Mulla on paha ongelma. Mulla on reilu vuoden ikäinen jackrussellinterrieri (narttu) ja se on pennusta asti ollut todella tottelevainen ja fiksu koira.. Mutta. Viimeisen puolen vuoden aikana se saa ihme kohtauksia jotka suurin osa kohdistuu poikakaveriini. Muhun ei saa koskea, koira alkaa murista.. Ei aina mutta jos esmes makaan koiran kanssa sohvalla. Aamuisin kun poikakaveri nousee ylös lähteäkseen töihin, niin koira pitää huolen että sänkyyn ei ole takaisin tulemista.
Pari kertaa tilanne kärjistyi jopa niin paljon että koira nappas poikakaverii kädestä ja arvata saattaa että veri siinä vaan lentää.
Mikä ihme koiraa vaivaa? Kahden kesken kun ovat kotona, ja välillä kun itsekin olen paikalla, ne on ku parhaimmat kaverit: koira tunkee sen syliin nukkumaan, nuolee naamaa koko ajan..
Hermot tässä alkaa mennä, kun ei terävä käsky tai läppäsy nokallekaan näytä enää auttavan.. Koiraa kun en kovempaa lyö!
Ehdotuksia?!
Pari kertaa tilanne kärjistyi jopa niin paljon että koira nappas poikakaverii kädestä ja arvata saattaa että veri siinä vaan lentää.
Mikä ihme koiraa vaivaa? Kahden kesken kun ovat kotona, ja välillä kun itsekin olen paikalla, ne on ku parhaimmat kaverit: koira tunkee sen syliin nukkumaan, nuolee naamaa koko ajan..
Hermot tässä alkaa mennä, kun ei terävä käsky tai läppäsy nokallekaan näytä enää auttavan.. Koiraa kun en kovempaa lyö!
Ehdotuksia?!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Niissä on jotain, johon kannattaa katsoa.
Koira tuntee, että sinua on suojeltava. Koira puree kättä, jota pelkää. Koira puree kättä, johon ei luota.
Mitä nämä kaksi tekevät kaksin? Onko isännyys kunnossa. ja huom, hakkaaminen ei olisikaan tässä keino selvitä, vaan keino lisätä hämmennystä, luottamattomuutta ja hampaan jälkiä.
Enpä usko että koiralla on jotain just poikaystävää vastaan, se on ollu jo aiemmin miehiä inhoava, alkaa heti murista kun joku mies tulee lähelle (jos koira on sylissä).. Jos päästän koiran maahan, kaikki on hyvin. Jos koira on sylissä ja silittäjäksi tulee nainen, kaikki on täysin ok. Ei murinaa ja antaa rapsuttaa..
välttämättä pelkää sun poikakaverias vaan on ehkä vain mustasukkainen huomiosta mitä annat muille kun koirallesi.Tavallaan puolustaa sua.
Ei kai olis niin pahaa ongelmaa mutta ku meille on vauva tulossa..
vaikeuttaa tilannetta.Aikuinen mies aina saa pidettyä puolensa,mutta voi onneton jos alkaa vauvalle isottelemaan.Olis hyvä jos voisit testata sen käytöstä ihan pienten lähellä.Hankala tilanne,mutta jos sulla on aikaa ennen synnytystä,niin jos treenaisit sillä tekniikalla että jätät sen huomiotta jos rähjää.Antaisit iskälle huomion,ja silittelyt ja koira joutuis odottamaan kiltisti vuoroaan.
Vois ehkä auttaa kans jos laittaisit ehdottoman sänky ja sohvakiellon,ne olis ihmisten reviiriä mihin ei karvakorvalla olisi tulemista.
älä nyt kauhistu ,kun sanon ,että sun on ihan kunnolla komennettava sitä sun koiraas. Se on todellakin vain mustasukkainen, mutta jos sinä olet lauaman pomo niin voit sen myös estää. poskista kiinni ja lattiaan. ja jos tosissaan kauhistuttaa niin muista ,että jos itse olisit koira niin laittaisit sen lattiaan, eli koirat ymmärtää lattiaan laiton luonnostaa alistavana. Ääntä sopii myös pitää ja poikaystävä voi myös tehdä selväksi ,että on ylempiarvoinen samalla tavalla. Koira ei saa purra!!!
Mietin tässä sellaista että onko mahdollista et koira vaistoaa/haistaa raskautesi (tai siis voihan se olla) ja sen takia ehkä suojelee sinua hanakammin?? Koirista kun ei tiedä aina mitä niitten päässä liikkuu, ne kun ei kerro mitään. Tiedän yhden russelin joka tuollaisessa tilanteessa käyttäytyi samalla tavalla, ikävä kyllä myös vauvaa kohtaan sen synnyttyä. Onko koirasi tottunut lapsiin? Pääasiahan on se että se hyväksyy vauvan ja tulee sen kanssa toimeen. Miten käyttäydyt itse kun koirasi aloittaa murinan poikaystävällesi? Kiellätkö vai sallitko sen toimia niin?
aika huonolta näyttää teidän tilanne. Koira haluaa omia sinut kokonaan ja pitää poikakaveriasi alempiarvoisena. Se myös suojelee ja vahtii sinua. Samoin tulee käymään vauvan tultua kuvioihin mukaan.
Ota nopeasti yhteyttä ongelmakoira kouluttajaan. Uskon ratkaisun löytyvän. Usein vieras näkee syyn käyttäytymiseen paremmin kuin te jotka elätte siinä tilanteessa.
Myös ei pidä unohtaa terrieri porukkaa. Käy rotujärjestön sivuilla ja katso vaikka kauan terriereitä kasvattavien nimiä ja ota rohkeasti yhteyttä heihin.
Toivottavasti saatte avun
En halua mitenkään säikytellä, mutta meillä oli 2v Russeli, joka jouduttiin lopettamaan tammikuussa puremisen takia. Tuo ennemmin kiltti koira hyökkäsi vieraiden lasten kimppuun aivan äkkiarvaamatta ja puri tosissaan! Nämä lapset eivät mitenkään häirinneet koiraa, eivätkä olleet aiemmin edes tavanneet.
Sen jälkeen siihen ei voinut enää luottaa ja eläinlääkärin suosituksesta koira lopetettiin.
Meillä on ollut muun rotuisia koiria aikaisemminkin, eikä yhdenkään kanssa ole ollut mitään tuollaista!
Olen kuullut ja lukenut paljon pahaa näistä Russeleista, ikävä kyllä. Tuo salakavaluus oli kaikkein kamalinta, en uskaltanut yöllä enää edes nukkua, kun en voinut olla varma, hyökkääkö kimppuun nukkuessani vai ei.
Jouduttiin muuten maksamaan lapsille kipurahoja ja kauhistuttaa tuo ajatus, mitenkä he pelkäävät koiria jatkossa.
Kiitoksia kaikille vastanneille..
Eli, kun koira alkaa murista poikakaverilleni, korotan ääntäni terävään EI:hin ja otan nokasta kiinni. Jos ei parin kerran jälkeen auta, heitän koiran lattialle (jos sattuu olemaan esmes sohvalla) tai jos lattialla, niin painan sen kiinni lattiaan. Poikakaveri on kanssa yrittänyt opettaa sitä mutta tuntuu kuin koira kattoisi sitä hiukan ylen ja miettisi samalla että haista sinä paska. Koirasta kuitenkin näkee että se tietää tehneensä väärin, vetää korvat matalaks, kattoo alta kulmien, ei uskalla kattoo silmiin, kääntää pään pois.. Ja yleensä se menee jonnekin sohvan taakse melkein tunniksi yksin istumaan, ihan niinkuin lapsi laitetaan nurkkaan kun on tehnyt pahojaan.
Sitten.. Osasta lapsista mitä koira on tavannut se ei pidä, ehkä sen takia että ne mukulat yleensä kiljuu täyttä kurkkua kun näkevät pienen, söpön koiran. Käytiin kyllä katsomassa viiden viikon ikäistä vauvaa, näytettiin koiralle oikein läheltä. Koira ei oikein tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä kun ihminen oli niin pieni. Vilkuili vaan mua ja vauvaa. Loppujen lopuksi päätti nuolaista vauvaa. Kun vauva oli mun sylissä, koira seiso vieressä ja vaan tuijotti vauvaa. Jos vauva älähti, koira meni maahan makaamaan.
Jos isompia lapsia sattuu tielle, yleensä väistää, niinkuin kaikkia muitakin ihmisiä, mutta jos lapsella on aikaa antaa koiran vain haistella niin koira menee kyllä lähemmäksi ja antaa rapsuttaa ja voi jopa alkaa leikkimään lapsen kanssa..
Poiskaan kun ei haluis tätä koiraa laittaa ja netissä kun kävin katsomassa niitten terapeuttien hintoja ni tyyristä oli.. On toi koira sentään mun vauva.. :)
ota nyt ainakin yhteys sinne terrieri infoon. Sinulla on iso ongelma käsissäsi. Vielä sen ehkä pystyy korjaamaan, mutta sitten on vitsit vähissä, kun se lapsi on syntynyt. Entä sitten kun lapsi rupeaa liikkumaan.
Tuntuu kalliilta ne terapeutit, mutta onko se sen arvoista sen voit ainoastaan sinä ratkaista. Avaimet ovat sinulla ja vaihtoehtona voi olla koiran lopettaminen, ellet hae apua ajoissa.
Ja saanut neuvoja. Miks mulle tulee vaikutelma, että halua kuitenkaan todella ongelmaa ratkaista?
Nokasta kiinni ottaminen, maahan "paiskaaminen" ja painaminen ei taida riittää, kun koira tarttee kontaktin, mutta jos haluat jatkaa sitä toistuvasti ja ahdistaa koiraa entisestään, niin siitä vaan, tehkää sitä vuorotellen poikaystävän kanssa.