Olen todella, todella surullinen. Huomasin olevani raskaana, vaikka yritimme mieheni kanssa estää "vahingon" tapahtumista. Ensin kondoomilla ja sen petettyä katumuspillereillä. Ikävä kyllä ne eivät auttaneet.
Yhden abortin tehneenä tiedän täysin omat tunteet ja fiilikset abortista. Viisi vuotta on kulunut abortistani ja se kaduttaa vielläkin ihan suunnattomasti, vaikka varmasti oli silloin kaikkein paras ratkaisu.
Kuitenkin vannoin, etten enään ikinä laita itseäni siihen tilanteeseen, tee aborttia. Nyt vain näyttäisi siltä, että se kaikki täytyy käydä läpi uudestaan. Olen jo kahden lapsen äiti, nuori kuitenkin. Meidän elämämme on käynnyt läpi sellaista painajaista ja käy vielläkin, etten tiedä onko lasta kohtaan reilua saattaa hänet tähän elämään missä en kykene täysin takaamaan hänelle turvallista lapsuutta.
Mieheni ei halua lasta. Jos siis pidän lapsen hän puheidensa mukaan jättää minut yksin kaikkien lapsien kanssa...ottaa eron. Tätä taas en halua erinäisitä syistä...
Nyt minä joudun punnitsemaan onko minulta vastuullista ja rakkauden osoittamista synnyttää lapsi oloihin, joissa ei ole nyt todellakaan kehumista ja asia tuskin tästä muuttuu koskaan.
Kuitenkin abortti itselleni on sama, kuin tappaisin vauvan...ja sehän hän kuitenkin on..vauvan alku...tuskin voin enään koskaan katsoa itseäni peiliin abortin jälkeen, mutta jos taas en sitä tee voinko silloinkaan?
Yhden abortin tehneenä tiedän täysin omat tunteet ja fiilikset abortista. Viisi vuotta on kulunut abortistani ja se kaduttaa vielläkin ihan suunnattomasti, vaikka varmasti oli silloin kaikkein paras ratkaisu.
Kuitenkin vannoin, etten enään ikinä laita itseäni siihen tilanteeseen, tee aborttia. Nyt vain näyttäisi siltä, että se kaikki täytyy käydä läpi uudestaan. Olen jo kahden lapsen äiti, nuori kuitenkin. Meidän elämämme on käynnyt läpi sellaista painajaista ja käy vielläkin, etten tiedä onko lasta kohtaan reilua saattaa hänet tähän elämään missä en kykene täysin takaamaan hänelle turvallista lapsuutta.
Mieheni ei halua lasta. Jos siis pidän lapsen hän puheidensa mukaan jättää minut yksin kaikkien lapsien kanssa...ottaa eron. Tätä taas en halua erinäisitä syistä...
Nyt minä joudun punnitsemaan onko minulta vastuullista ja rakkauden osoittamista synnyttää lapsi oloihin, joissa ei ole nyt todellakaan kehumista ja asia tuskin tästä muuttuu koskaan.
Kuitenkin abortti itselleni on sama, kuin tappaisin vauvan...ja sehän hän kuitenkin on..vauvan alku...tuskin voin enään koskaan katsoa itseäni peiliin abortin jälkeen, mutta jos taas en sitä tee voinko silloinkaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
joo.on sulla ongelmaa kerrakseen.itte en o joutunu valinnan eteen-en toisi o puolesta enkä vastaan, mutta jos neuvoa kaipaat on tässä mun
mulla on 4 lasta ja olen taipuvainen ajattelemaan (tässä tapauksessa)että jos raskaus ei ole kovin pitkällä(?)niin mahtaako se olla niin paha se abortti jos vaihtoehtona on se toinen...??
kaikkemme me äidit toki lapsemme eteen tehdään- eikö tämä mahdu samaan kategoriaan????
siispä suomeksi-olen samaa mieltä sun kanssas enkä koe sitä "murhaksi"
en voi tietenkään vastata - sehän on vain sinun päätettävissäsi, harkitse ja mieti, kuten olet jo varmasti tehnytkin, ja onnea matkaan mitä sitten päätitkin. Mutta jotenkin kirjoituksestasi tuli sellainen olo, että hankkiudu ainakin siitä miehestä eroon, kuullostaa suoraan sanoen kusipäältä....
Jatta tuo "mies" ja tutsä naimisin mun kansa vaikka, ei mies voi sano näin tai sitten se haluat vain sexi.
En tiedä tuleeko tää vastaus liian myöhään, mutta tuli vaan mieleen, että on olemassa toinenkin vaihtoehto, adotio siis. Tuleeko se vaihtoehto tässä kysymykseen?
On muuten älyttömän huono tuuri sulla, kun ei noi kummatkaan auttaneet :(
Tuota, en sitten tehnytkään sitä aborttia...katselen ja kuulostelen ja laitan asiat kuntoon.
Kiitos vastanneille!
Onnea uudelle äidille, näyttää siltä että sait asiat ratkaistua itselle parhaimpaan päin.
Olen todella iloinen kun päädyit siihen ,että otat vauvan vastaan.
Huomaat kyllä pian, että auttavia käsiä löytyy,vaikka poikakaverisi olikin luuseri.
Kyllä sinä pärjäät, ja huomaat pian kun vauva syntyy ,että olipa ihana kun otin vauvan vastaan,enkä repinyt sitä pois.
Jos rahallista apua tarvitset, neuvolasta voivat myöskin sinua neuvoa etujen suhteen.
Mukavaa odotus aikaa sinulle, ja koskas se vauva nyt syntyykään?Syksyllä?