Sunnuntaina aikaan kirkonkellojen
Soittoon vanhan gramohvoonin
Ja pullan tuoksuun herää
Poika peräkammarin
On Äiti-kulta harmaahapsi
Kahvin kaatanut jo kuppiin kultareunaiseen
Ja tuoreen pullan tuoksuvaisen
Pöytään pannut pojalleen
Tuohon hetkeen seisahtuneet
On sanat sekä aatokset
Pullan sekä kahvin tuoksu
Täyttää mielet hiljaiset
Hetket ihmeelliset jossain aikaan
Jotain hyvää kenties saa
Koko maailmaan rakkautta
Pyyteetöntä julistaa
Jälkeen aamuhetken sunnuntaisen
Pullan sekä maidon tuo
Äiti-kulta harmaahapsi
Peräkammariinsa pojan luo
Soittoon vanhan gramohvoonin
Ja pullan tuoksuun herää
Poika peräkammarin
On Äiti-kulta harmaahapsi
Kahvin kaatanut jo kuppiin kultareunaiseen
Ja tuoreen pullan tuoksuvaisen
Pöytään pannut pojalleen
Tuohon hetkeen seisahtuneet
On sanat sekä aatokset
Pullan sekä kahvin tuoksu
Täyttää mielet hiljaiset
Hetket ihmeelliset jossain aikaan
Jotain hyvää kenties saa
Koko maailmaan rakkautta
Pyyteetöntä julistaa
Jälkeen aamuhetken sunnuntaisen
Pullan sekä maidon tuo
Äiti-kulta harmaahapsi
Peräkammariinsa pojan luo
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitä jos kirjotat pöytälaatikkoon näitä runoja jatkossa. Lausu niitä vaikka äidilles sunnuntaiaamuna kahvipöydässä. Äitis varmaan osaa arvostaa vuodatustas enemmän ku kukaan muu tässä pahassa maailmassa.