Sivuvanttien kireys

Käytännössä vantit eivät voi olla niin löysällä, että pääsisivät yläpäästään kääntymään päätteitä vahingoittavaan asentoon. Vain jos niitä ei ole kiristetty edes sormikireyteen, mutta ei niin löysällä kukaan uskaltaisi vesille lähteä muutenkaan.

Vanttien esikireyden vaikutuksesta etustaagin sägiin on hyvä huomata, että vaikutusta on vain niin pitkään, kun suojanpuolen vanteissa on voimaa. Niiden löystyessä, jo siinä vaiheessa kun voimaa ei enää ole mutta ovat vielä suorana, häviää esikiristyksen vaikutus tyystin - tilannehan on sama kuin suojan puolen vantit olisi poistettu

Barskoja ei tosiaan ole. Tuota en ajatellutkaan että noilla säädetään etuharuksen kireys.

Aikasemmin on ollut toppirikejä mallia puhelintolppa ja osatakila barakoilla ja saalingit suoraan sivulle.

Anonyymi kirjoitti:

Käytännössä vantit eivät voi olla niin löysällä, että pääsisivät yläpäästään kääntymään päätteitä vahingoittavaan asentoon. Vain jos niitä ei ole kiristetty edes sormikireyteen, mutta ei niin löysällä kukaan uskaltaisi vesille lähteä muutenkaan.

Vanttien esikireyden vaikutuksesta etustaagin sägiin on hyvä huomata, että vaikutusta on vain niin pitkään, kun suojanpuolen vanteissa on voimaa. Niiden löystyessä, jo siinä vaiheessa kun voimaa ei enää ole mutta ovat vielä suorana, häviää esikiristyksen vaikutus tyystin - tilannehan on sama kuin suojan puolen vantit olisi poistettu

Lue lisää

Kilpaveneissä vanttien kireyttä säädetään niin laajoissa rajoissa, että jos venettä ajetaan reilusti kallellaan samoilla vanttien kireyksillä, mitä kevyessä tuulessa (0-3 m/s) käytetään, on päätteen vaurioitumisen todennäköisyys jotain aivan muuta kuin nolla %.
Eli todellakin niin löysillä vanteilla uskalletaanlähteä vesille saaristokisoihin, ja varsinkin ratakisoihin saaristossa.

Löysänä heiluva vantti ei tietenkään ole sama asia kun poistettu vantti. Eron huomaa heti vendatessaan. Tai vaihtoehtoisesti heti kun tuuli vähän moinaa. Jälkimmäisessä tapauksessa nimenomaan esikiristyksen vaikutuksena etustaagin sägiin.

Anonyymi kirjoitti:

Barskoja ei tosiaan ole. Tuota en ajatellutkaan että noilla säädetään etuharuksen kireys.

Aikasemmin on ollut toppirikejä mallia puhelintolppa ja osatakila barakoilla ja saalingit suoraan sivulle.

Lue lisää

Ne säätää jotka osaa ja viitsii, ja harrastaa ratakisoja myös menestyminen mielessä, kun barskoja ei ole, eikä kyseessä ole huippuriki tai 19/20 riki, vaan 7/8 tai alle. Suurin osa purjehtijoista laittaa vantit johonkin kireyteen kauden alussa, ja lukitsee ne loppukaudeksi samaan asentoon.

Anonyymi kirjoitti:

Käytännössä vantit eivät voi olla niin löysällä, että pääsisivät yläpäästään kääntymään päätteitä vahingoittavaan asentoon. Vain jos niitä ei ole kiristetty edes sormikireyteen, mutta ei niin löysällä kukaan uskaltaisi vesille lähteä muutenkaan.

Vanttien esikireyden vaikutuksesta etustaagin sägiin on hyvä huomata, että vaikutusta on vain niin pitkään, kun suojanpuolen vanteissa on voimaa. Niiden löystyessä, jo siinä vaiheessa kun voimaa ei enää ole mutta ovat vielä suorana, häviää esikiristyksen vaikutus tyystin - tilannehan on sama kuin suojan puolen vantit olisi poistettu

Lue lisää

Ei se nyt ihan sama asia ole olisiko leen vantit pois vai ei. Tietysti niiden kautta ei välity voimaa, jos niissä ei ko. hetkellä ole jännitystä. Mutta vaikuttaa ainakin sen verran, että luun vantti oli venynyt esijännityksen verran jo rannassa ja nyt lisää venyneenä pitää maston tietysssä paikassa. Tuo paikka olisi eri ilman esijännitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Kilpaveneissä vanttien kireyttä säädetään niin laajoissa rajoissa, että jos venettä ajetaan reilusti kallellaan samoilla vanttien kireyksillä, mitä kevyessä tuulessa (0-3 m/s) käytetään, on päätteen vaurioitumisen todennäköisyys jotain aivan muuta kuin nolla %.
Eli todellakin niin löysillä vanteilla uskalletaanlähteä vesille saaristokisoihin, ja varsinkin ratakisoihin saaristossa.

Löysänä heiluva vantti ei tietenkään ole sama asia kun poistettu vantti. Eron huomaa heti vendatessaan. Tai vaihtoehtoisesti heti kun tuuli vähän moinaa. Jälkimmäisessä tapauksessa nimenomaan esikiristyksen vaikutuksena etustaagin sägiin.

Lue lisää

"Kilpaveneissä vanttien kireyttä säädetään niin laajoissa rajoissa, että jos venettä ajetaan reilusti kallellaan samoilla vanttien kireyksillä, mitä kevyessä tuulessa (0-3 m/s) käytetään, on päätteen vaurioitumisen todennäköisyys jotain aivan muuta kuin nolla %"

Ehkä jollain kuminauhavanteilla näin voi olla. Tavallisen rikin vaijerivantit eivät jousta niin paljon, että suojan puolen vantti pääsisi kovassakaan kallistuksessa heilumaan niin laajassa liikkeessä että pääte pääsisi vaurioitumaan, vaikka vantit olisi jätetty laiturissa nollakuormalle (mutta suoraksi). Mitään syytä ei voi olla lähteä vesille sen löysemmillä vanteilla.

"Löysänä heiluva vantti ei tietenkään ole sama asia kun poistettu vantti. Eron huomaa heti vendatessaan. Tai vaihtoehtoisesti heti kun tuuli vähän moinaa. Jälkimmäisessä tapauksessa nimenomaan esikiristyksen vaikutuksena etustaagin sägiin."

Löysänä heiluva vantti vastaa täysin sitä, että vantti olisi poistettu. Ymmärtänet, että kun vendaat tai tuuli moinaa, ei se äsken löysänä heiluva vantti enää suinkaan ole löysä, eikä alkuperäinen väite mitenkään koskenut tätä tilannetta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se nyt ihan sama asia ole olisiko leen vantit pois vai ei. Tietysti niiden kautta ei välity voimaa, jos niissä ei ko. hetkellä ole jännitystä. Mutta vaikuttaa ainakin sen verran, että luun vantti oli venynyt esijännityksen verran jo rannassa ja nyt lisää venyneenä pitää maston tietysssä paikassa. Tuo paikka olisi eri ilman esijännitystä.

Lue lisää

Olet oikeassa, että paikka olisi hieman eri. Kyse oli kuitenkin vain vaikutuksesta etuharuksen sägiin. Etuharuksen sägi riippuu siitä, miten suuri veto etuharukseen saadaan. Siihen tuo yläpään paikkaero vaikuttaa korkeintaan joitain promilleja, eli käytännössä ei vaikuta.

Anonyymi kirjoitti:

Olet oikeassa, että paikka olisi hieman eri. Kyse oli kuitenkin vain vaikutuksesta etuharuksen sägiin. Etuharuksen sägi riippuu siitä, miten suuri veto etuharukseen saadaan. Siihen tuo yläpään paikkaero vaikuttaa korkeintaan joitain promilleja, eli käytännössä ei vaikuta.

Lue lisää

Sinänsä tietysti mielenkiintoista, että yleinen peukalosääntö on säätää vantit kelin mukaan niin, että leen vantti on kryssillä juuri ja juuri suora siis kutakuinkin nollajännityksellä.

Mihin tuolla lopulta pyritään? Siis miksi juuri noin? Kyllä se etustaagiin liittyy kuten koko idea säätää vantteja kelin mukaan. Ainakin se vaikuttaa etustaagin kireyteen silloin, kun isoa päästetään, jolloin ison skuutti ei venytä etustaagia ja sitä kautta löystä vantteja.

Kun ei säädä kelin mukaan, valitaan kovan tuulen säätö. Toimii hyvin joissain veneissä.

Anonyymi kirjoitti:

Sinänsä tietysti mielenkiintoista, että yleinen peukalosääntö on säätää vantit kelin mukaan niin, että leen vantti on kryssillä juuri ja juuri suora siis kutakuinkin nollajännityksellä.

Mihin tuolla lopulta pyritään? Siis miksi juuri noin? Kyllä se etustaagiin liittyy kuten koko idea säätää vantteja kelin mukaan. Ainakin se vaikuttaa etustaagin kireyteen silloin, kun isoa päästetään, jolloin ison skuutti ei venytä etustaagia ja sitä kautta löystä vantteja.

Kun ei säädä kelin mukaan, valitaan kovan tuulen säätö. Toimii hyvin joissain veneissä.

Lue lisää

"Kun ei säädä kelin mukaan, valitaan kovan tuulen säätö. Toimii hyvin joissain veneissä."

Tämän takia ennen käytettiin barduunoja ja vain loivasti taakse vinoja saalinkeja. Koska saalingit vain loivasti vinot, voivat vantit olla kireällä ilman että etustaagi sen seurauksena on liian tiukka kevyeen keliin. Tuulen kiristyessä sitten kiristetään etustaagia barduunoilla.

Minulla on vielä tällainen 80-luvun osatakilavene ja olen kyllä tyytyväinen konseptiin. Ei tarvitse ruuvailla vantteja edestakaisin kelin mukaan ja silti trimmi aina kohdillaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Kun ei säädä kelin mukaan, valitaan kovan tuulen säätö. Toimii hyvin joissain veneissä."

Tämän takia ennen käytettiin barduunoja ja vain loivasti taakse vinoja saalinkeja. Koska saalingit vain loivasti vinot, voivat vantit olla kireällä ilman että etustaagi sen seurauksena on liian tiukka kevyeen keliin. Tuulen kiristyessä sitten kiristetään etustaagia barduunoilla.

Minulla on vielä tällainen 80-luvun osatakilavene ja olen kyllä tyytyväinen konseptiin. Ei tarvitse ruuvailla vantteja edestakaisin kelin mukaan ja silti trimmi aina kohdillaan.

Lue lisää

En minäkään ole vantteja kelin mukaan ruuvaillut, vaikka ei ole barduunoita ja saalingit on reilusti takaviistoon. SM-voittoon on vauhti riittänyt myös kevyessä, joten varsin tyytyväinen noihin olen ollut. 9/10 ja 19/20 takiloita, joissa hekki säätää hyvin etustaagia.

Olen 90-luvulla kisannut ahkerasti 1/2-tonnarilla, jossa oli barduunat ja genua. Kumpaakaan en enää omaan veneeseeni kelpuuta.

Anonyymi kirjoitti:

En minäkään ole vantteja kelin mukaan ruuvaillut, vaikka ei ole barduunoita ja saalingit on reilusti takaviistoon. SM-voittoon on vauhti riittänyt myös kevyessä, joten varsin tyytyväinen noihin olen ollut. 9/10 ja 19/20 takiloita, joissa hekki säätää hyvin etustaagia.

Olen 90-luvulla kisannut ahkerasti 1/2-tonnarilla, jossa oli barduunat ja genua. Kumpaakaan en enää omaan veneeseeni kelpuuta.

Lue lisää

Ovathan nuo 9/10 ja 19/20 -takilat toki helpompia kun niillä saa etustaagin kireyttä säädeltyä takastaagilla. 7/8 tai alle melkein vaatii barskat toimiakseen. Siksi varmaan jääneetkin historiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ovathan nuo 9/10 ja 19/20 -takilat toki helpompia kun niillä saa etustaagin kireyttä säädeltyä takastaagilla. 7/8 tai alle melkein vaatii barskat toimiakseen. Siksi varmaan jääneetkin historiaan.

Lue lisää

Toinen merkittävä syy on korkean keulakolmion tehokkuus ja toimiminen hyvin ilman genuaa.

Anonyymi kirjoitti:

Toinen merkittävä syy on korkean keulakolmion tehokkuus ja toimiminen hyvin ilman genuaa.

saalingeilla saadaan keulakolmion tehokkuus esiin.

Millähän valtuuksilla katsastaja määrää veneen omistajaa muuttamaan rikinsä trimmiä? Ohjeistaa toki voi, mutta määräily kannattaa unohtaa sekä siksi, että sellaisia valtuuksia ei kertakaikkiaan ole, että siksi, että sellainen ei ole tehokas tapa kannustaa aikuista ihmistä toimimaan tietyllä tavalla.

Onko katsastajalla jotain faktaa tapauksista, joissa masto olisi tullut alas suojanpuolen vantin heilumisen takia?

Joka tapauksessa hienoa, että teet tarkkaa työtä. Yksikään katsastaja ei ole koskaan kiinnittänyt mitään huomiota rikiini, tai ylipäänsä mihinkään purjehdukseen liittyvään. Valoja, hätämerkinantovälineitä, puutappeja ym varusteita vain katsellaan...

hahhah

Tuo on hyvä neuvo. Siihen tarkoitukseen on olemassa oma rasvakin, mutta en muista nimeä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on hyvä neuvo. Siihen tarkoitukseen on olemassa oma rasvakin, mutta en muista nimeä.

On kaksikin vaihtoehtoa: molybdeenisulfidi ja lanoliini. Ms-rasvan etu on erittäin hyvä paineenkesto, lanoliinin lähes täydellinen liukenemattomuus veteen. Tavallisen suomalaisen purjehduskauden verran ms pysyy kyllä vanttiruuveissa.

Anonyymi kirjoitti:

On kaksikin vaihtoehtoa: molybdeenisulfidi ja lanoliini. Ms-rasvan etu on erittäin hyvä paineenkesto, lanoliinin lähes täydellinen liukenemattomuus veteen. Tavallisen suomalaisen purjehduskauden verran ms pysyy kyllä vanttiruuveissa.

Lue lisää

Pysyy ainakin 5 vuotta musta moltbdeenia sisältävä perusvaseliini. Suunnilleen 5 v välein putsaan ja laitan uudet rasvat. Ainoa vika tuossa on, että mustaa rasvaa tulee vaatteisiin ja purjeisiin, jos tuota laittaa liikaa ja ei pyyhi ylimääräisiä pois. Mitään syytä ei ole rasvata kierteitä, jotka jää vanttiruuvin ulkopuolelle.

Muuten hyvä neuvo, mutta siitä mittarista on oikean trimmin löytämiseen apua vain, jos saat ne omaan rikiisi oikeat arvot jostain. Aika harvinainen tilanne, että olisi jossain tarjolla.

Tönärin käyttö kertaallen hyväksi havaitun trimmin toistamiseen on kyllä hyvä ja paljon käytetty vinkki.

Mittaukseen riittää mittanauhakin. Työntömitalla hieman helpompaa. Mulla vanttiruuvit voi lukita puolen kierroksen välein ja puoli kierrosta on 1,5 mm.

Tarkoitat ilmeisesti tupla-alavantteja? Eihän niiden jännityksiä tarvitse erikseen mitata. Riittää mitata yksi sopivaksi. Jos samaan aikaan masto on sivusuunnassa suora ja pituussuunnassa halutulla kaarella, on kolmen muunkin jännitys oikea.

Anonyymi kirjoitti:

Muuten hyvä neuvo, mutta siitä mittarista on oikean trimmin löytämiseen apua vain, jos saat ne omaan rikiisi oikeat arvot jostain. Aika harvinainen tilanne, että olisi jossain tarjolla.

Tönärin käyttö kertaallen hyväksi havaitun trimmin toistamiseen on kyllä hyvä ja paljon käytetty vinkki.

Lue lisää

Mulla on rodit, ja Loosin taulukosta löytyy oikea kireys riippuen rodin paksuudesta. Käytän myös tönäriä varmistamaan että menee ainakin lähelle myös milleissä. Enkä koske vantteihin kauden aikana kun ne on kerran varmistettu liikkumattomaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Mulla on rodit, ja Loosin taulukosta löytyy oikea kireys riippuen rodin paksuudesta. Käytän myös tönäriä varmistamaan että menee ainakin lähelle myös milleissä. Enkä koske vantteihin kauden aikana kun ne on kerran varmistettu liikkumattomaksi.

Lue lisää

Voihan siitä Loosin taulukosta joku tuollainen arvaus löytyä, mutta todellisuudessa siitä rodin paksuudesta voidaan päätellä vain se kuinka paljon sille rodille maksimissaan voidaan kuormaa laittaa. Optimaalinen kireys sen sijaan riippuu rikistä, purjeista ja veneestä. Jos vaihdan veneeseeni paksumman vantin, niin ei siitä seuraa tarvetta yhtään suuremmalle vedolle vantissa.

Anonyymi kirjoitti:

Voihan siitä Loosin taulukosta joku tuollainen arvaus löytyä, mutta todellisuudessa siitä rodin paksuudesta voidaan päätellä vain se kuinka paljon sille rodille maksimissaan voidaan kuormaa laittaa. Optimaalinen kireys sen sijaan riippuu rikistä, purjeista ja veneestä. Jos vaihdan veneeseeni paksumman vantin, niin ei siitä seuraa tarvetta yhtään suuremmalle vedolle vantissa.

Lue lisää

Niin no, nuo arvot ovat tiedossa.

Anonyymi kirjoitti:

Mulla on rodit, ja Loosin taulukosta löytyy oikea kireys riippuen rodin paksuudesta. Käytän myös tönäriä varmistamaan että menee ainakin lähelle myös milleissä. Enkä koske vantteihin kauden aikana kun ne on kerran varmistettu liikkumattomaksi.

Lue lisää

Kovin on epämääräiset Loosin ohjeet. Erityisesti tuo taulukko. Tekstissä sentään mainitaan eri rikityyppien hyvin erilaisista jännityksistä. Tietysti tuossa on hyvin oleellista millainen rod on laitettu. Hyvin samanlaisissa veneissä voi olla 1-2 koon ero rodeissa riippuen siitä onko valinnassa painotettu keveyttä (ja hintaa sekä ilmanvastusta) vai venymää (ja varmuuskerrointa).

Mun rikin rodit olisivat aivan tolkuttoman löysiä noilla ohjeilla, erityisesti tuon taulukon arvoilla.

https://loosnaples.com/how-tos/tension-gauges/rt/