Kysy mitä vain peurasta torstaina 6.10. kello 14-20

Riistakeskus on keksinyt uuden peuralajin. Suomessa on metsäpeura ja tunturipeura eli poro, joilla on myös lajinimet latinaksi. Kauriita on metsäkauris, täpläkauris isokauris, valkohäntäkauris, joilla on latinaksi eläintieteelliset nimet. Biologit ja kielitieteilijät osaavat nimitykset, ei murteelliset metsästäjät, jotka puhuvat saksanhirvistä ja jalopeuroista.

Miksei tarhattujen eläinten, peurojen (muidenkin) vapauttaminen ole luvanvaraista tai mitenkään valvottua, edes tiukemmin säädeltyä? Peura tilanne karannut käsistä Länsi-Uudellamaalla! Peurat aiheuttavat paljon haittaa ja vahinkoa, niin yksityisten ihmisten pihoilla ja puutarhoissa, kuin alkituottajille/elinkeinonharjoittajille/yrittäjille.
Liikennekolareilta ei voida välttyä, kesyjen tarhoista vapautettujen peurojen ollessa täysin pelkäämättömiä ja niiden hakeutuessa helpon ruuan/veden perässä ihmisten läheisyyteen. Pihoilla ja puutarhoissa kelpaa näille kaikki syötäväksi, rikottavaksi, sotkettavaksi.
Huonot rehuvuodet, sekä kallistuneet rehut ovat selkeästi osasyynä siihen, että ( jo valmiiksi huonokuntoisia, silminnähden nälkiintyneitä ) peuroja on päästetty tarhoista runsain mitoin. Näitä eläimiä liikkuu isoina laumoina (esim.20-30 nuoren pukkien lauma, viittaa em. toimintaan ja vastaavat) ja ne pyrkivät maanviljelyksillä/puutarha- tai kasvinviljely tiloilla syömään kaikista pelotteista, aidoista huolimatta sinne, mistä ruuan saa helpoiten, koska ovat liian kesyjä. Eläintiloille aiheutuu kohtuutonta haittaa, kun ne rikkovat aitauksia, laitumia, rehuvarastoja. ( mm.!
paalit, laakasiilot) Lisäksi samalla sotkevat ulosteellaam kaikki paikat!( (Tautiriskit!?!)
Hevosaitauksiin pukit/"poikamiesporukat" menevät sisään paritteluaikoina ja useimmat hevosetpelkäävät niitä/niuden käytöstä vauhkoontumisern asti. Eikä näitä pidättele mitkään aidat, ei peloitteet. Eläinten laiduntaminen hankaloituu, kun rikkovat sarvillaan säköaidat, pistävät verkot solmuun. (Osaavat myös hypätä aitous sisäpuolelle.) Talvisin hakeutuvat hevostarhojen sulavesikupeille tai eläinpihatyojen ruokintapaikoille.
Pelloilta syövät oraat ja talloivat polkuja.
Täällä, missä lähellä on tarhaustoimintaa, on noin 15-30 peuran laumoja useampi kuljeksimassa ja pienempiä laumoja lisäksi. Tarhatut ( tiineenä irti päästetyt ) eläimet jatkavat eloaan ihmisasutusten ympärillä ja populaatiot lisääntyvät holtittomasti. Tää jos mikä on tähän eläisuojelijoiden huolenaiheeseen verrattava "kissakriisii" tai verrattavissa suoraan vaikka "citykani ongelmaan". Peuroille pitäisi saada edes tarvittaessa riittävä määrä kaatolupia.
Tai h a i t a l l i s e k s i vieraseläinlajiksi pitäisi kiireesti julistaa. Ja tarhaus saada valvotuksi, irtipäästäminen valvotuksi.
Mikrosirupakko ja/tai korvamerkit näille tarhatuille eläimille ja tähtäävät vastuuseen.
Nyt tarhaajat vetoavat siihen, että omalle maalle on oikeus näitä vapauttaa. Mut kun ei nää eläimet tunnista niitä tontinrajoja tai pysy siellä mihin ne on vapautettu, vaan levittäytyvät koko ajan.
Tää alkaa olla etelän poro-ongelma - kysykää pohjoisosa asuvilta ihmisiltä, vaikkapa eläin- tai viljelystilojen pitäjiltä, jos ette tiedä mihin tällä viittaan.
Ughh. Oon asiani sanonu.

Kenelle on vahinkoksi jos metsisämme on eläimiä?

Tästä peuraongelmasta puhutaan ja höyrytään. Vaaditaan jopa valtion tasolta kannan leikkausta. E- ja L-suomen metsästäjät tukehtuvat työn paljouteen. Pohjoisempaa olisi kyllä tulossa metsästäjiä avuksi ja valmiita maksamaan siitä, mutta ei. Se ei käy kun ne on niitä omia. Ja päätään maanomistajien suuttumista että heidän maailaan käydään tienaamaan. Tämä on valitettavasti aika sairasta. Jahti keskittyy nuoriin uroksiin ja vasoihin ja tällä mielestäni kanta pysyy elinvoimaisena. Tuottavat naaraat ja isot pukit pyritään säästämään.

Meillä oli ongelma peurat pihalla laumana. Eräs metsämies antoi hyvän neuvon. Iaita lampaan villaa kepin päähän noin 10 m välein pihan ympäri ja tein niin. Peurat ovat pysyneet poissa. Neuvoin myös sisarelleni saman konstin ja heilläkään ei ole ollut enää ongelmia peurojen kanssa.

Miksi peuroja pitää tappaa?
Ei peuroja ole liikaa, ihmisiä on liikaa.

Valkohäntäpeurat liikkuvat täällä Itä-Helsingissä myös päivisin: liikenteelle vaaraksi ja lapsille. Tuolla valkohäntäpeurat söivät pikkupuistossa iltapäivällä, kun aamupäivällä samoilla paikoilla ulkoilivat metsälenkillä päiväkodin lapset. Ja viikottain päiväkodin lapset retkeilevät samoilla paikoilla valkohäntäpeurojen kanssa. Myös muut ulkoilijat pitävät tuosta polusta, toiset oikaiset ja toiset lenkkeievät. Valkohäntäpeurat levittävät punkkeja, mutta ei lapsia näköjään kukaan suojele niiltä, vai suojeleeko?

Lötysikköhän päivitettyä versiota tähän ohjelmaan.
Toki en mitään maksa.
-Kumminkin.

Jasmin Voutilainen täytä 28

Montako 4cl jekkushottia peura joutuu ottamaan että sen syönyt susi tulee hiprakkaan ja sen moottorikelkkakortti joutuu hyllylle?