Ihmisiä me ollaan kaikki. Itse olen sellainen, etten normaalissa olotilassa vaadi keneltäkään mitään anteeksipyyntöjä. Minulta ei tarvi rukoilla ja anella mitään armahdusta. En pidä ihmisistä joilta pitää koko ajan pyydellä anteeksi, aivan kuin pitäisi itseään jonain Jumalana jolta rukoilla armahdusta.
Ei ole mitään anteeksiannettavaa
Anonyymi-ap
1257
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Anteeksipyytäminen on sitä että kertoo olevansa pahoillaan ja myöntää virheensä. Vastuun ottamista omasta toiminnasta, ilmaistaan toiselle että haluan olla parempi eikä halua mielipahaa toiselle. Se ei ole normaalia jos samasta asiasta pitää pyytää anteeksi sata kertaa.
Ja joskus on tarpeellista tällä anteeksipyytämiskommunikoinnilla kertoa että hei, ei ollut tahallista.
Tosi hyvä viesti.
Tajuan kyllä miksi pyydetään anteeksi, mutta en itse vaatimalla vaadi sitä, se pitää tulla omasta halusta.
Herättää kysymyksia että onko sulla nöyryyttä, pyytää välillä anteeksi... Jos tällaiset ristiriidat on sun maailmassa jatkuvaa niin joko sä oot epäsosiaalinen (=huonosti käyttäytyvä) tai se toinen on liian herkkähipiä ja vääränlainen sulle. Olet liian karski sille ihmiselle. Ja jos törmäät samaan ilmiöön eri ihmisten kanssa niin... tiedät kyllä.
Olen nainen.
Pidä kiinni ylpeydestäs
En ole ylpeä.
Eikö anteeksipyytäminen ja anteeksianto molemmat kuulu jokaisen elämän arvoihin. Kummallakin on itselle ollut suuri merkitys. Olen tarvinnut monet kerrat molempien sanojen katu-uskottavuutta.
Mistään armahduksesta ja hyväksymisestä ei ole mielestäni kyse. Kaikki olemme inhimillisiä ihmisiä tekemisissä että sanomisissa.
Rakkaimpien ei tarvitse anteeksi pyydellä kuin kasvatuksellisessa mielessä.
Ne joilla oikeasti olisi anteeksi pyytämistä, näillä pahoitteluilla ei ole mitää vaikutusta.
Toisilla ihmisillä on vain sisään rakennettu huono asenne, en tiedä johtuuko heikosta itsetunnosta, onko luonteen piirre? Jos on luonteen piirre että vinoilee toisille jatkuvasti, sellaisista ihmisistä kannattaa pysyä etäällä. Toisaalta tuohan voi liittyä taas siihen itsetuntoon, jos ihminen oirehtii olemalla hankala usein. Terveellä itsetunnolla varustettu ihminen ei ole jatkuvasti moittimassa muita. Itsetuntoakin voi parantaa, mutta jos luonne on mitä on se on vaikeampaa.
Röllikkä, mulla ainakin on semmonen luonne et pienet jutut menee ohi vaan sillä kun mulle ollaan taas mukavia, mut isommat kuten vaikka pettäminen, sitä mun on vaikee unohtaa jos toinen ei edes kadu ja osoita sitä et on oikeesti nyt tajunnu et tullu mokattua ja pahasti.
Anteeksi pyyntö kun se tulee sydämestä asti helpottaa mun omaa tuskaa ja sen jälkeen pystyn pääseen vaiheeseen missä alan yrittään pääseen yli ja luottaan jälleen. Sillä miellän asian niin et toinen toistaa varmasti teon jos ei koe että mitään väärin teki. Sellasen lähellä en voi olla koska se tarkottaa et mua loukattas samoin uudelleen.
Anteeks pyyntö tuo mulle sielulle rauhaa et ok, se katuu niin paljon et ei varmaan toista enää tota kun ei haluu enää mua loukata.
Se nyt vaan on sanat jonka jälkeen uutta voi vasta rakentaa ja luottamus voi alkaa uudelleen rakentuun. Se hoivaa ja helpottaa loukatun tuskaa ja epäluottamusta. Siitä alkaa uusiksi sen ihmissuhteen rakennus.