Epävakaa persoonallisuus

Jaa musta tuntuu että avain on se että hengittää välillä. Kenenkään kiukutteluja ei kenenkään tarvii hyväksyä.

Jos hänellä on BPD, olet vaarassa traumatisoitua vakavasti. Sinulta voi mennä työkyky ja elämänhalu. Eli jos tilanne alkaa käydä liian pahaksi, sinun kannattaa harkita lähtemistä, eikä jaksaa toisen sairautta. Hän kuitenkin voi jättää sinut hetkenä minä hyvänsä ja ilman isompia tunnontuskia.

Kauanko olette olleet yhdessä? Itselläni kokemusta epävakaan kanssa seurustelusta, en suosittele kenellekään.

Sanotaan vaikka niin, että useimmat meistä kaipaa vakaata parisuhdetta.

Entä ADHD?

Juu, adhd. Minä epäilin itselläni epävakaata persoonallisuutta, mutta psykiatri sanoi, että koska minulla on pitkäaikaisia ystäviä... epävakailla kuulemma yleensä ei. Voi kuulemma liittyä adhd:hen tunnekuohut. Tunnistan kyllä yhä silti itseni epävakaan kuvauksesta. Raivoilu tulee enempi seurustelusuhteissa esille. Ystävyys/kaverisuhteissa haavoittuvuus ja herkkyys sietämättömille hylätyksi ja torjutuksi tulemisen tunteille ilmenee helpommin välttämisenä ja vetäytymisenä, joten se ei herätä niin toisten huomiota, vaikka minuun sattuu sisäisesti kovasti.

Exällä oli asperger ja epävakaan sekä epäsosiaalisen piirteitä. Hänen kanssa ollessa minä en juuri pimahdellut, kun piti varoa niitä hänen mielialojaan, mutta sehän ei taas sopinut alkoholismini kanssa, kun en voinut "vääriä" tunteita näyttää, niin ainoa tapa oli hukuttaa ne viinaan ja siitä hänen raivostelu vaan yltyi. Hänen aspergerissaan ei ollut itseeni eroa paljon muuta, kuin diagnoosi, parta ja tatuoinnit... No mustasukkainen ja jyrkkä myös, mutta meneekö se sitten sen epävakauden piikkiin vai aspergerin? Olen minäkin tietyissä asioissa keskivertoa jyrkempi... Mustasukkainen en niinkään. Hänen siskollaan myös asperger ja on mustasukkainen kavereistaankin, mutta on myös kehitysvammainen...

On ikävä usein tätä exää, koska tuntui, että hän ymmärsi minua niin hyvin. Vaikka juttu ei kyllä toiminut sitten... Ehkä se olisi toiminut jos olisin raitistunut kauan ennen kuin kohtasimme ja olisin sitten kestänyt katsoa selvästä päästä niitä kiukutteluita... Ja jos hän olisi käynyt jo vieläkin pidempään terapiassa, niin ehkä raivostelut ois tasoittuneet... Mutta ei varmaan koskaan. Tuntui olevan niin jyrkkä. Kaikki exät, joita oli monta kaameita pahiksia. Minä nyt sitten sinne jonon jatkeeksi :)

Epävakaa ihminen aiheuttaa turhia huolia toiselle. Tyyliin, haluat varmaan että kuolisin, kun näkemyserot olleet suuria (tilanteen kärjistyminen). Toinen joka tulee mieleen, riippuvuuden tunne (harha), joka on ristiriitainen, et varmaan kohtaamme vielä uudelleen (toive, joka ei tunnu todelta toiselle) tietyn ajan sisällä, kun on koettu vähemmän mieleinen kokemus toisen kanssa?

Harhainen tunne toisen tuntemasta todellisuudesta harvemmin johtaa hyvään epävakaan ihmisen kanssa. Kärjistymisiä, ylireakointeja saa kokea, jos on liian ymmärtäväinen epävakaata ihmistä kohtaan. Itse halusin ymmärtää liikaa toista, jossain vaiheessa epäilin toisesta epävakautta ja ajattelin, että haluan auttaa, joka oli omaa harhaisuutta, koska emme tunteneet toisia riittävästi.

Itsestä tuntuu, että kaikki on mahdollista, kun kohtaa epävakaan ihmisen. Ja en tarkoita sillä hyviä asioita toiselle. Synnyttää itselle samalla epäilevän luonteen, jolla uskallus ja uteliaisuus muita kohtaan vähenee. Hyväuskoisuuden määrä katoaa. Uskon puute hyvään toisessa, jota ei tunne vähenee, kun on kerran erehtynyt toisesta pahasti.

Nettidiagnoosit on parhaita niiden viihdearvon vuoksi, raahaa puolisosi psykiatrille kysymyksinesi