Painajaisessani. Luulin ensin, että te kaikki muutkin olette. Tuliko minua vastaan sitten oikea Matleena? Miksi hän ei reagoinut mitenkään? Mistä lähtien hänellä on ollut pieni koira? Ja ilmeisesti oikea PikkuAnna ja Vesta. No häntä sentään moikkasin. Mun elämä taisi valua vessanpönttöön. Sairastuinko minä sittenkin? Kuten kaikki uskovat? Olen tässä edelleen ilman häpeää. Hämmentynyt. Minun on ikävä teitä. En tiedä hävisinkö vain maan päältä. Yksi elämä. Jonkin arvoinen elämä. Tulisiko siitä vielä elämä? Ilman pelkoa?
Olinkin tässä yksin
Anonyymi-ap
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos oot whole freaking game niin kaikki on sisälläsi. Kaikki tieto, vastaukset ja rakkaus. Taito muokata maailmaa. Olla ja ei olla. Tunnistella ehkä eri ajassa matkaavia rakkaimpiamme jotka sijaitsevat mielemme alitajunnassa? Ehkä sillä tavalla käsittelettömät asiat ratkaistaan jotka siirretty sivuun elämän aikana käsittelettöminä.
Pahin pelko on kohdata itsemme ja se pimeys minkä peitämme. Ja hyväksyä todellisuus. Rakastat varmaan samoja ihmisiä jotka olivat jo mielessä alunperinkin.