ja kasvua. Jos kodissa "köyhyydestä" huolimatta arvostetaan lukemista, niin kirjojen maailma voi tarjota turvallisen pakopaikan ja sijaiskokemuksia tarjoavan maailman, jonka uumeniin lapsi ja nuori voi turvallisesti uppoutua. Taloudellinen köyhyys ei aina tarkoita mielen köyhyyttä. Taloudellisesti köyhän perheen lapsen ja nuoren elämä voi olla juuri kirjallisuusharrastuksen takia hyvinkin antoisaa ja rikasta. Mutta jos taloudellisesti köyhän perheen vanhemmat eivät arvosta esimerkiksi lukuharrastusta eikä lapsi ja nuori saa lukemisen malleja voi tilanne olla vaikea. Myös lukihäiriö saattaa vaikeuttaa ja olla osittaisena esteenä sille ettei lukemista paljoa harrasteta keskittymishäiriöiden ja tarkkaavaisuushäiriöiden ohella.
Myös kotiolot vaikuttavat suuresti eli omien vanhempien elintapojen mallit. Mitä enemmän omilla vanhemmilla on mielenterveyden ja elämisen haasteita, sen varmemmin mallioppimisen myötä käyttäytymisen muodot ja kanavat siirtyvät uusille sukupolville. Toki on olemassa niitäkin yksilöitä, joilla on ollut tai on hirveä näyttämisen tarve ja kunnianhimo, joka ajaa tavoittelemaan parempia oloja, kuin mitä oma koti ja vanhemmat ovat voineet tarjota. Usein kuitenkin tuen, rohkaisun ja kannustamisen puute, niin kotona kuin koulussakin voi masentaa lasta ja nuorta eikä hän välttämättä yllä sellaisiin saavutuksiin, joilla pääsisi irti huono-osaisuuden oravan pyörästä.
Kuntien ja kaupunkien tarjontaa ajatellen, myös kirjastot ja lasten ja nuorten kirjallisuus tukee lapsien ja nuorten kehitystä ja kasvua. Jos kodissa "köyhyydestä" huolimatta arvostetaan lukemista, niin kirjojen maailma voi tarjota turvallisen pakopaikan ja sijaiskokemuksia tarjoavan maailman, jonka uumeniin lapsi ja nuori voi turvallisesti uppoutua. Taloudellinen köyhyys ei aina tarkoita mielen köyhyyttä. Taloudellisesti köyhän perheen lapsen ja nuoren elämä voi olla juuri kirjallisuusharrastuksen takia hyvinkin antoisaa ja rikasta. Mutta jos taloudellisesti köyhän perheen vanhemmat eivät arvosta esimerkiksi lukuharrastusta eikä lapsi ja nuori saa lukemisen malleja voi tilanne olla vaikea. Myös lukihäiriö saattaa vaikeuttaa ja olla osittaisena esteenä sille ettei lukemista paljoa harrasteta keskittymishäiriöiden ja tarkkaavaisuushäiriöiden ohella.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Näitäkään asioita ei voi yleistää, elämässä voi käydä miten vain.
Perheissä, joissa ei ole rahaa käytettävissä, on aika usein kuitenkin rakkautta ja huomiota, jota jokainen lapsi tarvitsee, toki nuoret ja vanhemmatkin.
Kannustaminen hyvään elämään ja elämiseen voi onnistua ilman suuria rahamääriä.
Rikkaammissa perheissä voi käydä niin, että vanhemmilla ei ole aikaa keskittyä lapsiin, ja aidosti välittää ja huomioida heitä, koska on kova oma tarve pärjätä elämässään, rikastua ja saavuttaa jotakin.
Harrastukset olisivat kyllä tärkeitä, olisi tosiaan tekemistä, joka pitäisi ainakin osittain poissa notkumasta kaduilla ja muualla, kenties huonossakin seurassa.
Pärjääminen ei aina katso perhe- ja kotitaustaa, vaikka niistä on paljon tutkimuksia, ja varmasti pitkälti pitääkin paikkaansa, mutta on paljon eroja myöskin varallisuudelta vaihtelevissa perheissä.
Tietenkin lapsi imee itseensä kaiken, mitä kotonaan näkee, vanhempien käytöksen, myös sen, jos vanhemmat riitelevät, että miten he riitelevät, onko se sanallista vai jopa fyysistä. Myös päihteiden käyttö kotona voi vaikuttaa lasten ja nuorten kehitykseen.
Vanhempien mahdolliset alkoholiongelmat eivät aina tee lapsestakin tulevaa alkoholistia, vaikka riski on isompi.
Myös rikkaasta ja ainakin ulospäin näyttävästä ns. hyvästä kodista, voi tulla huonommin pärjääviä lapsia.
Ehkä tärkeintä olisi se, että lapset ja nuoret otettaisiin kaikessa huomioon, myöskin enemmän kyseltäisiin, mitä kuuluu, miten menee.
Ihminen, joka ei saa huomiota, hakee sitä aina jollain tavalla, joko hyvällä tai huonolla.
Huomion hakeminen hyvällä, positiivisella tavalla tuo positiivista huomiota, kun taas negatiivinen, no joo, siitä ei kukaan tykkää.
Mielenterveyteen vaikuttaa lähes kaikki elämässä, ei taustalla ole pelkästään kotiolot ai luokkaerot, vaan kaikki, ihmissuhteet, itsetunto, jne.
Uskoisin, että mt-ongelmat eivät ole aina välttämättä geneettisesti perinnöllisiä, vaan usein johtuu juuri siitä, miten oppii lapsena käsittelemään tunteitaan, sekä kanssakäymisen muiden kanssa, ym. Vanhemmilta se malli yleensä tulee.
Erikseen toki sitten huostaanotetut lapset, lähtökohdat elämään voivat olla hyvinkin erilaiset. Ei tässä siitä sen enempää.
Nämä olivat vain tällaisia taviksen omia ajatuksia, jolla itselläänkin lähti elämä aikoinaan vähän väärään suuntaan, kotioloista huolimatta.
Otsikon pitäisi olla " luokkaerot näkyvät jo lapsena mielenterveydessä ".
Otsikko saa käsittämään, että mielenterveydessä olisi luokkaeroja, väärin muotoiltu.
( Viilataanko piiip...pilkkuja.....)