Aiotteko tehdä mitään oikeassa elämässä saadaksenne henkilön jonka perään täällä haikailette vai aiotteko vain ikuisesti kirjoitella tänne?
Aiotteko tehdä mitään saadaksenne kohteenne
Anonyymi-ap
681248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 68
Vanhimmat
Enpä oikeastaan. Mielummin kaipailen miestä täällä.
Olen koko ajan yrittänyt tehdä "jotain" tässä rinnalla ja tehnytkin.
Palstan naiset ainakin ovat flegmaattista ikisinkkutyyppiä. Vuosikymmenet vierii ja aina vain haaveillaan toiminnan sijaan.
No tosta tuli mieleen, että parempi pysyä ikisinkkuna (oli sit mies tai nainen) ja haaveilla, kun katella kaljaa juovaa nahjusta sohvalla/nalkuttavaa akkaa.
Totta tuokin, mutta silloin kannattaa lopettaa haaveilut jostakin muusta.
Useimmille tuntemilleni miehille avioliitto on tuonut paljon pahaa oloa, lopulta ero ja sitten lähtee vielä puolet omaisuudesta, 5- kymppisenä taas asuntovelkaa ottamaan. Naiset ovat yleensä onnistuneet hankkimaan lisää omaisuutta erotilanteessa.
Jos ei ole parisuhdeihminen, ikisinkkuus on parempi vaihtoehto. Toki siihenkin voi lisätä vapaita luottamuksellisia suhteita, joihin ei tarvitse ripustautua, saa tilaa olla ja elää.
Jos vaihtoehtona on tuo, niin takuulla mieluummin ilman. Toki ymmärrän jos nalkutetaan syystä ja syy on se, että juodaan vaan kaljaa sohvalla. Parisuhteessa kun voisi tehdä niin paljon muutakin yhdessä ja nauttia yhdessä olemisesta. Mitä järkeä siinä muuten olisikaan?
Taitaa suurin osa suhteista kaatua kommunikaation puutteeseen. Kun ei osata keskustella, tai ei haluta keskustella.
Miten tuo on mahdollista jos asuntolainat on vaikkapa jo maksettu 45- vuotiaana. On tainnu mennä jotain pahasti pieleen
Koska en vielä nuku, on hyvä tarttua vielä tähänkin ajankohtaiseen kysymykseen. Toivoisin että minuun oltaisiin yhteydessä vielä joskus, tuolla oikeassa elämässä. Sikäli mikäli hän tykkää ja haluaa.
Miks oottaa toisen yhteyksiä kun voi toimia itsekkin...
Tilanteessani, se on aika mahdotonta. En ole saanut yhteystietoja, enkä myöskään lupaa häneltä, ottaa yhteyttä.
Ilman nuita tapaaminen voi melkolailla olla mahdotonta tai vähintäänkin hyvin haasteellista mu ehkäpä arvostaisi vaivan näköäsi ja viesti on yksinkertaisen helppo tapa selvittää hänen halunsa tavat täysin tuntematonta tuskin kukaan kovin helpolla on valmis tapaamaan jot viestiin on hyvä liittää nimikin mieluiten se oma oikea nimi eikä kaverin nimi ja si saa taas pettyä kun lopulta jossai kohti jää valheesta kiinni
Tuo on ottanut jo yhteyttä ja saanut pakit. Siksi huutelee palstalla ja odottaa jos se nuori voisi ottaa tuohon keski-ikäiseen yhteyttä. Eihän nuo tapaa eikä se nainen täällä ole yllätys ja yksipuolinen kaipaus on.
Olen yrittänyt.
En tiedä mitä tekisin. Liian epävarma hänen tunteistaan suoraan yhteydenottoon ja tunnen muutenkin itseni semmoiseksi jota hän ei voisi kaivata. Mieheltä naiselle.
Mies, mä olen hulluna suhun. Kyllä sä sen tiedät. Laita vaan viestiä tulemaan. :)
Mulla yhtä miestä kohtaan samat tunnelmat.
Miksi ei voisi kaivata, mitkä asiat estävät?
Onko hän joskus ottanut yhteyttä sinuun?
Maalittamisen sijaan suomalaisuudella ei ole mitään korvausta yksinäisten elämään, ei yhtään mitään.
Hokkuspokkusta odotellessa irl tapahtuvaksi, kuikuiltava aika ajoin tänne. Toiveet hiipuvat päivä päivältä:(
Miksi odotat temppuja etkä tee niitä itse? Sehän on sun elämä eikä muiden.
Tekisin jos pystyisin. Olen tavallaan kädetön toimimaan, koska ei mtn yhteystietoja. En ole panikoimiseen vaipuva. Äitiä alkaa tulemaan enempi ikävä kuin kuvitella mitään kohtaamista missään.
Hahhhaha
Kyllä sulla mies on
Etkö tiedä tästä ihmisestä mitään? Eikö teillä ole yhteisiä tuttuja tms?
Ei mulla kyllä oo.
Tiedän toki jotain, mutta tiedot ovat puutteelliset. Yhteisiä tuttuja tuskin on, tietäisin jos olisi.
En. Ei maksa vaivaa. Hän ei tehnyt KOSKAAN MITÄÄN "meidän" eteen. En haikaile enää, vaan parantelen itseäni.
Kaipa nuo ny lähinnä on epätoivoisia yrityksiä kohdata joku joka olisi vastaavanlaisessa tilanteessa josko kohtaisi ymmärtävän kuuntelijan tai keskustelu kaverin ehkä ensisijaisesti
Niin mitkä on? Miesten kirjoitukset?
Minä en halua pelkkää keskustelukaveria kenestäkään. Jaksa kenenkään murheita kuunnella. Rakastuminen olisi ihanaa ja saada rakkautta ja hellyyttä suunnilleen samanikäiseltä kuin itse olen.
Yritin kyllä en tiedä menikö oikealle. Lisäksi yritin jo nuorempana.
Eikö kannattaisi ottaa selvää ennen viestejä, että meneekö oikealle?
Hän kertoi seurustelevansa. En lähesty varattuja, joten en aio tehdä mitään juttumme eteen jos hänestä ei kuulu mitään.
Miten pitkä aika siitä on kun kertoi?
Jokunen vuosi sitten.
Eli tilanne on voinut muuttua...
Enhän minä voi säännöllisesti olla utelemassa suhdestatuksen perään. Jos hän haluaisi saattaa tuollaisen asian tietooni niin hän sen varmaankin tekisi, reipas ihminen kyseessä.
Järkyttävää että olet vielä ottamassa häntä omaksi jos useita vuosia kulunut. Eikö se ole vähän ongelma että aikaa kulunut vuosia.
Yritän ehkä unohtaa hänet. Toistuva itseni nolaaminen riittää jo.
Niin, muutakin kun kyttäillä porukalla
Jos satuttais johonkin kahdestaan niin saattaisin ehdottaa jotain ja kysyä henkilökohaisia
Voihan sitä pyytää toisen sivummalle ja kysyä..
En ole ajatellut tehdä mitään sen kummempaa. Kun toista ei kiinnosta, niin ei häntä silloin kiinnosta.
Haluaisin nähdä hänet ensin pitkän ajan jälkeen. Katson hänen reaktion minua kohtaan ja teen sitten päätöksen siitä mitä aion tehdä.
Noin se menee.
Jos tuntuu, että hänelläkin on kiinnostusta niin tietysti.
Jos ei tule vastakaikua niin annan olla.
En haikaile täällä kenenkään perään. Olen nähnyt ihastukseni vasta pari kertaa ja saa nähdä milloin seuraavan kerran. Jos näen niin aion moikata häntä. Jossain vaiheessa ehkä illanviettoon, siellä voi tutustua ihmisiin.
Tällä hetkellä jälkimmäinen tuntuis todennäkösemmältä.
En elä paltalla vaikka ajatuksia tänne purankin välillä... Kyllä olen ottanut tykkäämiini ihmisiin yhteyksiä... Jos se on ollut mahdolista enkä vain palstahaaveillut heistä......
Vaihtelevalla mestyksellä mut se on elämää se 😎
En mä enää, ei haluta samoja asioita. Enkä tännekään hänestä kirjoita, selailen vaan.
Nääh. Ei se kannata. Kunhan odottelen että menee ohi. Taas. Hyviä ihmisiä on vaikea löytää.
En aio tehdä mitään.. En vain uskalla. Teen työtä itseni kanssa, että unohtaisin.
Kerran se vain kirpaisee.
Toinen kyllä tietää että kaipaan, ja antoi ymmärtää että muut asiat menee edelle. Joten niinhän se sitten on, en voi asiaa muuttaa jos toinen ei halua
Äxsät ei oikein nappase
Eli kirjoittelet ikuisesti tänne muuten vaan?
Hei, nainen on hyvin epäluotettava elukka, mikä pärjää lapsiensa kanssa ymmärrettävästi, vaan ei yksin, seuraavaksi lavalle astelee nainen.
Kirjoitettu on.nainen, mikä on kuolemaakin katkerampi, Jumalalle mieluinen välttää
Ole rauhassa, Jeesus Kristus on Kuningas
https://m.youtube.com/watch?v=-RUpJ1vu-5U
Ik on sama eilen, tänään ja huomenna? iiiiiiiiik 4ver
En.
Aio tehdä mitään. Joskus kirjoittelen. Moniakin ihmisiä voi olla ikävä.
Sulla ei ole ikävä ketään.
Onhan mulla, kyllähän tuo melko selvää on jos yhtään tajuaa.
Saikkua täsä vai lusin ni ei sillai tartti haikailla muut kui orotel jot nuo työt mahdollisesti jatkusi lokakuun loppuun ny toistaiseksi ainakin on saikkua
Kyllä vaan. Yhtään kiveä en jätä kääntämättä että miehen saan.
En aio enää, olen voitavani jo tehnyt tosielämässä enkä saanut vastakaikua. Palsta toimikoon tarvittaessa väylänä surun pukemiseen sanoiksi.
Monet on varmaan samassa tilanteessa, kuin minä. Eli ns. jätettyjä. Ei silloin voi tehdä oikein mitään muuta kuin haikailla. Koko kevään kävin kotini lähellä tietyssä paikassa joka ilta samaan aikaan ja sitten vielä viikonloppuisin prismassa, jossa olin hänet kerran ollut näkevinäni.