Vapaa pudotus

Anonyymi-ap

Lentokone lentää korkeudella 10 000 m ja pudottaa pommin. Pommi on panava, joten ilmanvastus voidaan olettaa nollaksi. Pommin loppunopeus v=√(2*10*1000) m/s. mikä tekee 1609 km/h. Eli 1000 mph. Mikä tässä on takana?

40

519

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      "Mikä tässä on takana?"

      Tuossa on takana ajatus räjäyttää Kreml tuhannen päreiksi.

    • Anonyymi

      No se että lentäjät ovat mulkkuja

    • Anonyymi

      Takana on yleensä siivekkeet, jotka vakauttavat menoa/ pyörimistä ja/tai kääntävät pommin oikeaan asentoon.

    • Anonyymi

      Tuo on kyllä ihan väärä kaava tähän.

    • Anonyymi

      "Takana" pelkkää huuhaata tai sitten kyseessä trollaus.
      sqrt(20000) = 141,42 (m/s)
      1609 km/h = 1609*1000/3600 = 446,94 (m/s)

      • Anonyymi

        200 000 , ei 20 000.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        200 000 , ei 20 000.

        Kyllä 2*10*1000 = 20000


    • Anonyymi

      V.A.Putin.

    • Anonyymi

      Tuo kaava ei toimi koska 10000 km korkeudella putoamiskiihtyvyys ei ole lähelläkään kaavassa käytettyä likiarvoa 10 m/s^2

      Tuo likiarvo toimii maan pinnalla, mutta ei noin korkealla.

      • Anonyymi

        hups, se olikin 10000 m eikä 10000 km.

        no ei se ole niin tarkkaa ;)


    • Anonyymi

      Energiaperiaatteella, kun potentiaalienergia muuttuu liike-energiaksi:
      m g h = (1/2) m v^2
      v =sqrt( 2 g h ) ---> 443 m/s
      Ilmanvastuksen olettaminen nollaksi on noilla nopeuksilla jo karkea yksinkertaistus. Vastus syö osan potentiaalienergiasta, joten loppunopeus jää pienemmäksi.

      • Anonyymi

        Tuo 443 m/s riitti vastaukseksi kotitehtävät tarkistavalle sivustolle. Kiitos!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo 443 m/s riitti vastaukseksi kotitehtävät tarkistavalle sivustolle. Kiitos!

        Tuo vastaus on tavallaan väärä. Lentokoneella on pommin pudottaessaan tietty nopeus joten pommi saa myös tämän komponentin nopeuteensa. Maahan osuessaan sen nopeuden pystysuora komponentti on tuo Anonyymin energiaperiaatteella laskema mutta pommilla on edelleen myös tuo lentokoneen nopeuskomponentti. Jos kone lensi vaakasuoraan tuo komponentti on silloin myös vaakasuoraan eli maan pinnan suuntaan.
        Jos kone ei lentänyt pommin pudottaessaan vaakasuoraan (syöksypommittaja) lentokoneen nopoeusvektori silti summautuu tuohon gravitaation nantamaan pystysuoraan nopeuteen.

        Nopeuden itseisarvo on siiten neliöjuuri pysty- ja vaakasuorien komponenttien summasta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo vastaus on tavallaan väärä. Lentokoneella on pommin pudottaessaan tietty nopeus joten pommi saa myös tämän komponentin nopeuteensa. Maahan osuessaan sen nopeuden pystysuora komponentti on tuo Anonyymin energiaperiaatteella laskema mutta pommilla on edelleen myös tuo lentokoneen nopeuskomponentti. Jos kone lensi vaakasuoraan tuo komponentti on silloin myös vaakasuoraan eli maan pinnan suuntaan.
        Jos kone ei lentänyt pommin pudottaessaan vaakasuoraan (syöksypommittaja) lentokoneen nopoeusvektori silti summautuu tuohon gravitaation nantamaan pystysuoraan nopeuteen.

        Nopeuden itseisarvo on siiten neliöjuuri pysty- ja vaakasuorien komponenttien summasta.

        Ehkä joidenkin tavallista älykkäämpien odotettua heikompi koulumenestys johtuu ainakin osittain siitä, että heillä on heikko ja diagnosoimaton autistisen spektrin ominaisuus, mikä hankaloittaa kotitehtävien maailman erottamista tosielämästä?

        Nämä nysväävät, olettavat asioita, mitä annetussa tehtävässä ei mainita, eivätkä vaan osaa antaa mennä yksinkertaisella vastauksella, koska se on "väärin".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo vastaus on tavallaan väärä. Lentokoneella on pommin pudottaessaan tietty nopeus joten pommi saa myös tämän komponentin nopeuteensa. Maahan osuessaan sen nopeuden pystysuora komponentti on tuo Anonyymin energiaperiaatteella laskema mutta pommilla on edelleen myös tuo lentokoneen nopeuskomponentti. Jos kone lensi vaakasuoraan tuo komponentti on silloin myös vaakasuoraan eli maan pinnan suuntaan.
        Jos kone ei lentänyt pommin pudottaessaan vaakasuoraan (syöksypommittaja) lentokoneen nopoeusvektori silti summautuu tuohon gravitaation nantamaan pystysuoraan nopeuteen.

        Nopeuden itseisarvo on siiten neliöjuuri pysty- ja vaakasuorien komponenttien summasta.

        Tuo vastaus on paskaa. Lentokoneella ei tarvitse olla yhtään mitään nopeutta yhtään minkään suhteen kun se pudottaa pommin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo vastaus on paskaa. Lentokoneella ei tarvitse olla yhtään mitään nopeutta yhtään minkään suhteen kun se pudottaa pommin.

        Silloin koneen nopeus on 0. Mitenkähän pysyy ilmassa? Mutta vastaukseni 10:43 on tietysti silloinkin oikein.


      • Anonyymi
        kollimaattori kirjoitti:

        Ehkä joidenkin tavallista älykkäämpien odotettua heikompi koulumenestys johtuu ainakin osittain siitä, että heillä on heikko ja diagnosoimaton autistisen spektrin ominaisuus, mikä hankaloittaa kotitehtävien maailman erottamista tosielämästä?

        Nämä nysväävät, olettavat asioita, mitä annetussa tehtävässä ei mainita, eivätkä vaan osaa antaa mennä yksinkertaisella vastauksella, koska se on "väärin".

        Puhuminen tässä esim. ilmanvastuksesta , vaikka tehtävässä nimenomaan kehotettiin ignoroimaan se, olisi tuota "olettamista".
        Sen sijaan pommin lentokoneelta perimän nopeuden huomioon ottaminen gravitaation lisäsi on aivan välttämätöntä.
        Nopeus on vektorisuure jolla siis op komponentit.Nopeuden itseisarvo eli nopeusvektorin pituus on skalaari.
        Jos hyväksytään vastaus ilman lentokoneen nopeuden huomioon ottamista niin annetaan virheellinen kuva että pommi ei "peri" tuota lentokoneen nopeutta vaan koneesta irrottuaan putoaa suoraan alaspäin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Silloin koneen nopeus on 0. Mitenkähän pysyy ilmassa? Mutta vastaukseni 10:43 on tietysti silloinkin oikein.

        Oletko koskaan kuullut helikopterista tai STOL-koneesta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo 443 m/s riitti vastaukseksi kotitehtävät tarkistavalle sivustolle. Kiitos!

        Tuo 443 m/s on muuten selvästi suurempi kuin äänen nopeus, joten tuo pommi rikkoo pudotessaan äänivallin. Maan pinnalle kuuluu siis kaksi pamahdusta, yksi äänivallin rikkoutumisesta ja toinen pommin jysähtämisestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhuminen tässä esim. ilmanvastuksesta , vaikka tehtävässä nimenomaan kehotettiin ignoroimaan se, olisi tuota "olettamista".
        Sen sijaan pommin lentokoneelta perimän nopeuden huomioon ottaminen gravitaation lisäsi on aivan välttämätöntä.
        Nopeus on vektorisuure jolla siis op komponentit.Nopeuden itseisarvo eli nopeusvektorin pituus on skalaari.
        Jos hyväksytään vastaus ilman lentokoneen nopeuden huomioon ottamista niin annetaan virheellinen kuva että pommi ei "peri" tuota lentokoneen nopeutta vaan koneesta irrottuaan putoaa suoraan alaspäin.

        Huuhaajutut voi lähettää suoraan ilmastomuutospalstalle.
        Tämä palsta ei ole niitä varten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko koskaan kuullut helikopterista tai STOL-koneesta?

        No jos helikopteri pystyy lentämään 10 km:n korkeudessa niin voihan se pommin pudottaa paikallaan ollen. Mutta ei kommenttini silti virheellinen ole, pommin alkunopeus on vain tällöin = 0 ja silloin tuo energiaperiaatteella laskettu jonkun anonyymin kommentti pätee. Mutta tämä on siis erikoistapaus yleisestä ilmiöstä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No jos helikopteri pystyy lentämään 10 km:n korkeudessa niin voihan se pommin pudottaa paikallaan ollen. Mutta ei kommenttini silti virheellinen ole, pommin alkunopeus on vain tällöin = 0 ja silloin tuo energiaperiaatteella laskettu jonkun anonyymin kommentti pätee. Mutta tämä on siis erikoistapaus yleisestä ilmiöstä.

        Pitää vielä ottaa huomioon se, että lentokoneessa olevan radiokorkeusmittarin aiheuttama säteilypaine kiihdyttää pommia aivan sanoinkuvaamattomalla voimalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo vastaus on paskaa. Lentokoneella ei tarvitse olla yhtään mitään nopeutta yhtään minkään suhteen kun se pudottaa pommin.

        "Tuo vastaus on paskaa. Lentokoneella ei tarvitse olla yhtään mitään nopeutta yhtään minkään suhteen kun se pudottaa pommin."

        Siinä tapauksessa lentokone putoaa pommin mukana. Suuremman ilmanvastuksen vuoksi tosin hitaammin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo vastaus on tavallaan väärä. Lentokoneella on pommin pudottaessaan tietty nopeus joten pommi saa myös tämän komponentin nopeuteensa. Maahan osuessaan sen nopeuden pystysuora komponentti on tuo Anonyymin energiaperiaatteella laskema mutta pommilla on edelleen myös tuo lentokoneen nopeuskomponentti. Jos kone lensi vaakasuoraan tuo komponentti on silloin myös vaakasuoraan eli maan pinnan suuntaan.
        Jos kone ei lentänyt pommin pudottaessaan vaakasuoraan (syöksypommittaja) lentokoneen nopoeusvektori silti summautuu tuohon gravitaation nantamaan pystysuoraan nopeuteen.

        Nopeuden itseisarvo on siiten neliöjuuri pysty- ja vaakasuorien komponenttien summasta.

        Ilmanvastus tappanee nopeuden vaakakomponentin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitää vielä ottaa huomioon se, että lentokoneessa olevan radiokorkeusmittarin aiheuttama säteilypaine kiihdyttää pommia aivan sanoinkuvaamattomalla voimalla.

        Kylläpä jaksat höpöttää. Jos lentokoneella on pommin pudottaessaan edes jonkinlainen nopeus, esim. 500 km//h ~= 140 m/s vaakasuoraan niin pommin lähtönopeuskin on sama. Ei mikään pieni lisä pommin kokonaiskulkunopeuteen.Jos kone ei lennä vaakasuoraan vaan syöksyy alaspäin pommittaessaan niin sen sen nopeuden pystysuora komponentti on lisättävä gravitaation aiheuttamaan pommin nopeuden pystysuoraan komponentiin. Ja vaakakomponentti on pommilla sama kuin koneella.

        Ja ilmanvastuksista puhujille: tehtävänannossa nimenomaan sanottiin että sitä ei oteta huomioon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko koskaan kuullut helikopterista tai STOL-koneesta?

        No miksei samantien VTOL?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko koskaan kuullut helikopterista tai STOL-koneesta?

        Oletko koskaan kuullut helikopterista tai STOL-koneesta joka pystyy leijumaan 10 000 m korkeudessa?
        No toisaalta lentonäytöksissä näkee välillä temppuja joissa kone pysähtyy ilmassa ja alkaa sen jälkee pudota pyrstönsä suuntaan. Tuollainen kone on sen pienen hetken pysähdyksissä, tosin pommin irroittaminen telineestä saattaisi olla siinä asennossa vaikeaa, ellei telinettä olisi suunniteltu juuri siihen operaatioon, kuten voidaan olettaa samalla tavalla kuin voidaan antaa oletuksena, että ilmanvastus ei vaikuttaisi pommin putoamisnopeuteen, vaikka äänennopeuden tietämissä ilmanvastus on jo aivan perkeleellinen ihan ilman sen tarkempaa analyysiä.


    • Anonyymi

      G=π²=10 m/s²

      • Anonyymi

        Tuo on puppua. Indianassa π = 3.2.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on puppua. Indianassa π = 3.2.

        New Yorkissa ja monessa muussakin kaupungissa taxien pii on tasan 4.


    • Anonyymi

      Joo mut hei!

      Jos otetaan kokonaisuus huomioon niin... (avaa koko kommentti)

    • Anonyymi

      Jaa ,painavalla esineelläkö ei ole ilmanvastusta

      • Anonyymi

        On sillä, mutta se voi olla pieni painovoimaan verrattuna. Pystysuorassa pudotuksessa kappale ei enää kiihdy, kun ilmanvastusvoima ( A K (1/2) roo v^2) on yhtä suuri kuin maan vetovoima (mg). Rajanopeus saadaan siis ehdosta ( A K (1/2) roo v^2) = mg.


      • Anonyymi

        Pumpulipallo putoaa hitaammin kuin vstaavan kokoinen lyijykuula.


      • Anonyymi

        Mitä pidempi pudotusmatka, sitä selvemmin ero tulee näkyviin.


    • Anonyymi

      OIKEA VASTAUS ON JO ANNETTU EDELLÄ.

      --

      Kummallista, että ilmanvastus voitaisiin olettaa nollaksi. Putotettaisiin edes lyijy- tai plutonium-nuoli, jotta muoto olisi ilmanvastukselle optimaalinen.

      Esimerkkinä. Fat Man Hiroshimassa painoi 4600 kiloa ja sen tilavuus oli litroissa saman verran. Pommit eivät ole täynnä uraania tai plutoniumia, joten ne eivät ole erityisen painavia. On siis väärin olettaa ja opettaa opiskelijoille, että ilmanvastus olisi nolla.

      Red Bull Stratos ja mainosmies Baumgartner rikkoi äänivallin saavuttamalla Mach 1.25 nopeuden, kun hän hyppäsi vajaan 40 km korkeudesta. Kun hän palasi "avaruudesta" ilmakehän yläkerroksiin, vapaa putoamisnopeus tippui radikaalisti. Tätä ennen hän rikkoi äänivallin 30 sekunnin ajan, mutta "pamahdusta" ei kuulunut, sillä nopeus ylittyi ilmakehän yläpuolella.

      Vapaa pudotuksen aikana ilman muodostama kitka, ilmanvastus, on niin suuri, että kappaleen muodon hidastama nopeus on "vain" 150 - 390 km/h (muuttohaukka). Jos tavallinen auto pudotetaan lentokoneesta, sen saavuttama maksiminopeus on noin 60 m/s, laskuvarjohyppääjällä asennosta riippuen noin saman verran eli 200 km/h.

      Hienoja ja opettavaisia kaavoja:

      https://www.researchgate.net/figure/a-Speed-of-Felix-as-a-function-of-leap-time-as-calculated-black-dots-and-as-measured_fig1_258272476

      • Anonyymi

        Ei Hiroshimassa vaan Nagasakissa.


    • Anonyymi

      Ei ilmanvastus ole lähellekään nolla vaikka pommi olisi hyvin painava, ja putoamisvauhdin kasvaessa se ilmanvastus vaan jarruttaa sen kiihtyvyyttä yhä enemmän.

    • Anonyymi

      Kotitehtävissä oletetaan pyöreä lehmä siksi, että muuten niitä olisi liian vaikea laskea.

      • Anonyymi

        Oletukset on ok, mutta on hieman hölmöä tehdä esimerkkejä asioista, jotka ovat oikeasti niin monimutkaisia, että ne vaativat sellaisia yksinkertaistamisia, että ns. "todellinen oikea vastaus" on jo varsin kaukana oletuksia ja yksinkertaistuksia vaativasta kotitehtävän oikeasta vastauksesta.
        Maanläheisten esimerkkien käyttö oppikirjoissa on kovin tavallista, mutta silloin kun oletukset ja yksinkertaistukset aiheuttavat esimerkiksi 20% virheen, voidaan kysyä, kannattaako sellaista esimerkkiä käyttää ollenkaan.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kaksi kuollut ulosajossa lauantai-iltana Loimaalla

      On tainnut olla melkoinen ylinopeus kun on tuollaista jälkeä tullut. Onneksi ei kuitenkaan sivullisia menehtynyt https://viranomaisuutiset.fi/ulosajo-
      Loimaa
      247
      11728
    2. 735
      4280
    3. Haittaako se, että olen sua nuorempi?

      Mulle ikäerolla ei ole mitään väliä, mutta voiko naista se haitata, jos on vanhempi miestä?
      Ikävä
      157
      2139
    4. Kaikkea hyvää

      Emme enää tapaa.
      Ikävä
      179
      1655
    5. Hoosiannaa samban tahdissa

      Tallensin tänä aamuna klo 10 Helsingin Paavalin kirkosta (Hermannissa) tulleen Adventti-jumalanpalveluksen. Aloitus, eli kirkkoherra Kari Kanalan ja
      Luterilaisuus
      149
      1562
    6. Näin sinuakin kytätään - näyttöihin upotetut kamerat

      On tultu uuteen vaiheeseen , jota monet eivät vieläkään ymmärrä. Uusimpiin puhelimiin sekä tietokoneisiin on ilmeisesti häivytetty/piilotettu kamerat
      Maailman menoa
      220
      1054
    7. Sanna Marin: Suomessa romahtaa nyt kaikki!

      - Pisatutkimus kertoo koulutuksen tason romahduksesta. - Olkiluoto 3 kertoo suomalaisen teollisuusosaamisen tason. - Vanhusten hoito retuperällä. - So
      Maailman menoa
      183
      1020
    8. Haittaako mies

      Että mulla on seksuaalisia haluja sua kohtaan? Onko se sun mielestä outoa? Oot vaan niin kuuma mies. 🤤
      Ikävä
      46
      998
    9. Kysymys haavemaihin

      Hei haaveileva mukava nainen, miten meni viikonloppu?
      Ikävä
      226
      998
    10. Zelensky ei halua neuvottelupöytään.

      Lukasenkan ehdotus ei käy. Kokeilisi edes, olisihan se sitten nähty saako keskustelu mitään aikaan. Eikö nyt kannattaisi kokeilla kaikki mahdollinen s
      Maailman menoa
      433
      887
    Aihe