Minkä hintaisiksi kivitalojen rungot ovat tulleet eri merkkisillä harkoilla ottaen huomioon myös pystystyskustannuksen raudoituksen ja mahdollisen betonin määrän? Minkä kokoinen talo sinulla on ja kuinka paljon talon monimuotoisuus lisää hintaa? Onko eri runkovaihtojen osalta eroa siinä, kuinka kalliiksi sisäpintojen tasoitus, johtojen ja putkien veto yms. tulee? Mietimme Lammin tai kevytsoraharkkojen käyttämistä. Kevytsoraharkoissahan on paljon vaihtoehtoja, jotka tuntuvat ominaisuuksiltaan samoilta, mutta miten hinnat?
Rungon hinta?
Pystytyksineen
1827508
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
hanki kirja: Rakennusosien kustannukset ja työmenekit. Siitä selviää epärealistisen nopeat pystytysajat. Mutta eri materiaalien suhteen ovat kokemukseni mukaan hyvin linjassa.
Sipo on nopein pystyttää, sitten tulee kevytsora ja valumuottiharkot kuten Lammi ovat hitaimpia, koska työvaiheta tulee enemmän. Esim tuennat, esikastelut, jälkihoidot, pikkumuotitukset.
Toisaalta Sipon sisätasoitehomma on 50-100% kalliimpi jos se tehdään verkottamalla, joka on materiaalille ominaisen kuivumisvaiheen hiushalkeilun kannalta suotavaa.
Kevytsorassa joudut taasen aukkojen ylityksiin laittamaan tukipuut siksi aikaa, että palkkiharkon valu ehtii kovettua. Valuharkoilla homma hoidetaan noin 3m aukkoihin asti profiiliteräksillä, jotka mielestäni kannataa vielä sen lisäksi pönkätä 50X100 sahatavaralla, mutta se on pikku juttu.
Sipossa ko palkit tulevat valmiina, mutta vastaavasti tarvitset nosturin.
Valuharkko systeemissä, kuten Lammi, on ikävää se, että putkari ja sähkäri joutuvat käymään useamman kerran kuin muissa vaihtoehdoissa. Ja samoin kaikki tekniikkan on syytä saada kerralla oikealle kohdalleen tai muuten on verta, hikeä, pölyä ja rahan menoa tiedossa. Siksi LVIS työt maksavat enemmän kuin muissa harkoissa.
Hinnaltaan 375mm Sipo on halvin, sitten tulee kevytsora ja valuharkko systeemi tulee kalleimmaksi. Suhdeluvut 0.95, 1 ja 1.1. Tämä on vasemman käden peukalosääntö.
Lopullinen kustannustaso ko. vaihtoehtojen välillä on kuitenkin tapauskohtainen. Sipo on kuitenkin yleensä edullisin, mutta lämmöneristävyys on toisaalta nykymittapuun mukaan korkeintaan tyydyttävä. Sipo voi olla hintava ratkaisu myös siinä tapauksessa, että talon jännevälit ovat yli kuusi metriä, jolloin teräksiin uppoaa taaloja.
Pystytyskustannukset saa selville pyytämällä tarjoukset. Sipo on luultavasti tässäkin edullisin, sitten tulee kevytsora ja valuharkko on kallein. Perustuu viimeisipään projektiin pyytämiini tarjouksiin.
Kaiken kaikkiaan ylläolevista ratkaisuista kaikki ovat mielestäni ihan ok. Se mikä mihinkin kohteeseen on otollisin ratkaisu riippu pitkälti talon rakenteista, eikä sitä kuviin tutustumatta voi kuin arvailla. Uein materiaali valinta kuitenkin perustuu mielikuviin ja tunteisiin, vaikka ei sitä tosi mies uskallakaan myöntää. :)
kysyjä.
"Sipo on nopein pystyttää, sitten tulee kevytsora ja valumuottiharkot kuten Lammi ovat hitaimpia, koska työvaiheta tulee enemmän. Esim tuennat, esikastelut, jälkihoidot, pikkumuotitukset."
Tuennat? Ei yhtään tuentaa
Esikastelu? 10 min letkulla vettä...
Jälkihoito? 2 x 5 min vettä ruiskuttelee jos on aurinkoinen sää
Pikkumuotitukset? Muutama pönkkä esim. ikkunareikien alle
Ai että muurattavat kevytsoraharkot on nopeampia pystyttää kuin Lammi? Tämä jo osoittaa kirjoittajan täydellisen tietämättömyyden rakentamisesta. Mitä tulee sähköputkitukseen, niin se on Lammissa kertaluokkaa kätevämpää kuin sipoharkkkoon roilojen jyrsiminen.
Ihan vain ajatuksena: meillä oli Lammin pystytystä varten 30 kg uretaania ja siihen pistooli. Naapurilla oli betonimylly, 20 kpl tonnin suursäkkiä laastiaineksia. Laastikelkkaa, kottikärryille ihme puusiltoja jne.
Lammi voi olla kallis, mutta elämä on...
ole kokemusta kuin lammista ja oma lehmä ojassa!!! Oli sen verran tyhjentävä vastaus tuossa aikaisemmin jotta kannattaa olla hiljaa kun ei ole tietoa muista..
eikä laitumellakaan. Jokainen rakentakoot siitä materiaalista mistä haluaa. Itse tein Lammista ja homma oli tarpeeksi vittumaista ilman laastin vääntöäkin. Samankokoista talon alakertaa väännetään naapuriin eristepapuharkosta ja seinäkorkeuden noustessa yli 180 cm on kiva levitellä laastikelkalla laastia. Lisäksi en ole vakuuttunut eristeharkkojen väleihin tungettavista villakaistaleista. Mun mielestä nuo villat kastuvat ekan sateen tullessa koko seinässä ja kuivuvat hitaasti, jos koskaan. Ihan saa kukin "säästää" missä kohtaa siltä tuntuu, mutta turha jauhaa paskaa kun itse et ole päässyt kommenteistasi päätellen vielä peruskoulusta.
Kyllä meillä seiniä tuettiin ennen valua.
Ja tuo 30kg urska ei kyllä riittänyt missään tapauksessa (250m2 seinää). Muistelisin, että urskaa meni about 200 pulloa, josta osa tietysti meni muualle kuin runkoon. Niin ja niitä kiiloja kannatta varata riittävästi, jos suorat seinät haluaa.
Lisäksi tuo pönkääminen ei ollut aivan noin helppoa. Meille tuli ikkunoita kulmiin, joten rakennesuunnittelija sanoi, että ne on valettava paikalla. Eli niihinkin tehtiin muotit.
Tuo oma kokemukseni vastaa myös kirjan antamaa aikaa. Tosin on sanottava, että tuossa rakennustiedon julkaisemassa opuksessa kaikki työt hoituu todella nopeasti. Luultavasti ajat ovat kohdillaan jos tehdään nelikulmaista taloa, mutta en muista koska olisin viimeksi tehnyt nelikulmaisen. Kyllä niitä kulmia on kivitaloissa tyypillisesti 10-16. Tuo on Sipolle selvä etu, sillä lyhyt seinä max 2.4m ei vaadi edes linjalankaa, koska harkot ovat niin mittatarkkoja.
Muuratessakin on järjen käyttö sallittu, eli kun tilaa harkkoja kannattaa varmistua, että laastit ovat tontilla ennen kiviä (laasti tulee eri paikasta). Laasti on tapana nostaa sinne rakennuksen sisälle, jossa se kura sotketaan mahdollisiumman lähellä loppusijoituspaikkaa.
Toki laasti voi sekoittaa vaikka naapurin tontilla jos haluaa kuntoilla. Vastaavasti muottiharkkoja voi latoa ilman niitä muovisia kiiloja tökkimällä rautanauloja sinne tänne, että seinät pystyyn, mutta niiden kiilojen kanssa homma sujuu nopeammin.
Sopiva pystytysporukka on kaksi tai kolme miestä. Noin 150m2 talon pystyttää (pelkkä muuraus tai ladonta) muutamassa viikossa. Muutama viikko siksi, että esim: välipohjan saumavalujen on syytä antaa kovettua ainakin se viikko ennenkuin sen päälle nostaa seuraavan kerroksen tarvikkeet.
Varsinaista muuraus/ladonta aikaa ei mene niin hirmuisesti, mutta kaikkeen pikkunyhjäämiseen esim. arkkitehti- ja rakennekuvien vertailuun ja "soveltamiseen" palaa sitten enemmän kuin paperilla kuvittelisi.
Tuo roilottaminen ei muuten ole kovin iso homma. Yksi mies roilottaa isohkon talon päivässä. Muottiharkoissa aikaa palaa vastaavasti kun rasioille yms. tehdä aukkoja ladonta vaiheessa.
Roilojen täyttö vie karkeasti toisen miestyöpäivän. Muottiharkoissa kuluu aikaa rasioiden liimailuun uretaanilla. Sipossa ja kevytsorassa rasiat saa kätevästi oikeaan koroon ja suoraan kun lyö rasian päälle laudan tai vastaavasti naulaa tai ruuvaa sen rasian harkkoon.
Roiloomisesta ei muuten tule pölyä lainkaa. Vuokraamoista saa tarkoitukseen sopivan koneen 10-20€:lla ja kunnollinen imuri kannattaa hankkia jokaiseen kivitaloprojektiin joka tapauksessa.
Kaikissa kivissä on omat hyvät ja huonot puolet. Sipo on parhaimmillaan kun talo on ns. monimuotoinen ja leikkaaliimaa hommia on paljon. Tai jos arvomaailma on yksiaineninen täyskivi.
Lisäksi Siposta on kokemusta yli puolen vuosisadan ajalta, joten mitään "kaxkyt vuotis ylläreitä" ei tarvitse pelätä.
Muottiharkko taas on oiva valinta jos talossa on koko kellari, eli pitkälläjännevälillä olevaa maanpaineseinää tulee enemmän kuin 20m tai sinne päin. Pieni varaus kuitenkin sille, että lämmöneriste on tässä ratkaisussa väärässä paikkassa seinän sisällä, eikä ulkopuolella kuten kosteustekinsesti oikein olisi.
Kevysorassa taas yhdistyy pitkät jännevälit, helppo käsiteltävyys ja pintoja vaille valmis seinä pitkään koeteltuihin rakenneratkaisuihin. Lisäksi näissä on eniten kilpailua ja edellämainittuja parempi lämmöneristys.
On totta että olen rakentamisen suhteen "täydellisen tietämätön", mutta onneksi meikäläisellekin riittä kysyntää.
Itse luultavasti kuullut herkkänahkaisten muottiharkkomiesten klaaniin, tai kuten eräällä työmaalla vastaavamestari sanoi. "Nokian insinööri, joka on rakennuttanut yhden talon ja luulee tietävänsä kaiken rakentamisesta".
Oli miten oli, olen edelleen sitä mieltä, että kaikki harkot ovat hyviä ja suurin osa tekee ratkaisunsa tunnepohjalta, eikä niinkään järjellä, vaikka muuta väittäisivät. Eikä siinä mitään pahaa ole. Omakoti on luontevasti tunne pitoinen asia.
Sellainen asia tuli vielä mieleeni, että kun niitä tarjouspyyntöjä aina tehdään arkkitehtikuvien siivittämänä, niin oikeastaan urakoitsijaa kiinnostaa enemmän rakennekuvat, sillä ne vaikuttavat työmääriin ja paljon. Tämä ei niinkään koske runkoja kuin suurempia urakoita.
1/10 osaan, kun käytät uretaanipistoolia. Se maksaa muovisena 20 egee....
Jukka
vaihtoehdoista (Lammi, Jämerä, Jämäkkä, Maxit, Aleksis Kivi-talo) hinnat asennuksineen ja haarukka oli leveä: 138-209k€. Talolla kokoa 235/282m2. Talo 2krs 2 taso, kulmia 8, katoissa taso/suuntaeroja eli ei ihan yksinkertainen kuitenkaan. En usko että LVIS tai tasoiteurakat vaihtelee paljoakaan sen mukaan mikä harkko on, kivi kuin kivi.
siis kivet, raudat, mahdolliset valut, pystytyksen ja kattoristikot asennetuna ?
ladottuina muissa paitsi tuossa kalleimmassa. Karkeasti voisi sanoa että puolet on tehty kun tuo on kuitattu.
Ja kysyittekö tarjoukset siis urakointiliikkeeltä, joka hankkii kaikki materiaalit (ja velvoittaa sitten siitä vaivanpalkkaa?). Ei kai harkkomyyjät tarjoa kokonaisuuksia vai kuinka?
Koen ongelmaksi sen, että pystytyshinnan saa vain tarjouspyynnöillä ja tarjouspyynnössä taas pitäisi olla se harkko mainittuna eli silloin ei harkkoa valitessaan tiedä, minkä pystystys on edullisinta. Siporexin olemme joka tapauksessa hylänneet.
Me ainakin saimme Jämerä-edustajaltamme tarjouksen kokonaisuudesta jossa oli kivitoimituksen lisäksi pystytysurakka nostoineen ja tarvikkeineen!
Ja kevytsora ja valuharkkoihin verrattuna kokonaisuus oli kilpailukykyinen hinnaltaan, päädyimme siihen!
paljonko teillä on kustannusarvio ?
miten pitkällä rakennuksenne on ?
toteutuneet rakennuskustannukset ?
Mitä ylläreitä?
mukaan kun olimme sitä heidän kauttaan myös pyytäneet. Voi olla että vapailta markkinoilta olisi tullut halvemmaksi mutta toisaalta kuka olisi taannut laadun - kivitoimittajilla ei ole varaa suositella huonoa urakoitsijaa, heiltäkin menee maine.
Suhteessa halvimmaksi ja sisällöltään parhaimmaksi ylsi toimittaja joka tekee Maxitin järjestelmällä mutta Lecaharkosta. Heidän kanssaan pitäisi nyt kesällä aloittaa. Etuna tässä järjestelmässä on se että sisä- ja ulkoraplingit ja tasoitukset tulee samantien. Lopullista kustannusta ei voi kuin arvailla, 350k€ on varattu ja siihen sisältyy itsetehtävät sisätyöt.
ei sisältäne tontin hintaa.
on sitten vielä lisäksi. Talolle tulossa kokoa 235/282m2 autotalli/katos 64m2 tuossa kokonaishinnassa mukana.
toimittaa tonttia, maatöitä, liittymiä, lakisääteisiä mesuja, tai edes perustuksia ei oikein voi talon hintaan sisällyttää.