Aikamoinen ukkosmyrsky pyyhkäisi ainakin Hangosta Espooseen juuri. Russarössä 39 m/s puuskat, Mäkiluodolla ja Harmajalla 32 m/s.
Onko veneet vesillä ja pressut maissa kunnossa?
Onko veneet vesillä ja pressut maissa kunnossa?
Ukkosmyrsky
Anonyymi-ap
19353
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Päätös nostaa vene sunnuntaina auringonlaskun aikohin harmitti, mutta ei harmita enää. Tuuli puhaltaa selältä suoraan kotisatamaan. Pesemään tai peittämään en ehtinyt. Länsirannikolla tuulee sen verran haipakkaa puuskissa, että yli 1200kg vene huojui ja heilui trailerillakin (jäi ehkä vähän peräpainoiseksi). Vedin muutaman kuormaliinan ja 64kg betonia lisäpainoa aisalle varmistukseksi. Pienempi vene on jo katon alla.
Utön lukemat sopisi tännd hyvin mutta niiltä taisi mennä mittari tilttiin tuossa parhaassa puuskassa.
Pressu oli pressutallissa, ei pahasti lepattanut. Harvoin lokakuussa on noin kova ukkonen.
Espoo on trollejen Pesä
Taisi olla tyyny huonosti viime yönä?
Oli onneksi erittäin lyhyt puuska, joten tuskin ehti kovin hurjia vahinkoja tehdä. Toki huonosti kiinnitetyt pressut saattoivat lähteä, mutta ne olisivat joka tapauksessa lähteneet jossain vaiheessa. Kivempi niitä nyt alkusyksystä on korjailla kuin talvella.
Oma vene vielä vesillä, niin ei paljon tuulet haittaa.
No olisin kyllä aika levottomasti nukkunut jos vene olisi vielä ollut poijussa... talokin nitisi ja ikkunalasit notkui. Keli oli aika kuoppainen jo alkuillasta.
No varmaan jännittäisi, jos vene olisi jossain avoimella paikalla poijussa. Omani kuitenkin ihan tavallisen suojaisessa satamassa. Parempi sen siellä on kuin telakointikentällä pukkien päällä huojumassa.
Aaltopoiju.fi :n mukaan suurimmat puuskat olivat vajaat 25 m/s, ja keskituuli alle 20 m/s.
Mistähän syystä sieltä ei löydy lähellekään sellaisia tuulen puuskalukemia mitä sosiaalisesta mediasta ja perinteisestäkin mediasta?
Eivät ole käyneet ilmatieteenlaitoksen rannikkoasemien mittauksia kopioimassa.
En tiedä minkä paikan lukemia kaipaat, mutta esim Hangossa on ilmatieteenlaitoksen mittauksen mukaan ollut 39.2 m/s2 puuska:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/rannikkosaa?station=100932¶meter=wind
Meinaatko että aaltopoijulla olisi omat tuulianturit samoissa paikoissa kuin ilmatieteenlaitoksellakin, mutta niin lähellä maanpintaa että maastoesteet alentavat tuulennopeuksia?
Sieltä kun löytyvät täsmälleen samat rannikkoasemat kuin ilmatieteenlaitoksen tiedotteistakin, ja muutama muu lisäksi.
Tuulikartta.info on paljon luotettavampi tuossa, muttei sielläkään näkynyt tuota 39,2-puuskaa
Kyllä näkyy. Laita ajaksi 16.10.2022 22:20 ja katso Hangon maksimipuuskaa.
Kovin puuska oli varsin lyhyt, joten 10 min keskituulessa ei näy juuri yli 20 m/s tuulia.
Siis mitä luotettavampi on tämä Tuulikartta.info? Jos tuulen voimakkuuksia mittaa Ilmatieteenlaitos, niin miksi on luotettavampaa lukea tuulitiedot jostain muualta kuin Ilmatieteenlaitoksen sivuilta? Toki dataa voidaan esittää monella tapaa havainnollisemmin, mutta ei se luotettavuus ainakaan parane tiedon kulkiessa välikäsien kautta.
Kovia lukemia.
Kerran Porton Leixoesin satamassa tuuli oli liki 60 kn ja kyllä tapahtumaa riitti. Oma veneeni kallisteli niin että ilmaan toistuvasti nousseen sormiponttoonin toinen kelluke irtosi ja hävisi. Lopulta sormiponttoonin toinen sarana repesi myös irti. Onneksi olin laittanut springin veneeni perästä tuulen puolelle itse päälaituriin. Ponttoonin asento korjattiin kuormaliinavedolla.
Puolalaisen teräsveneen kylki painui sisään useamman sentin kun vene kallisteli laituria vasten ja lepuuttimet hajosivat. Eräästä naapuripurresta irtosi ensin kiinnitysknaapi kannesta. Laitoin köyden vinssille ja pian irtosi se vinssi vuorostaan kannesta.
On vaikeaa antaa mitään yleispätevää neuvoa tällaiseen. Muutama juttu kuitenkin on. Keulaköydet kannattaa laittaa niin pitkiksi kuin ne saa, yksi vaikka omalta tuulenpuolelta yli laiturin naapurin suojanpuolen silmukkaan. Köyden pituusjousto säästää knaapeja ja laiturisilmukkaa. Teräsjousijoustin on hyvä, kuminen patukkajoustin ei tahdo köysisilmukoistaan kestää.
Knaapikuormitusta kannattaa pyrkiä jakamaan. Eli laittaa tuplat keulaköydet ja niistä toinen tuulenpuoleinen kiinni suojanpuoleiseen keulaknaapiin. Klyyssin ja knaapin väliin kannattaa laittaa lepuutin köyden alle antamaan joustoa.
Kiinnitysköysien on hyvä olla tarvittaessa vinssattavissa.
Ariel 336.
Hyviä vinkkejä. Köyden pituus ja joustimet auttavat keventämään nykäyksiä. Vähintään yhtä tärkeää on miettiä köysien suunnat. Jos köysi tulee veneeseen nähden poikittain laiturilta (tai sormiponttoonilta) veneen knaapiin, on tiedossa kovia nykäyksiä. Viistosti edestä ja takaa tulevat köydet pitävät veneen pehmeämmin paikallaan. Staattinen kuorma köydessä on toki kovempi, jos sieltä laiturin puolelta tuulee, mutta nykäykset vaimenevat ja siten maksimikuorma jää alemmaksi.
Ehkä tärkein vinkki on olla siellä veneellä paikanpäällä jo ennen kuin myrsky yltyy huippuunsa. Ehtii nähdä miten vene puuskissa käyttäytyy ja parannella kiinnitystä sen mukaan.
Tuo oli espoolaisille aivan oikein.
Oletko varma, että tämä on oikea paikka päästellä tuollaisia aivopieruja.
” Tuo oli espoolaisille aivan oikein.”
Kysy ainakin ensin mielipide joltakin todistettavasti terveeltä kanssakulkijalta.