Vapaa pudotus

Anonyymi-ap

Lentokone lentää korkeudella 10 000 m ja pudottaa pommin. Pommi on panava, joten ilmanvastus voidaan olettaa nollaksi. Pommin loppunopeus v=√(2*10*1000) m/s. mikä tekee 1609 km/h. Eli 1000 mph. Mikä tässä on takana?

40

864

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      "Mikä tässä on takana?"

      Tuossa on takana ajatus räjäyttää Kreml tuhannen päreiksi.

    • Anonyymi

      No se että lentäjät ovat mulkkuja

    • Anonyymi

      Takana on yleensä siivekkeet, jotka vakauttavat menoa/ pyörimistä ja/tai kääntävät pommin oikeaan asentoon.

    • Anonyymi

      Tuo on kyllä ihan väärä kaava tähän.

    • Anonyymi

      "Takana" pelkkää huuhaata tai sitten kyseessä trollaus.
      sqrt(20000) = 141,42 (m/s)
      1609 km/h = 1609*1000/3600 = 446,94 (m/s)

      • Anonyymi

        200 000 , ei 20 000.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        200 000 , ei 20 000.

        Kyllä 2*10*1000 = 20000


    • Anonyymi

      V.A.Putin.

    • Anonyymi

      Tuo kaava ei toimi koska 10000 km korkeudella putoamiskiihtyvyys ei ole lähelläkään kaavassa käytettyä likiarvoa 10 m/s^2

      Tuo likiarvo toimii maan pinnalla, mutta ei noin korkealla.

      • Anonyymi

        hups, se olikin 10000 m eikä 10000 km.

        no ei se ole niin tarkkaa ;)


    • Anonyymi

      Energiaperiaatteella, kun potentiaalienergia muuttuu liike-energiaksi:
      m g h = (1/2) m v^2
      v =sqrt( 2 g h ) ---> 443 m/s
      Ilmanvastuksen olettaminen nollaksi on noilla nopeuksilla jo karkea yksinkertaistus. Vastus syö osan potentiaalienergiasta, joten loppunopeus jää pienemmäksi.

      • Anonyymi

        Tuo 443 m/s riitti vastaukseksi kotitehtävät tarkistavalle sivustolle. Kiitos!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo 443 m/s riitti vastaukseksi kotitehtävät tarkistavalle sivustolle. Kiitos!

        Tuo vastaus on tavallaan väärä. Lentokoneella on pommin pudottaessaan tietty nopeus joten pommi saa myös tämän komponentin nopeuteensa. Maahan osuessaan sen nopeuden pystysuora komponentti on tuo Anonyymin energiaperiaatteella laskema mutta pommilla on edelleen myös tuo lentokoneen nopeuskomponentti. Jos kone lensi vaakasuoraan tuo komponentti on silloin myös vaakasuoraan eli maan pinnan suuntaan.
        Jos kone ei lentänyt pommin pudottaessaan vaakasuoraan (syöksypommittaja) lentokoneen nopoeusvektori silti summautuu tuohon gravitaation nantamaan pystysuoraan nopeuteen.

        Nopeuden itseisarvo on siiten neliöjuuri pysty- ja vaakasuorien komponenttien summasta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo vastaus on tavallaan väärä. Lentokoneella on pommin pudottaessaan tietty nopeus joten pommi saa myös tämän komponentin nopeuteensa. Maahan osuessaan sen nopeuden pystysuora komponentti on tuo Anonyymin energiaperiaatteella laskema mutta pommilla on edelleen myös tuo lentokoneen nopeuskomponentti. Jos kone lensi vaakasuoraan tuo komponentti on silloin myös vaakasuoraan eli maan pinnan suuntaan.
        Jos kone ei lentänyt pommin pudottaessaan vaakasuoraan (syöksypommittaja) lentokoneen nopoeusvektori silti summautuu tuohon gravitaation nantamaan pystysuoraan nopeuteen.

        Nopeuden itseisarvo on siiten neliöjuuri pysty- ja vaakasuorien komponenttien summasta.

        Ehkä joidenkin tavallista älykkäämpien odotettua heikompi koulumenestys johtuu ainakin osittain siitä, että heillä on heikko ja diagnosoimaton autistisen spektrin ominaisuus, mikä hankaloittaa kotitehtävien maailman erottamista tosielämästä?

        Nämä nysväävät, olettavat asioita, mitä annetussa tehtävässä ei mainita, eivätkä vaan osaa antaa mennä yksinkertaisella vastauksella, koska se on "väärin".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo vastaus on tavallaan väärä. Lentokoneella on pommin pudottaessaan tietty nopeus joten pommi saa myös tämän komponentin nopeuteensa. Maahan osuessaan sen nopeuden pystysuora komponentti on tuo Anonyymin energiaperiaatteella laskema mutta pommilla on edelleen myös tuo lentokoneen nopeuskomponentti. Jos kone lensi vaakasuoraan tuo komponentti on silloin myös vaakasuoraan eli maan pinnan suuntaan.
        Jos kone ei lentänyt pommin pudottaessaan vaakasuoraan (syöksypommittaja) lentokoneen nopoeusvektori silti summautuu tuohon gravitaation nantamaan pystysuoraan nopeuteen.

        Nopeuden itseisarvo on siiten neliöjuuri pysty- ja vaakasuorien komponenttien summasta.

        Tuo vastaus on paskaa. Lentokoneella ei tarvitse olla yhtään mitään nopeutta yhtään minkään suhteen kun se pudottaa pommin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo vastaus on paskaa. Lentokoneella ei tarvitse olla yhtään mitään nopeutta yhtään minkään suhteen kun se pudottaa pommin.

        Silloin koneen nopeus on 0. Mitenkähän pysyy ilmassa? Mutta vastaukseni 10:43 on tietysti silloinkin oikein.


      • Anonyymi
        kollimaattori kirjoitti:

        Ehkä joidenkin tavallista älykkäämpien odotettua heikompi koulumenestys johtuu ainakin osittain siitä, että heillä on heikko ja diagnosoimaton autistisen spektrin ominaisuus, mikä hankaloittaa kotitehtävien maailman erottamista tosielämästä?

        Nämä nysväävät, olettavat asioita, mitä annetussa tehtävässä ei mainita, eivätkä vaan osaa antaa mennä yksinkertaisella vastauksella, koska se on "väärin".

        Puhuminen tässä esim. ilmanvastuksesta , vaikka tehtävässä nimenomaan kehotettiin ignoroimaan se, olisi tuota "olettamista".
        Sen sijaan pommin lentokoneelta perimän nopeuden huomioon ottaminen gravitaation lisäsi on aivan välttämätöntä.
        Nopeus on vektorisuure jolla siis op komponentit.Nopeuden itseisarvo eli nopeusvektorin pituus on skalaari.
        Jos hyväksytään vastaus ilman lentokoneen nopeuden huomioon ottamista niin annetaan virheellinen kuva että pommi ei "peri" tuota lentokoneen nopeutta vaan koneesta irrottuaan putoaa suoraan alaspäin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Silloin koneen nopeus on 0. Mitenkähän pysyy ilmassa? Mutta vastaukseni 10:43 on tietysti silloinkin oikein.

        Oletko koskaan kuullut helikopterista tai STOL-koneesta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo 443 m/s riitti vastaukseksi kotitehtävät tarkistavalle sivustolle. Kiitos!

        Tuo 443 m/s on muuten selvästi suurempi kuin äänen nopeus, joten tuo pommi rikkoo pudotessaan äänivallin. Maan pinnalle kuuluu siis kaksi pamahdusta, yksi äänivallin rikkoutumisesta ja toinen pommin jysähtämisestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhuminen tässä esim. ilmanvastuksesta , vaikka tehtävässä nimenomaan kehotettiin ignoroimaan se, olisi tuota "olettamista".
        Sen sijaan pommin lentokoneelta perimän nopeuden huomioon ottaminen gravitaation lisäsi on aivan välttämätöntä.
        Nopeus on vektorisuure jolla siis op komponentit.Nopeuden itseisarvo eli nopeusvektorin pituus on skalaari.
        Jos hyväksytään vastaus ilman lentokoneen nopeuden huomioon ottamista niin annetaan virheellinen kuva että pommi ei "peri" tuota lentokoneen nopeutta vaan koneesta irrottuaan putoaa suoraan alaspäin.

        Huuhaajutut voi lähettää suoraan ilmastomuutospalstalle.
        Tämä palsta ei ole niitä varten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko koskaan kuullut helikopterista tai STOL-koneesta?

        No jos helikopteri pystyy lentämään 10 km:n korkeudessa niin voihan se pommin pudottaa paikallaan ollen. Mutta ei kommenttini silti virheellinen ole, pommin alkunopeus on vain tällöin = 0 ja silloin tuo energiaperiaatteella laskettu jonkun anonyymin kommentti pätee. Mutta tämä on siis erikoistapaus yleisestä ilmiöstä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No jos helikopteri pystyy lentämään 10 km:n korkeudessa niin voihan se pommin pudottaa paikallaan ollen. Mutta ei kommenttini silti virheellinen ole, pommin alkunopeus on vain tällöin = 0 ja silloin tuo energiaperiaatteella laskettu jonkun anonyymin kommentti pätee. Mutta tämä on siis erikoistapaus yleisestä ilmiöstä.

        Pitää vielä ottaa huomioon se, että lentokoneessa olevan radiokorkeusmittarin aiheuttama säteilypaine kiihdyttää pommia aivan sanoinkuvaamattomalla voimalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo vastaus on paskaa. Lentokoneella ei tarvitse olla yhtään mitään nopeutta yhtään minkään suhteen kun se pudottaa pommin.

        "Tuo vastaus on paskaa. Lentokoneella ei tarvitse olla yhtään mitään nopeutta yhtään minkään suhteen kun se pudottaa pommin."

        Siinä tapauksessa lentokone putoaa pommin mukana. Suuremman ilmanvastuksen vuoksi tosin hitaammin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo vastaus on tavallaan väärä. Lentokoneella on pommin pudottaessaan tietty nopeus joten pommi saa myös tämän komponentin nopeuteensa. Maahan osuessaan sen nopeuden pystysuora komponentti on tuo Anonyymin energiaperiaatteella laskema mutta pommilla on edelleen myös tuo lentokoneen nopeuskomponentti. Jos kone lensi vaakasuoraan tuo komponentti on silloin myös vaakasuoraan eli maan pinnan suuntaan.
        Jos kone ei lentänyt pommin pudottaessaan vaakasuoraan (syöksypommittaja) lentokoneen nopoeusvektori silti summautuu tuohon gravitaation nantamaan pystysuoraan nopeuteen.

        Nopeuden itseisarvo on siiten neliöjuuri pysty- ja vaakasuorien komponenttien summasta.

        Ilmanvastus tappanee nopeuden vaakakomponentin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitää vielä ottaa huomioon se, että lentokoneessa olevan radiokorkeusmittarin aiheuttama säteilypaine kiihdyttää pommia aivan sanoinkuvaamattomalla voimalla.

        Kylläpä jaksat höpöttää. Jos lentokoneella on pommin pudottaessaan edes jonkinlainen nopeus, esim. 500 km//h ~= 140 m/s vaakasuoraan niin pommin lähtönopeuskin on sama. Ei mikään pieni lisä pommin kokonaiskulkunopeuteen.Jos kone ei lennä vaakasuoraan vaan syöksyy alaspäin pommittaessaan niin sen sen nopeuden pystysuora komponentti on lisättävä gravitaation aiheuttamaan pommin nopeuden pystysuoraan komponentiin. Ja vaakakomponentti on pommilla sama kuin koneella.

        Ja ilmanvastuksista puhujille: tehtävänannossa nimenomaan sanottiin että sitä ei oteta huomioon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko koskaan kuullut helikopterista tai STOL-koneesta?

        No miksei samantien VTOL?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko koskaan kuullut helikopterista tai STOL-koneesta?

        Oletko koskaan kuullut helikopterista tai STOL-koneesta joka pystyy leijumaan 10 000 m korkeudessa?
        No toisaalta lentonäytöksissä näkee välillä temppuja joissa kone pysähtyy ilmassa ja alkaa sen jälkee pudota pyrstönsä suuntaan. Tuollainen kone on sen pienen hetken pysähdyksissä, tosin pommin irroittaminen telineestä saattaisi olla siinä asennossa vaikeaa, ellei telinettä olisi suunniteltu juuri siihen operaatioon, kuten voidaan olettaa samalla tavalla kuin voidaan antaa oletuksena, että ilmanvastus ei vaikuttaisi pommin putoamisnopeuteen, vaikka äänennopeuden tietämissä ilmanvastus on jo aivan perkeleellinen ihan ilman sen tarkempaa analyysiä.


    • Anonyymi

      G=π²=10 m/s²

      • Anonyymi

        Tuo on puppua. Indianassa π = 3.2.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on puppua. Indianassa π = 3.2.

        New Yorkissa ja monessa muussakin kaupungissa taxien pii on tasan 4.


    • Anonyymi

      Joo mut hei!

      Jos otetaan kokonaisuus huomioon niin... (avaa koko kommentti)

    • Anonyymi

      Jaa ,painavalla esineelläkö ei ole ilmanvastusta

      • Anonyymi

        On sillä, mutta se voi olla pieni painovoimaan verrattuna. Pystysuorassa pudotuksessa kappale ei enää kiihdy, kun ilmanvastusvoima ( A K (1/2) roo v^2) on yhtä suuri kuin maan vetovoima (mg). Rajanopeus saadaan siis ehdosta ( A K (1/2) roo v^2) = mg.


      • Anonyymi

        Pumpulipallo putoaa hitaammin kuin vstaavan kokoinen lyijykuula.


      • Anonyymi

        Mitä pidempi pudotusmatka, sitä selvemmin ero tulee näkyviin.


    • Anonyymi

      OIKEA VASTAUS ON JO ANNETTU EDELLÄ.

      --

      Kummallista, että ilmanvastus voitaisiin olettaa nollaksi. Putotettaisiin edes lyijy- tai plutonium-nuoli, jotta muoto olisi ilmanvastukselle optimaalinen.

      Esimerkkinä. Fat Man Hiroshimassa painoi 4600 kiloa ja sen tilavuus oli litroissa saman verran. Pommit eivät ole täynnä uraania tai plutoniumia, joten ne eivät ole erityisen painavia. On siis väärin olettaa ja opettaa opiskelijoille, että ilmanvastus olisi nolla.

      Red Bull Stratos ja mainosmies Baumgartner rikkoi äänivallin saavuttamalla Mach 1.25 nopeuden, kun hän hyppäsi vajaan 40 km korkeudesta. Kun hän palasi "avaruudesta" ilmakehän yläkerroksiin, vapaa putoamisnopeus tippui radikaalisti. Tätä ennen hän rikkoi äänivallin 30 sekunnin ajan, mutta "pamahdusta" ei kuulunut, sillä nopeus ylittyi ilmakehän yläpuolella.

      Vapaa pudotuksen aikana ilman muodostama kitka, ilmanvastus, on niin suuri, että kappaleen muodon hidastama nopeus on "vain" 150 - 390 km/h (muuttohaukka). Jos tavallinen auto pudotetaan lentokoneesta, sen saavuttama maksiminopeus on noin 60 m/s, laskuvarjohyppääjällä asennosta riippuen noin saman verran eli 200 km/h.

      Hienoja ja opettavaisia kaavoja:

      https://www.researchgate.net/figure/a-Speed-of-Felix-as-a-function-of-leap-time-as-calculated-black-dots-and-as-measured_fig1_258272476

      • Anonyymi

        Ei Hiroshimassa vaan Nagasakissa.


    • Anonyymi

      Ei ilmanvastus ole lähellekään nolla vaikka pommi olisi hyvin painava, ja putoamisvauhdin kasvaessa se ilmanvastus vaan jarruttaa sen kiihtyvyyttä yhä enemmän.

    • Anonyymi

      Kotitehtävissä oletetaan pyöreä lehmä siksi, että muuten niitä olisi liian vaikea laskea.

      • Anonyymi

        Oletukset on ok, mutta on hieman hölmöä tehdä esimerkkejä asioista, jotka ovat oikeasti niin monimutkaisia, että ne vaativat sellaisia yksinkertaistamisia, että ns. "todellinen oikea vastaus" on jo varsin kaukana oletuksia ja yksinkertaistuksia vaativasta kotitehtävän oikeasta vastauksesta.
        Maanläheisten esimerkkien käyttö oppikirjoissa on kovin tavallista, mutta silloin kun oletukset ja yksinkertaistukset aiheuttavat esimerkiksi 20% virheen, voidaan kysyä, kannattaako sellaista esimerkkiä käyttää ollenkaan.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ja taas ammuttu kokkolassa

      Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.
      Kokkola
      52
      5320
    2. Mitä siellä ABC on tapahtunut

      Tavallista isompi operaatio näkyy olevan kyseessä.
      Alajärvi
      81
      3960
    3. Helena Koivu on äiti

      Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      326
      2320
    4. Milli-helenalla ongelmia

      Suomen virkavallan kanssa. Eipä ole ihme kun on etsintäkuullutettu jenkkilässäkin. Vähiin käy oleskelupaikat virottarell
      Kotimaiset julkkisjuorut
      267
      1932
    5. Kuinka kauan

      Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?
      Ikävä
      117
      1798
    6. Kun näen sinut

      tulen iloiseksi. Tuskin uskallan katsoa sinua, herätät minussa niin paljon tunteita. En tunne sinua hyvin, mutta jotain
      Ikävä
      56
      1392
    7. Ja taas kerran hallinto-oikeus että pieleen meni

      Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätöksen vuokratalojen pääomituksesta. https://sysmad10.oncloudos.com/cgi/DREQ
      Sysmä
      95
      1290
    8. Yhdelle miehelle

      Mä kaipaan sua niin paljon. Miksi sä oot tommonen pösilö?
      Ikävä
      70
      1242
    9. Löydänköhän koskaan

      Sunlaista herkkää tunteellista joka jumaloi mua. Tuskin. Siksi harmittaa että asiat meni näin 🥲
      Ikävä
      133
      1207
    10. Purra saksii taas. Hän on mielipuuhassaan.

      Nyt hän leikkaa hyvinvointialueiltamme kymmeniä miljoonia. Sotea romutetaan tylysti. Terveydenhoitoamme kurjistetaan. ht
      Maailman menoa
      295
      1172
    Aihe