Itken menetettyä perhettäni. Itken etten saanut suurta rakkauttani elämääni. Mietin, miten saan itseni jaksamaan tämän kaiken keskellä. Kun ei ole jäljellä mitään. Muuta kuin minä itse.
Itken taas
Anonyymi-ap
4189
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Avioeron kokeneena tiedän miltä sinusta tuntuu. Voimia.
Kiitos! Mutta siitä vääryydestä mitä tehtiin, on vaikeaa selvitä.
Minulta vietiin 27 vuoden jälkeen oikeus huolehtia.
Systeemaattinen ajojahti. Auttaminen oli tuhoamista. Ja en ole se, joka täällä yleensä kirjoittaa siitä "auttamisesta". Lastensuojelu Suomessa tähtää siihen, että lapset kasvatetaan muualla kuin kotona. Kun olin eronnut, käytiin todenteolla kimppuun. Yksinäistä on helpompi kiusata. Päivittäistä soittelua, pelottelua, uhkailua. Jos et suostu tähän, otetaan huostaan. Tuskin kukaan voi käsittää mitä sellainen on ja miltä se tuntuu, jollei sitä ole joutunut itse nahoissaan kokemaan. Olen kroonisesti masentunut. En jaksa tästä nousta omin avuin.