Kirjoitusasusta

itsensä korottajia on tietysti ollut muitakin, jotka hylkäävät Kristuksen ja mudostavat lahkon itsensä ympärille

muistutuksena kirjoitti:

itsensä korottajia on tietysti ollut muitakin, jotka hylkäävät Kristuksen ja mudostavat lahkon itsensä ympärille

tuolla viestilläsi? Tiedät varmaan, että Laestadius tuli Jumalan johdatuksesta herättelemään synninunessa nukkuvaa Pohjolan kansaa.Oletko kuullut, että kirkon sisällä on herätysliikkeitä? Kaikki lestadiolaiset kuuluvat kirkkoon. Jos olet, kerron, että ne eivät ole lahkoja. Lahkot eivät kuulu ev.lut. kirkkoon.

kirjailija kirjoitti:

tuolla viestilläsi? Tiedät varmaan, että Laestadius tuli Jumalan johdatuksesta herättelemään synninunessa nukkuvaa Pohjolan kansaa.Oletko kuullut, että kirkon sisällä on herätysliikkeitä? Kaikki lestadiolaiset kuuluvat kirkkoon. Jos olet, kerron, että ne eivät ole lahkoja. Lahkot eivät kuulu ev.lut. kirkkoon.

,,,,vaan luettuani tekstisi olen samaa mieltä
ja nimikirjoitetaan Laestadius.

muistutuksena kirjoitti:

itsensä korottajia on tietysti ollut muitakin, jotka hylkäävät Kristuksen ja mudostavat lahkon itsensä ympärille

"Muistutuksena" kirjoittaa aika loukkaavasti ja jopa suoraan valehdellen rovasti Laestadiuksesta, mikä antaa kyllä tietyn kuvan hänen omasta uskostaan. Eli onko sitä? Onko "muistuksena" itse Kristuksen hylkääjä?

Jos Lars Levi Laestadius olisi ollut narsistinen "itsensä korottaja", niin kyllä hän tiedemiehenä olisi enemmän maallista kunniaa saanut kuin herätysliikkeen perustajana ja johtajana, olihan hän myös mm. kansainvälisesti arvostettu kasvitieteilijä, joka oli saanut v. 1841 ansioistaan ottaa vastaan Ranskan kunnialegioonan ritariristin. Lisäksi hän on löytänyt ja hänen mukaansa on nimetty useita tunturikasvejakin.

Tässä on lyhyesti joitakin elämäkertatietoja Lars Levi Laestadiuksesta. Useimmille lestadiolaisille nämä ovat tuttuja asioita.

//Lars Levi Laestadius (1800--1861) oli pappi, raittiusmies, luonnontutkija, filosofi ja herätysliikkeen perustaja.
Lars Levi Laestadius syntyi norrlantilaiseen pappissukuun 10.1.1800 Jäkkvikissä, Arjeplogin pitäjässä. Perheen isä Karl Laestadius, entinen "vuorivouti", elätti perhettä uudisviljelijänä. Lars Levin äiti oli ruotsalais-lappalaista sukua Gausträskistä Sorselesta. Poikavuodet Laestadius vietti Kvikkjokkissa, Luulajan Lapissa, velipuolensa luona. Härnösandin kymnaasiin hän meni 16-vuotiaana. Latina, kreikka, teologia ja logiikka tulivat jo koulussa tutuiksi. Erityisesti kesäkuukausina luonnosta kiinnostunut Laestadius vaelsi Lapin erämaita keräten tuhansia kasveja. Laestadius pääsi 1820 Uppsalan yliopistoon, jossa suoritti ylioppilastutkinnon. Opinnot latinan ja kreikan kielessä sekä ranskan ja saksan kielessä, matematiikassa ja teologiassa jatkuivat. Pappisseminaarin Laestadius aloitti 21-vuotiaana.
Pappisvihkimyksen Laestadius sai Härnösandin tuomiokirkossa vuonna 1825. Ura jatkui papinvirassa Kaaresuvannossa 1825 - 1849. Työhön kuului sanan julistusta ja sakramenttien hoitoa, kansanopetusta ja raittiustyötä.
Laestadius avioitui 27-vuotiaana Brita Alstadiuksen kanssa. Perhe-elämää koettelivat sairaudet sekä lapsen ja velipuolen kuolema.
Laestadiuksen tieteellinen toiminta jatkui. Vuosina 1838-40 hänet kutsuttiin Ranskan valtion kustantaman tieteellisen retkikunnan jäseneksi. Upsalan tiedeseuran jäseneksi Laestadius nimettiin 1839.
Laestadiuksen elämän murroskohta oli käänteentekevä keskustelu Åselessa Milla Clementsdotterin, Lapin Marian, kanssa 1844. Tämän jälkeen Laestadiuksen saarnoihin tuli uusi sisältö. Varkaat tunsivat syntinsä, viinan myynti ja käyttäminen ymmärrettiin vääräksi. Anteeksisaamisen ilo näkyi ns. liikutuksina.
Lars Levi Laestadius siirtyi kirkkoherraksi Pajalaan vuonna 1849. Pajalassa suuri saarnamies myös kuoli 21.2.1861. "Minä uskon, että suuri Sovittaja ja orjantappuralla kruunattu Kuningas ei ole hylkäävä minua."
Lars Levi Laestadiuksen velipuoli Karl Erik Laestadius opasti Lars Levin ja tämän nuoremman veljen Petruksen tuntemaan Lapin luontoa. Erityisesti kasvit kiinnostivat Lars Leviä. Opiskeluaikanaan hän keräsi tunturikasveja ja rahoitti niiden myynnillä osaksi opiskelunsa. Samalla hän tutustui aikansa kasvitieteilijöihin sekä Ruotsissa että ulkomailla. Tunnustukseksi tieteellisistä ansioistaan sai Laestadius vastaanottaa Ranskan kunnialegioonan ritariristin 1841. 1840-luvulla viran hoito ja ennen muuta alkanut voimakas herätysliike valtasivat Laestadiuksen ajan niin, että luonnontieteellinen toiminta laantui, vaikkei tyystin loppunutkaan. Hänen oma herbaarionsa käsitti 6 500 kasvia.
Laestadiuksen nimeä kantavia kasveja ovat:
Papaver laestadianum (Laestadiuksen unikko eli tunturiunikko),
Arnica alpina laest. (Tunturiarnikki),
Salix laestadiana (Tunturipaju),
Carex laestadii (Tunturisara).//

Synomiinit kirjoitti:

,,,,vaan luettuani tekstisi olen samaa mieltä
ja nimikirjoitetaan Laestadius.

Ja: "...nimikirjoitetaan Laestadius."
Mitenkäs se nyt taas menikään, "Synomiinit"?