Ainoa syy miksi kommentoin ketjua on että joku palstan lukija saattaa tehdä yhden elämänsä tärkeimmistä ostopäätöksistä mielikuvan perusteella, joka hänelle välittyy ketjuista; pelkään että mielikuva on liian positiivinen usealle ENSIASUNNON ostajalle.
AJOITUS on äärimmäisen tärkeä.
Otetaanpa konkreettinen esimerkki:
Matti ja Maija opiskelevat Helsingissä ja päättävät laittaa hynttyyt yhteen (onhan yhteisasumisen autuutta takana jo vuosi). Molemmat valmistuvat vuoden sisällä (Matti IT-alan DI, Maija lääkäri).
Hyväpalkkaiset hommat tiedossa, joten oman asunnon hankinta tuntuu järkevältä. Pesämunaa tuollaiset 30 000 euroa, halutaan kuitenkin saman tien kolmio koska jälkikasvukin on tervetullutta (esim. Lauttasaari 150 000 euroa). Pankille vakuudet riittävät koska lainanottajien työnäkymät suotuisat. Lainaa siis 120 000 euroa (takaisinmaksusuunnitelmassa korot n. 300 e/kk (nykytasolla) vähennys 500 e/kk eli yhteensä 20 vuotta). Lyhennyssuunnitelmakin on siis varsin realistinen.
Molempien työelämä raskasta, ei yhteistä aikaa ja lastakaan ei kuulu. Vähäinen yhteinen aikakin alkaa tuntua raskaalta, koska vastapuolen naama alkaa tympiä, ja kahden vuoden omistuksen jälkeen päädytään eroon. Tänä aikana hinnat ovat (mahdollisesti) tippuneet 20% ostoajasta. Lisäksi Matille olisi tiedossa rahakas ulkomaankomennus ja Maijankin pitäisi suorittaa erikoistumista toisella paikkakunnalla, joten asunnon myyntihinnasta ollaan valmiita tinkimään vielä 10%:a (jotta päästään nopeasti yhteisestä taakasta eroon). Etenkin kun vallalla on ostajan markkinat.
Realistinen myyntihinta siis 150 000 x 0.8- 150 000 x 0.8 x 0.1 = 108 000 e.
Kahden vuoden aikana lyhennystä tullut 500 e x 24 kk = yht. 12 000 e -> lainaa jäljellä 120 000 – 12 000 = 108 000 e eli täsmälleen sama mitä asunnosta myydessä saa.
Koko alkupääoma/pesämuna on siis haihtunut taivaan tuuliin, joten uutta lainaa edes yksiöön ei saa (etenkin kun on ostajan markkinat) vaan se pitää tienata. Tienaaminen kestää vuosia ja tänä aikana asuntojen hinnat jälleen nousevat… siinä sitten kiristellään hampaita kun hinnat nousevat mutta on pakko asua vuokralla kun vakuudet eivät riitä.
Kannattaa siis olla tarkkana.
AJOITUS on äärimmäisen tärkeä.
Otetaanpa konkreettinen esimerkki:
Matti ja Maija opiskelevat Helsingissä ja päättävät laittaa hynttyyt yhteen (onhan yhteisasumisen autuutta takana jo vuosi). Molemmat valmistuvat vuoden sisällä (Matti IT-alan DI, Maija lääkäri).
Hyväpalkkaiset hommat tiedossa, joten oman asunnon hankinta tuntuu järkevältä. Pesämunaa tuollaiset 30 000 euroa, halutaan kuitenkin saman tien kolmio koska jälkikasvukin on tervetullutta (esim. Lauttasaari 150 000 euroa). Pankille vakuudet riittävät koska lainanottajien työnäkymät suotuisat. Lainaa siis 120 000 euroa (takaisinmaksusuunnitelmassa korot n. 300 e/kk (nykytasolla) vähennys 500 e/kk eli yhteensä 20 vuotta). Lyhennyssuunnitelmakin on siis varsin realistinen.
Molempien työelämä raskasta, ei yhteistä aikaa ja lastakaan ei kuulu. Vähäinen yhteinen aikakin alkaa tuntua raskaalta, koska vastapuolen naama alkaa tympiä, ja kahden vuoden omistuksen jälkeen päädytään eroon. Tänä aikana hinnat ovat (mahdollisesti) tippuneet 20% ostoajasta. Lisäksi Matille olisi tiedossa rahakas ulkomaankomennus ja Maijankin pitäisi suorittaa erikoistumista toisella paikkakunnalla, joten asunnon myyntihinnasta ollaan valmiita tinkimään vielä 10%:a (jotta päästään nopeasti yhteisestä taakasta eroon). Etenkin kun vallalla on ostajan markkinat.
Realistinen myyntihinta siis 150 000 x 0.8- 150 000 x 0.8 x 0.1 = 108 000 e.
Kahden vuoden aikana lyhennystä tullut 500 e x 24 kk = yht. 12 000 e -> lainaa jäljellä 120 000 – 12 000 = 108 000 e eli täsmälleen sama mitä asunnosta myydessä saa.
Koko alkupääoma/pesämuna on siis haihtunut taivaan tuuliin, joten uutta lainaa edes yksiöön ei saa (etenkin kun on ostajan markkinat) vaan se pitää tienata. Tienaaminen kestää vuosia ja tänä aikana asuntojen hinnat jälleen nousevat… siinä sitten kiristellään hampaita kun hinnat nousevat mutta on pakko asua vuokralla kun vakuudet eivät riitä.
Kannattaa siis olla tarkkana.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kirjoituksissani sanonut. Ennakoikaa rommaus!
Jeesus mitä logiikkaa. Jos romahdus olisikin 80% niin sitten vasta takkiin tulisikin!
Laske esimerkkisi uudestaan esim. 20% hintojen nousulla.
Tilanne on hyvin epäoikeudunmukainen, koska kaikki tarvitsevat kodin, mutta se hetki milloin asunnonhankinta tehdään/täytyy tehdä, voi vaikuttaa suuresti henkilön varallisuuteen koko loppuelämän.
Milloin on oikea aika ostaa, on hyvin hankala tietää. Itse tunnen mm. henkilöitä, joille asunnonhankinta tuli ajankohtaiseksi vuonna 1999, mutta he pitivät hintoja liian korkeina. Ovat asuneet vuokralla sieltä asti ja odotelleet hintojen laskua...
Mitkä on ratkaisuja? En tiedä, onko Hitas-järjestelmä valtavan toimiva. Ei taida ainakaan nykyisellään olla. Pk-seudulla pitäisi tehdä jotain radikaalia ainakin tonttien saamikseksi. Rakentamattomat kaavoitetut tontit ainakin kovalle verolle. Ja yleisesti kaavoitus pitäisi saada hoidettua nopeammin.
Koska markkinat eivät toimi tehokkaasti syntyy tällaisia tilanteita, jolloin esimerkiksi uutena ostetun asunnon arvo vain jatkaa kohoamistaan 10%:n vuosivauhtia.
jos lääkäri ja DI ottaa 120teur lainaa ja asunnon hinta vähän putoo.
Enemmän olisin huollissani niistä monista, jotka PK seudulla ottaa pienemmillä tuloilla 180-200teur. Siinä voi käydä oikeasti huonosti jos korot nousee ja hinnat putoaa.
Entä jos hinnat nousee? Siinäkin käy aika huonosti. Ehkä tärkeintä on nyt ostaa järkevän kokoinen asunto kohtuulliseen hintaan ja kun lainapääoma pienentynyt ja hinnat mahdollisesti pudonnut, ostaa isompi.
Liiallinen odottelu tulee kalliiksi
Kuplahintaan osto tulee kalliiksi
Ei ole kristallipalloa, ei.....
Alkuperäisen viestin pariskunnalla ei ole mitään hätää. Menettävät 30 000 euroa säästöjä kahdessa kuukaudessa, mutta toisaalta laskennallinen tappio paljon pienempi koska vuokraa ei ole tarvinnut maksaa. Eivätkä jää myynnin jälkeen pankille mitään velkaa. Nythän tilanne on sellainen, että tuolla tavalla ei ole käynyt juuri kenellekään Suomessa viimeiseen 10 vuoteen, koska asuntojen hinnat ovat vain nousseet.
HEH, minä olen IT-alan dippari ja minun ex-vaimo on lääkäri (osui ja upposi). Ikää meillä on hieman yli 30. Me ostettiin reilu 2 vuotta sitten lapsia odotellessa (niitä ei siunaantunut, osui jälleen) omakotitalo Espoosta. Ei kuunneltu varoituksia liiallisesta lainanotosta.
Eron jälkeen asun edelleen samassa talossa ja laina-aikaa on jäljellä 9 vuotta. Ulkomaankomennuksen ajan (tämäkin osui!!) talo oli vuokrattuna ihan kivaan hintaan mukavalle nuorelleparille jotka vuokra-ajan päätyttyä ostivat oman asunnon (kuplako?). Ainiin se ex-vaimo, hänkin osti eron jälkeen oman kolmion ja ainakin viimeksi tavatessamme vaikutti tyytyväiseltä valintaansa.
Miten paljon olemme mielestäsi hävinneet rahaa ja pitäisikö minun tuntea huonoa omaatuntoa että aiempi yksittäinen talokauppa on johtanut muihinkin asuntokauppoihin?
Eli ei tämän palstan logiikka aukea mutta valitettavasti tämän lukemiseen on hieman koukussa.
Minä en osta asuntoa siksi, koska taivaalta voi tippua jotain ja kaiken lisäksi se saattaa osua minuun! Minua kun pelottaa niin hirveästi! Äiti opetti että kaikkea kannattaa pelätä ja olla varuillaan! Maailmassa on kuulemma sellaisia hurjapäitä, jotka ostavat asuntojakin, vaikka tietävät että taivas voi tippua niskaan. Joo`o uskokaa pois vaan...äiti sanoi!
Vuokralla olen ollut kohta 30 vuotta ja vuokrarahojakin on mennyt vuokranantajan taskuun yli 300 000 euroa! Eikä mulla kyllä mitään omaisuutta ole... mutta riskejä olen välttänyt (tosin ei mulle mitään ole tapahtunutkaan)
Terveisin Jakomäen Pikku-Myy
Taas yksi sauvakävelijä, jota välittäjät voivat viedä mennen tullen. Kuin pässi jota viedään teuraalle, ei tajua edes vikistä.