Mahtaako meitä olla monia? Itse tiedän,että sairaanhoitajan ura on ainoa vaihtoehto, joten laitoin vain paperit ammattikorkeaan, koska yliopistossa ei ollut mitään mikä olisi kiinnostanut.Tai olisi siellä lääkis,mutta sinne voin harkita pyrkimistä myöhemminkin.
Nyt vain jännätään pääsykokeita ja toivottavasti pääsen sisään ;) Tsemppiä kaikille pääsykokeisiin!
Nyt vain jännätään pääsykokeita ja toivottavasti pääsen sisään ;) Tsemppiä kaikille pääsykokeisiin!
Vastaukset 19
Vanhimmat
Hae ihmeessä yliopistoon! lääkärin liksa 10 kertaa parempaa, kuten myös opetus yms.. Kaikki ammattikorkeat ovat entisiä opistoja, jotka saaneet ammttikorkeastatuksen. Paikalla kuitenkin samat opettajat ja samat opetukset kuin ennenkin..... ehkä systeemi muuttuu ajan kanssa! tosiassa amk:n suorittanut ei hallitse teoriaa eikä myöskään käytöntöä.....
"Tosiassa AMK:n suorittanut ei hallitse teoriaa eikä myöskään käytäntöä", mutta yliopistosta valmistunut hallitsee näköjään kieliopin!
Sanonpa vaan että ylikoulutus tulee olemaan vielä ongelma tulevina vuosina! Käytännön ammatteja tarvitaan kipeämmin kuin koskaan.. Toisin sanoen, jos työllisyys olisi ainoa kriteeri ammatinvalinnalle tulisi opiskelupaikaksi ehdottomasti valita ammattikoulu. Minun puolesta nämä amk vs. yliopisto-keksustelut voisi kokonaan lopettaa. Hyvää kesänalkua kaikille!
Anteeksi siis "keskustelut".. Pilkunviilaus on lempipuuhaani:)
Tarkoitus ei ollut tehdä topicista mitään amk vs yliopisto, vaan halusin kysyä vain, että kuka haki pelkästään ammattikorkeeseen.
Itse arvostan toki yliopistossa opiskelua,enkä ole sitä edes sulkenut vielä pois.Plussaa hoitsun ammatista on myös se, että pääsee pyrkimään lääkikseen eri kiintiössä,jossa on pääsykoe alhaisempi, mutta tämä ei siis todellakaan ole (painotan sanaa ei) vaikuttanut minun ratkaisuuni mitenkään.Ja mitä palkkaan tulee, tyydyn vähempäänkin, jos työ tyydyttää minua.En tarvitse mersua enkä taloa Westendistä.
t.aloittaja
No kommenttini oli oikeastaan nimimerkille "amk???".. Mutta onko tosiaan noin että hoitsut ovat paremmassa asemassa lääkiksen pääsykokeissa. Ei kai sentään.
Turussahan sairaanhoitajia koulutetaan muuntokoulutuksessa lääkäreiksi.
Hakijoilta edellytään esim. sairaanhoitajan tms. tutkintoa ja työkokemusta. Varsinainen opiskelu kestää kutakuinkin yhtä pitkään kuin pelkästään ylioppilas pohjalta ponnistavilla, mutta onpahan hoitsuilla oma kiintiönsä sisäänpääsyssä.
Hakumäärät eivät ole olleet suuria, joten sisään päässee suht helposti. Jos lääkikseen kuitenkin oikeasti haluaa, niin siitä huolimatta helpoiten pääsee, kun lukee pääsykokeisiin kunnolla..
Lienet opiskellut vanhassa opistossa, kun sinulla on näin vahva näkemys sen huonoudesta? Tiedäthän etteivät vanhat opistot ja nykyiset opistot ole sama asia eivätkä missään vaiheessa ole olleetkaan.
hakijamäärät muuntokoulutukseen ovat olleet vähäisiä, lisäksi vain murto-osa hakijoista on voitu hyväksyä koulutukseen. valintakriteerit kun ovat aivan yhtä tiukat ja vaativat kuin normaalissakin pääsykoevalinnassa.
toisekseen, tämä Raskin sekopäinen pakkomielle toteutuu käytännössä nyt siten, että hoitajapohjalta voi lääkäriksi valmistua noin 5,5 vuodessa, eli huikeat puoli vuotta normaaliväylää nopeammin. Tämänhän asiaa tuntevat tiesivät jo kun muuntokoulutusta alettiin vouhottaa, että kovin vähän siinä hoitajakoulutuksessa on lääkärin opintoihin hyväksiluettavaa.
kompastuit omaan kielioppinäppäryyteesi?
Minä hain vain amk:hon.
Hetkinen...mun täytyy tosiaan tuo tarkastaa, etten puhu ihan ohi suuni...Mulla oli vaan sellainen mielikuva :) Katson tuolta Hesan lääkiksen sivuilta....hmmmm...
Eli siis Helsingin yliopistoon voi hakeutua opiskelemaan myös TERVEYDENHUOLLON TUTKINNON SUORITTANEET.Viime vuonna pelkän pääsykokeen pisterajana oli 52,08 (pyrki 53,joista valittiin 6)
"Kiintiöön 2 (terveydenhuoltoalan kiintiö, joka on yhteispaikkamäärältään enintään 6 % konsistorin vahvistamasta määrästä) kuuluvat terveydenhuoltoalan opistossa tai ammattikorkeakoulussa vuonna 1995 ja sen jälkeen sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, kätilön, lääkintävoimistelijan, toimintaterapeutin, hammashuoltajan, laboratoriohoitajan, röntgenhoitajan, optikon, apuneuvoteknikon, hammasteknikon, erikoishammasteknikon, bioanalyytikon, ensihoitajan, suuhygienistin, optometristin, Bachelor of Nursing, apuvälineteknikon, fysioterapeutin, jalkaterapeutin, osteopaatin tai terveysteknikon tutkinnon suorittaneet; näistä ylioppilaat otetaan huomioon myös kiintiössä 1.
Terveydenhuoltoalan tutkinnon suorittaneiden kiintiön puitteissa voidaan kuitenkin hyväksyä vain sellainen pyrkijä, jonka pistemäärä ei ole huonompi kuin viimeisenä suomenkieliselle opintolinjalle kiintiössä 1B hyväksytyn pyrkijän pistemäärä vähennettynä 10:llä."
Viime vuonna hain pelkästään yliopistoon, pääseminen oli ihan hilkulla, joten on ehkä typerää jättää yrittämättä uudelleen.Mutta tässä vuoden aikana alkoi kiinnostamaan hoitoalat ja AMK:n kätäntöpainoitteisuus. Olen suorittanut avoimessa ylioopistossa opintoviikkoja ja se kirjojen parissa puurtaminen alkoin ottaa toden teolla päähän=)Ehkä jonain päivänä opiskelen myös yliopistossa, tässähän on elämä aikaa;)
hain. Yo-papereitteni puolesta olisin kyllä varmaan yliopistoonkin päässyt kauppatieteitä lukemaan, mutta arvostan enemmän AMK:n käytännön läheistä opetusta. Isäni on monesti manannut alimpaan kattilaan ne yliopisto-inssit, jotka tulevat häntä (ammattitaitoa takana jo yli 25v) neuvomaan, että eihän sitä noin tehdä, annas kun mä näytän kun oon lukenu sen kirjasta, että se tehdään näin. Isä sanoi, että siinä vaiheessa kannattaa juosta ja kovaa, sillä silloin paukkuu. On paperitehtaalla töissä.
Minua on alkanut ottaa enemmän jo pattiin nämä yliopistoa ylistävät ja AMK:ta parjaavat henkilöt. Ovatko he niin epävarmoja tulevasta ammattitaidostaan ja työllistymisestään, että pitää oikein joukolla alkaa saman asteen opintoja suorittavia ja heidän ammattejaan morkkaamaan? Teoriatieto ei ole ainoa, mikä maailmaa pyörittää, jos sitä ei osaa käyttää. Yliopistossa kyllä varmasti menestyy pänttäämällä ulkoa kirjan ja oksentamalla sen paperille sitten tentissä.
Harvassa on ne, jotka kauppatieteelliseen pääsevät pelkillä yo-arvosanoilla. Kerro jos tapaat jonkun.
Ja pieni tietoisku sinulle, tulevalle tradenomiplantulle: teoria pyörittää maailmaa. Itse opiskelen kauppatieteellisessä rahoitusta ja koko opiskelujeni ajan olen omaksunut teoriaa rahoitusmarkkinoista ja tilastotieteistä sekä tehnyt lukemattomia case-harjoituksia eri osakkeille, rahastoille ja markkina-alueille. Koko opiskeluaika on ollut esimakua tulevasta työpaikastani.
Suosittelisin sinulle tutustumista yliopistomaailmaan, ennen kuin uskot sinisilmäisesti isäsi valheita, joita hän katkerana illalla sylkee ulos sen jälkeen kun DI on nöyryyttänyt hänet töissä. Enää en ihmettelekään miksi paperimiehet lakkoilevat.
Itsekään en oikein tajua tätä yo-amk ekonomi-tradenomi vastakkainasettelua työpaikoilla. Kaikki, jotka asiaan ovat perehtyneet kyllä tietävät, etteivät kyseiset tahot ole samalla kartalla työmarkkinoilla. Se siitä.
Jospas nyt hyvat ihmiset lopetetaan tuollainen kiistely.. se kun on ihan turhaa, eika oikeeta vastausta ole. toisille sopii amk paremmin ja toisille yliopisto ja molemmissa on seka ne huonot etta hyvat puolensa. Mutta kumpikaan ei ole toista parempi!! (lapsellista touhua taalla...)
Ja itse hain tana vuonna vain ammattikorkeisiin, se on se mun juttunu! :)
Eipä sitä ammattitaitoa kyllä kirjasta lukemalla opi, siihen en usko sekuntiakaan. Jos luet kirjasta, kuinka SAP toimii, ei se tarkoita, että osaat sitä käyttää sataprosenttisesti. Harva meistä oppii näkemällä, valta-osa oppii itse tekemällä. Ihan puhdas psykologiaan perustuva fakta. Ei sitä työpaikalla voi kirjaa kaivaa esiin jos tulee uusi asia eteen, opetella se pitää itse. Selitä siinä myyjänä vaikkapa asiakkaalle, että ootas hetki, mä tarkistan kirjasta, että kuinka tällaisissa tilanteissa pitää toimia. Ehei, se pitää tulla selkärangasta, ei kirjasta.
Mitä isääni tulee, niin en usko hänen minulle valehdelleen, hänellä ei yksinkertaisesti ole siihen mitään syytä. Tokihan kaikki toivovat lapsensa saavan parhaan koulutuksen ja hyvän työpaikan, ei hän sen takia olisi minua DI-esimerkkiään minulle olisi kertonut, että olisin menemättä yliopistoon. Asia tuli puheeksi ihan toisessa tilanteessa kuin ammatinvalintajutustelussa.
Enkä usko myöskään paperityöläisten lakkoilevan alemmuuden tunnettaan, veikkaisin, että lakkojen aiheena on palkat ja työolot, ei se, että inssejä ei saisi päästää neuvomaan vanhoja työntekijöitä. Isälläni on vahva ja monipuolinen monen vuoden ammattitaito alaltaan, jota tuskin yksikään vastavalmistunut inssi pystyy edes lähentelemään valtavista kirjapinoistaan huolimatta. Vasta vuosia eri osastoilla ja eri tehtävissä toiminut voi saavuttaa saman tietotaidon.
Viimeinen kommenttisi on luettavissa muuhun tekstiisi sisällytetyksi tradenomeille ei työtä, vaan KTM on ainoa ammatti -julistukseksi. Kai tämä on sinun tapasi vakuutella itsellesi valintasi onnistumista ja motivoida usean vuoden työhön pelkkien homeisten kirjojen parissa, kun kaksi vuotta ennen sinua valmistuneilla on jo kahden vuoden työkokemus, kun sinä vasta puristat käsissäsi päästötodistusta. Raaka tosiasiahan on se, että heti ensimmäisen työpaikan saatuasi voit pyyhkiä sanonko mitä yliopistotutkintopaperillasi. Sen jälkeen sinulta ei kysytä työhön otossa kuin työtodistuksiasi. Ja tämän päivän tradenomeilla on loppujen lopuksi yhtä suuri mahdollisuus saada se ensimmäinen työpaikka kuin KTM:lläkin. Harjoittelupaikat ottavat mielellään tuttuja ihmisiä töihin valmistumisen jälkeen ja joskus myös ennen sitä, kun homma on jo hanskassa. Jos vastakkain asetetaan vastavalmistunut KTM ja henkilö, jolla on vuosien käytännön kokemus vastaavissa hommissa, itse ainakin palkkaisin sen, jota ei enää tarvitse opastaa työhön, eli käytännön osaajan.
Siis se on jo huvittavaa kun amk-opiskelijoiden yleisin argumentti tutkintonsa hyvyydestä, on se että tutkinnolla ei olisi väliä työelämäsä.
Tuo ei pidä paikkaansa. Vähintäänkin akateeminen tutkinto antaa kuvan henkilöstä joka on tarpeeksi fiksu akateemiseen tutkintoon, ja kuvan henkilöstä joka on valmis sitoutumaan tavoiteltavaan asiaan (lähes alalla kuin alalla n.25 % ei ole valmistunut seuraavan kymmenen vuoden aikana). Kaksi erittäin arvostettavaa asiaa. Kaikkihan tietävät esim. amk:iden mainonnasta huolimatta fiksumpien päätyvän korkeakouluun.
Tiettyihin tehtäviin amk-tutkinnonsta voi jopa olla hyötyä. Ajatellaan akateemisen, esim. tuon KTnartun, viihtyvän kyseisessä työssä vain vähän aikaa,amiksesta saa sitoutuneemman työntekijän. Sitten kun puhutaan uralla etenemisestä, niin lasikatto on aika matalalla.
Se on aivan turha jauhaa jostakin "henkilöstä se on kiinni". Tutkintokin esim. antaa aika paljon vihjeitä henkilöstä !!!. Ja jos puhtaan "muista ominaisuuksista" , niin on aika absurdia kuvitella amisten jotenkin pärjäävän näissäkään. Eivätköhän ne amk-retoriikan "muut ominaisuudetkin" ole aika usein parempia korkeakoulun käyneillä.
Työkokemus- Tähän en edes jaksa kirjoittaa mitään.
Valehdelkaa itsellenne. Yhdentekevää. Surkeaa silti.
"itse ainakin palkkaisin sen"
Kuinka monta olet palkannut ja mihin ?
Ammattikorkeakoulussa voi opiskella myös aloja, joita EI OPETETA YLIOPISTOSSA esim.sairaanhoitaja.
Siksi minä haen vain sairaanhoitajaksi AMK:n, koska se on mun alani.
ihan vai amk:hon hain kun en löytänyt oikein mitään yliopistoista... ehkä löydän itseni joskus vaikka kauppakorkean luennolta mutta nyt se ei kuitenkaan houkutellut tarpeeksi. kyllähän tässä ehtii! :)
tsemppiä pääsykokeisiin!