Olen niin rikki ja väsynyt. Olen 16 ja raskaana kohta 8viikolla ja kohta pitäisi päättää teenkö abortin vai en. Lapsen isä alussa oli lähellä ja tuki, vaikka en ollut varma pidänkö lapsen vai en. Sitten kun aloin puhua lapsen pitämisestä poikaystäväni huusi ja haukkui minua, eikä halua olla mukana jos pidän lapsen. Kukaan ei halua auttaa kaikki vaan yrittävät käskeä aborttiin. Mutta kun olen sitä mieltä että jokainen lapsi on Jumalan lahja, enkä haluaisi tehdä aborttia. Mutta kai minun on pakko kun poikaystäväkin painostaa koko ajan. Äitini ei ajatellut pahalla mutta haluaisi että teen abortin. Mitä teen??? OLen niin hukassa...
ApuA
yksin(n)
5543
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
..Vaikean päätöksen edessä olet..mutta älä anna muiden vaikuttaa päätökseesi..muista että raskautesi on jonkinlainen "shokki" sekä äidillesi että poikaystävällesi..jos päätät pitää lapsen..uskon että raskauden edetessä he pikkuhiljaa hyväksyvät asian..viimeistään kun lapsi syntyy ..uskon että pojalle herää edes jonkinlainen mielenkiinto lasta kohtaan..jos ei heti niin kyllä myöhemmin..muista vielä se että olet kuitenkin kovin nuori...ja lapsi tulee viemään suurimman osan ajastasi..juttele äitisi kanssa tunteistasi..onko hän valmis auttamaan..jossain vaiheessa haluat vielä varmasti nauttia nuoruudestasi...tiedän kyllä kuinka vaikeaa sen päätöksen tekeminen voi olla..ja aikaraja abortille ei suinkaan auta asiaa..itse päädyin keskeytykseen..vaikeaa se oli..enkä sitä tänäpäivänäkään ole unohtanut..lapseni sain vasta 22 v ja sillonkin ehkä hieman liian aikaisin...voimia sinulle..=)
Olen itse jo yli 30 mutta nuoruudessani saman kokenut kuin sinä.itse tulin raskaaksi 15v.jaei silloin tullut mieleenikään pitää lasta,pelko siitä että jään yksin ei poikaystävää eikä vanhempia tukemassa.No minä keskeytin raskauden ja sitä päivää olen katunut koko tämän ajan.Myöhemmin kun juttelin äitini kanssa ja kerroin hänelle kaiken hän otti minua kaulasta ja sanoi miksi et kertonut olisimme kasvattaneet hänet yhdessä.Sitä vaan että rohkeesti kertomaan vanhemmille ja sitten vasta päätöksiä,eihän sitä tiedä vaikka sieltä tulisi tukijoita.Sen olen oppinut että, lapset on meille lahja.Teetpä sitten mitä tahansa niin voimia ,jaksamista ja hyvää kesää.
päätös on vain ja ainoastaan sun,ja jos susta tuntuu että haluat pitää pienen ihmeen ja olet valmis äidiksi,niin ehdottomasti pidä.onhan toki olemassa myös adobtion mahdollisuus,jos abortti tuntuu pahalta.Itse olen sinusta vuoden nuorempi,ja nyt viikkoja 30 5!!:)pientä prinsessaa odottelemme innolla poikaystävän kanssa.kerro äidillesi rohkeasti!kerro sitten mitä teet jos haluat.
kiitos että jaksoitte vastata viestiini. helpottu suuresti kuulla että muutkin ovat olleet samassa tilanteessa. Jos joku haluaa alkaa mailailemaan tästä jutusta tai juttelemaan täällä niin ottaisin mieluusti vastaan neuvoja ja kokemuksia ja muutenki ois kiva samassa tilanteessa tai odottavien äitien kanssa keskustella. Vieläkun sen lapsen isä hyväksyis että jos pidän lapsen.
mulla on aivan sama juttu.. paitsi mun poikaystävä vaan sano et teen niinku parhaaks näen mutta molemmat ollaan abortin kannalla.. pystytkö sä kasvattamaan sen lapsen? haluatko että lapsellas ei oo isää.. tän ikäisten on ihan turha lapsia hankkia.. aborttia sullekkin suosittelen..