Mineraaliöljyllä ajettu vuosia ja nyt synteettistä jatkoon

Ne moottorin sisäpesuaineet käytettynä ohjeen mukaan. Jonkin verran kertoo moottorin likaisuuudesta kun avaat venttiilikopan.

Kuinkas vanha toi jenkki mahtaa olla? Jos 80-luvulta tai vanhempi niin en menisi 5W-30:llä enkä edes 10W-30:llä ajelemaan. Parempi olisi 10W-40 tai 5W-40 jos ajat talvellakin.

https://www.overdrive.fi/forum/threads/mitae-oeljyae-307-aan.3461/
Jo vanha ketjun tynkä mutta sama kone.

Ohessa hyviä täyssynteettisiä API-luokituksilla normaaliin ajoon. Lisäksi ZDDP-pitoisuudet tallessa mikä monista öljyistä tänä päivänä puuttuu. Eikä tarvitse kausikäytössä olevaa konetta turhaan käynnistellä seisonnan aikana. Esteriöljyt pysyvät siellä missä pitääkin.

https://www.kl-varaosat.fi/verkkokauppa/fin/fuchs_titan_race_pro_s_5w_40_5l_4x5l-p-611186-0

https://www.janicolracing.fi/product/1038/nanodrive-cfs-5w40-nt-moottorioljy-5-litraa

https://www.motonet.fi/fi/tuote/592052/Motul-300V-Power-5W-40-EsterSynt-2-l-moottorioljy

https://www.motonet.fi/fi/tuote/590080/Red-Line-10W-40-tayssynt-esteripohj-946-ml-moottorioljy

Pesu- ja dispergointiaineet toimivat moottoriöljyssä seuraavasti. Pesu- ja dispergointilisäaineita käytetään pitämään moottorin metallipinnat puhtaina, estämään saostumien muodostumista sekä neutraloimaan diesel- ja bensiinipolttoaineiden palaessa syntyvien syövyttävien happojen haitallisia vaikutuksia. Kaikki moottoriöljyt, jotka heikkenevät joko hapettumisen tai likaantumisen seurauksena, muodostavat liukenematonta lietettä ja lakkoja ja hartseja, jotka voivat kertyä moottorin pinnoille. Kerättyään nämä lietteet, lakat ja hartsit voivat tukkia öljylinjat ja öljykanavat aiheuttaen moottoriöljyn virtauksen pääsemästä voideltaviin osiin. Näiden kerrostumien, lietteiden ja hartsien muodostumisen estämiseksi on tärkeää, että moottoriöljy sisältää tehokkaan pesu-/dispergointilisäjärjestelmän. Pesuaineet ovat öljyliukoisia emäksiä, jotka on johdettu orgaanisista saippuoista tai kalsiumin, magnesiumin tai natriumin tai bariumin suoloista. Nykyään ne ovat ensisijaisesti kalsium- tai magnesiumpohjaisia. Näitä materiaaleja kutsutaan usein organometalliyhdisteiksi ja ne ovat luonteeltaan polaarisia, mikä mahdollistaa niiden tarttumisen hiukkasten pintoihin. Pesuaineilla on kaksi päätehtävää. Ensin ne nostavat mahdolliset kerrostumat pinnoilta moottorin pinnoilta, joihin ne tarttuvat, ja sitten yhdistyvät kemiallisesti muodostaen sulkukalvon, joka estää saostumia pääsemästä ulos suspensiosta ja koaguloitumasta. Pesuaineet muodostavat kahdenlaisia ​​sulkukalvoja. Pienille hiukkasille (yleensä alle 0,02 mikronia kooltaan) pesuaineet muodostavat imeytyneen kalvon, joka hidastaa hiukkasten koaguloitumista. Paljon suurempien hiukkasten (koko vaihtelee välillä 0,5-1,5 mikronia) pesuaineet saavat hiukkasten pinnat hankkimaan samanmerkkisen sähkövarauksen, jotta ne hylkivät toisiaan. Pesuaineiden polaarisilla metallisilla päillä on suuri affiniteetti toisiinsa. Nämä molekyylit vetävät toisiaan puoleensa kuin magneetit ja muodostavat klustereita, joita kutsutaan "miselleiksi". Öljyyn liukenemattomilla kerrostumien esiasteilla on suurempi affiniteetti pesuainemolekyyliin kuin öljymolekyyleillä. Pesuainemisellit houkuttelevat niitä (ihan tapaan kuin rautatäytteet vedetään magneetin puoleen) ja jäävät niiden sisään. Siten ne pysyvät liuoksessa moottoriöljyssä eivätkä voi laskeutua muodostaen saostumia moottoriin. Miselliin mahtuvien hiukkasten määrä on rajoitettu. Kun hiukkasten määrä ylittää käytetyn pesuainekemian kapasiteetin, voi muodostua kerrostumia. Siksi moottoriöljy on tyhjennettävä ennen kuin tämä tapahtuu, jotta moottorin puhtaus halutaan ylläpitää. Toiseksi pesuaineet neutraloivat polttoaineen palaessa syntyneet hapot reagoimalla kemiallisesti happojen kanssa, jolloin muodostuu vaarattomia neutraloituja kemikaaleja. Dispergointiaineet ovat polaarisia lisäaineita, joita käytetään lietteen ja nokihiukkasten hajottamiseen agglomeroitumisen, laskeutumisen ja kerrostumien estämiseksi. Dispergointiaine peittää hiukkaset ja pitää ne hienojakoisina. Dispergointiaineet ovat polymeerisiä ja tuhkattomia yhdisteitä. Nämä yhdisteet perustuvat pitkäketjuisiin hiilivetyihin, jotka tehdään happamaksi ja neutraloidaan sitten emäksistä typpeä sisältävällä yhdisteellä. Hiilivetyosa tarjoaa öljyliukoisuuden, kun taas typpiosa tarjoaa aktiivisen kohdan, joka houkuttelee ja pitää sisällään mahdollisia kerrostumia muodostavia materiaaleja pitääkseen ne suspendoituneena moottoriöljyssä. Tässä tilassa hapot ja kerrostumat eivät näe moottorin metallipintoja. Kuten aiemmin mainittiin tässä pesu- ja dispergointiainekeskustelussa, yksi niiden tehtävistä on auttaa neutraloimaan polttoaineen palaessa muodostuvia happoja. Jokainen näistä lisäaineista edistää näiden happojen neutralointia osoittamalla moottoriöljyn kokonaisemäsluvun (TBN). TBN mittaa moottoriöljyn kykyä neutraloida palaessa muodostuvia happoja. Niin kauan kuin moottoriöljyn TBN pysyy käytön aikana tietyn rajan yläpuolella (yleensä ½ alkuperäisestä TBN-luvusta), moottoriöljy on käytön aikana edelleen käyttökelpoista. Moottoriöljyn on kyettävä säilyttämään TBN-reservi (emäksisyysreservi), joka muodostuu sekä pesu- että dispergointiaineista koko öljynvaihtovälin ajan. Näistä kahdesta lisäaineesta juuri pesuaineet tarjoavat parhaan alkalisuusreservin. Vaikka dispergointiaineet ovat välttämätön lisäaine moottoriöljyjen formuloinnissa, ja moottoriöljyn kokonais-TBN, joka saadaan käyttämällä runsaasti dispergoivaa kemiaa, ei tarjoa riittävää suojaa, jota moottori tarvitsee happamien palamisen sivutuotteiden syövyttävää vaikutusta vastaan. dispergointiaineet kuluvat nopeammin kuin pesuaineet. Toisaalta pesuaineet, koska ne reagoivat kemiallisesti moottoriöljyssä olevien happojen ja muiden hiukkasmaisten epäpuhtauksien kanssa, pystyvät säilyttämään TBN-reservinsä pidempiä aikoja ja tarjoavat siten TBN:lle suojaavamman muodon.

Ja lässyn lässyn.
Moottoriöljyt ovat olleet ns peseviä jo ainakin 60 vuotta.