Millaisiin rikoksiin palstan poliisivihaajat ovat syyllistyneet? Kuinka monta kertaa on tuomioistuimessa annettu tuomio rikoksista tai rikoksesta ja monestiko palstan poliisivihaaja on onnistunut välttämään tuomion ja aiheuttamaan näin rikoksensa uhrille tuskaa rikkoessaan yhteiskunnan lakeja tai muita normeja? Kokeeko poliisivihaaja yleensäkään mielipahaa yrittäesään käyttää muita ihmisiä hyväkseen? Millainen on omatuntosi tila sinä poliisivihaaja?
Palstan poliisivihaajakirjoittajien rikosalttius?
Anonyymi-ap
479
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Toisin kuin aloittaja pyrkii esittämään, kyse on siitä, että etupäässä lainkäytön alimmalla tasolla oleva poliisiviranomainen on jo pidemmän aikaa pyrkinyt vastoin lainsäätäjän tarkoittamaa laajentamaan vapauksiaan ja kaventamaan velvollisuuksiaan, kuten alla olevan linkin välityksellä luettavissa oleva Oikeustapaus blogin kirjoitus – 3. Lainkäyttöviranomaisten menettely rikokseen syyllistyneen lainkäyttöviranomaisen rikosseuraamusten estämiseksi ja minimoimiseksi – osaltaan osoittaa.
https://oikeustapaus.blogspot.com/2022/05/3-lainkayttoviranomaisten-menettely.html
Se kuvaa hyvin lainkäyttöviranomaisten erästä rikoksiin syyllistynyttä rikoskomisariota suosivaa menettelyä, jolla on samalla loukattu sekä kavennettu rikoksen uhrin oikeuksia.
Ko. tapauksessa poliisin ja syyttäjän ”menettely ilmentää oikein hyvin sen, että heidän roolinsa on ollut ensisijaisesti estää rikokseen syyllistyneen lainkäyttöviranomaisen rikosseuraamukset; sillä ei rikoksia siten tutkita, että pyydetään epäillyltä, joka ei ole asiassa velvollinen pysymään totuudessa, lausunto ja sen jälkeen tyydytään tämän lausuntoon. Mutta muun muassa näin lainkäyttöviranomaiset voivat käytännössä kuitenkin antaa toisilleen syytesuojaa ja samalla loukata erityisesti heikossa sosiaalisessa tai taloudellisessa asemassa olevien uhriensa oikeuksia, sillä lainkäyttöviranomaisten mielivaltaisten ja virheellisten sekä uhrien kannalta kielteisten ratkaisujen jälkikäteistä oikeussuojaa ei asianomistajan asemassa olevalla uhrilla käytännössä ole saatavissa jos hänen sosiaalinen tai taloudellinen asemansa on heikko.”
Nähtävästi tässä tapauksessa rikoskomisarion uhrin sosiaalinen tai taloudellinen asema ei ollut heikko, sillä hän sai asianajajan avustamana oikeutta, mutta vasta korkeimmassa oikeudessa ja yli viisi (5) vuotta sen jälkeen kun oli joutunut rikoskomisarion rikosten kohteeksi.
Aihetta on ihan turha edes käsitellä millään järjellisellä tasolla, niin kauan kun poliisi josta on tehty rikosilmoitus tutkii itse itsestään tehdyn rikosilmoituksen ja toteaa että kyseessä ei ole edes rikosilmoitus ja "lakaisee koko asian maton alle".
Tälläinen on arkea Suomen rikollisesti toimivassa poliisissa. Poliisista tehdyt rikosilmoituksen eivät edes tule lainmukaiseen käsittelyyn tai näy tilastoissa.
Suunnittelen samanlaista rikosta kuin Sture Fjäder.
Miksi rikoksen tekijä jota poliisi suojelee vihaisi poliisia.