Hei kaikille!
Eräs minulle hyvin läheinen ihminen kärsii masennuksesta, eikä nykyään enää edes jaksaisi tavata ketään (minuakaan!), saati poistua kotoaan.
Tunnen oloni torjutuksi, kun hän ei enää ehdota tapaamisia. Silti yritän ymmärtää hänen pahaa oloaan, mutten tiedä tulisiko minun 'tuputtaa' seuraani hänelle ja yrittää saada hänet pois kotoaan.
Kuinka te tahtositte läheistenne ottavan teidät masennuksen aikana huomioon? Tahtoisitteko heidän todellakin jättävän teidän pyynnöistä yksin, vai kutsuvan normaaliin tapaan käymään jne? Entä muut mahdolliset olohelpotuskeinot?
Olen todella huolissani :(
Eräs minulle hyvin läheinen ihminen kärsii masennuksesta, eikä nykyään enää edes jaksaisi tavata ketään (minuakaan!), saati poistua kotoaan.
Tunnen oloni torjutuksi, kun hän ei enää ehdota tapaamisia. Silti yritän ymmärtää hänen pahaa oloaan, mutten tiedä tulisiko minun 'tuputtaa' seuraani hänelle ja yrittää saada hänet pois kotoaan.
Kuinka te tahtositte läheistenne ottavan teidät masennuksen aikana huomioon? Tahtoisitteko heidän todellakin jättävän teidän pyynnöistä yksin, vai kutsuvan normaaliin tapaan käymään jne? Entä muut mahdolliset olohelpotuskeinot?
Olen todella huolissani :(
Vastaukset 5
Vanhimmat
Syvässä masennuksessani yritin torjua kaikki ihmiset ja aika hyvin siinä onnistuinkin. Mieleen kuitenkin jäi lämpimänä ja hyvänä se, että yksi ihminen tuli luo, vaikka kuinka yritin kääntää selkäni. Älä siis hylkää ystävääsi, pohjimmiltaan hän haluaa kontaktia, vaikka ei siihen kykene nyt.
puhelinsoitto. Sitten, kun ehdit poikkea vaan. Anna ystäväsi jatkaa sohvaperunana oloa, jos se hänestä parhaalta tuntuu. Keitä kahvit tai teetä. Älä odota, että ystäväsi jaksaa mitään. Jos on paljon tiskiä tai villakoiria, kysy saatko tiskata tai imuroida, kun ystäväsi lepää. Huomasin syvässä masennuksessa, että tämä konkreettinen auttaminen oli parasta.
Uloslähtemiseen tarvitaan paljon, mutta jos sinulla on kyyti tarjota, vie vaikka ajelulle. Pienin askelin hyvä tulee. Äläkä ota nokkiisi, jos toinen on äreä, se kuuluu joillakin taudinkuvaan.
tai yhteinen kävelylenkki piristää vaikkei välttämättä pysty tunnettaan näyttämäänkään. Masentuneelle pitkät ja tarjoilua vaativat vierailut ovat rankkoja tai muut isompaa latautumista vaativat menot (matkat, kylään meno, ostoksille meno). Masentuneen "en jaksa" - kommentti pitää sisällään, ettei jaksa olla ihmisten ilmoilla ja psyykkinen väsymys on totaalista. Pieni huomionosoitus on isoja vaatimuksia vaatimuksia parempi.
toisen läsnäolo helpottaa oloa vaikka olisitte ihan hiljaa vaan ja usein se onkin se paras apu!
pahinta on se jos väkisin yrittää antaa neuvoja ja ohjeita ja yrittää väkisin piristää masentunutta.
kyllä useimmiten ihminen tarvitsee toista ihmistä vaikka saattaakin näytää siltä että hän työntää sinua pois. TODELLISET ystävät pysyy vaikka mikä olisi, sen tiedän omasta kokemuksestani!!
Omakohtaisesti voin kertoa, että parasta on olla vain ja kuunnella tai vain kutsua kahville.
Väkisin piristäminen vain pahentaa masentuneen oloa. Pahimmillaan se syyllistää masentunutta. Masennus kun ei ole itseaiheutettua.