Helppo nakki osaavalle.
Amatööri keskustelussa ihmeteltiin ulos saatavaa teoreettista tehoa.
Sulakkeet 3 x 10A Tästä saadaan tehoa ulos jokaisen vaiheen ja nollan väliltä 2300W kaikkiaan 6900W menikö oikein.
Entä kun otetaan tehoa ulos vaiheiden väliltä, 10 x 400V=4000W siis miten paljon? 8000W...12000W ei tainnut mennä oikein?
Kahdelta sähköasentajalta kysyessäni eivät oikein tienneet.
Amatööri keskustelussa ihmeteltiin ulos saatavaa teoreettista tehoa.
Sulakkeet 3 x 10A Tästä saadaan tehoa ulos jokaisen vaiheen ja nollan väliltä 2300W kaikkiaan 6900W menikö oikein.
Entä kun otetaan tehoa ulos vaiheiden väliltä, 10 x 400V=4000W siis miten paljon? 8000W...12000W ei tainnut mennä oikein?
Kahdelta sähköasentajalta kysyessäni eivät oikein tienneet.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Aika pahan pistit:) mut eiks oikee oo 6928w eli puimuri
Kyllä se ensimmäinen laskutapa on oikein (tarkempaa teoriaa selittämättä).
Alkeiskirja, sieltä ne kaavat löytyy. Ei viitsis tässä alkaa pitämään kirjekurssia. Siitä aiheesta sais perusteltua höpinää yhdeksi illaksi.
Eikös perinteinen 3-vaihe teho tule kaavalla:
3:n neliöjuuri (eli n. 1,73) kertaa 400V kertaa 10A eli laskettuna 10Ax400Vx1,73 = 6920W
Oikeaan osuit. Lisädesimaaleja löytyy koneista, jos tarkkuusvaatimukset pyytää niitä.
Teho on sama kolmivaiheisena, tai kolmena yksivaiheisena nollaa vasten.
Kyllä se on 6900W eikä 6920W !
Oleellista on, että vaiheiden välinen jännite ei ole 400V vaan sqrt3 * 230V = 398,37V
Ei perkule sentään. takas kouluun lukemaan.
Kuparilangasta vääntäen, että saadaanko esim. kahden vaiheen väliltä vaan tuon saman eli 2300Wattsonia. Itellä on Metron lämminvesivaraaja joka on 400V ja 3000W eli kaksivaiheinen vastus. tarviiko 10 vai 16An propun?
nähnyt kaksivaihemoottorin, mutta mikä ihme
on kaksivaihevastus???
Yritin vain selittää, että teho on teoriassakin sama kolmivaiheisena, tai kolmena yksivaiheisena nollaa vasten, eikä siinä ole mitään 28W tehoeroa, kuten edellisistä viesteistä olisi joku saattanut ymmärtää.
Itellä on Kemppi 200A hitsausmuuntaja toimii kahdella vaiheella.
Käyppä katsomassa Finnpartian kotisivulla tuoteluettelon sivulla 187 Metro lämminvesivaraaja Kytketään kahteen vaiheeseen 3Kw 400V
Tuossa riittää 10 A. Virta on 3000/400 eli vähän yli 7 A.
Alkuperäinen kysyjä kysyi kahden vaiheen välistä tehoa 10A sulakkeella sinun laskelmasi mukaan tästä saadaan ulos 10Ax400V=4000W Kysymys kuuluu saako mitään ulos kolmann ja toisen vaiheen väliltä ilman että proppu sulaa
Kaima juttelee omituisia.
varmasti jos kytketään muillekin vaiheille sama kuorma, mutta jos proput kestää saadaan kolmiossa se 3x4000w tehoa ulos.
kytketty samansuuruiset vastukset kuormaksi, saadaan 10A sulakkeilla 2300W lämmitysteho vaiheiden väliltä eli maximissaan 3x2300W=6900W.
Aivan ensimmäiseksi tuo tehokaava. Teho (P) on jännitteen (U) ja virran (I) tulo. Vastuskuormalla tuo pätee noin. Muuten on otettava huomioon tehokerroin.
Kirjoittamasi kaava luettaisiin SI-merkinnöillä jotenkin niin, että tilavuuden (V) ja pinta-alan (A) tulo on energia (W). Siis puutaheinää. Ei saa sekoittaa yksiköitä ja niille annettuja nimiä.
Kolmevaiheiseen systeemiin kytketty kuorma menee niin, että sulakkeissa on eri suuruiset virrat kuin vaiheitten välissä olevissa vastuksissa. Se johtuu siitä, että virrat summataan kuhunkin sulakkeeseen geometrisesti. Virroilla on vaihesiirtoa eikä niitä voi laskea yhteen aritmeettisesti. Edellä oleva opetettiin minulle ammattikoulussa. En tiedä mitä nykyään opetetaan. Onko joku vaihesiirto ja tehokerroin outo juttu nykyään valmistuville?
P=I/((sgrt3)* u * cosfii
Eli teho on virta (esim. 10A) jaettuna neliöjuuri kolmella kertaa jännite (400V) kertaa cosinin fii joka on resistiivisellä kuormalla 1.
Tarkistapa tuo kaavasi lähde, niin kertaan sillä aikaa muistisääntöjä:
Tasaisen kuormituksen (kaikilla vaiheilla sama kuorma) kokonaisteho tähti- ja kolmiokytkennässä (vrt,. esim. Sähkötekniikan käsikirja I, Strömbergin teknisiä tietoja ja taulukoita jne.): Mikäli kolmivaihejärjestelmä on kolmen yksivaihejärjestelmän muodostama, on sen teho yksivaihetehojen summa (P=3xPv eli 3xIvxUvxcosfii). Sääntö pätee sekä tähteen että kolmioon kytketyille tasaisille kuormille. Tähdessä Uv=U/(sqrt3)ja kolmiossa Iv=I/(sqrt3).Kun vaihejännitteet muutetaan pääjännitteiksi ja virrat päävirroiksi, kaava on molemmissa tapauksissa P= 3xIvxUvxcosfii =(sqrt3)xUxIxcosfii.
Tehoja laskettaessa kytkennällä ei ole merkitystä, kun lähtökohdaksi otetaan päävirta ja -jännite.
menee seuraavasti:
P = U*I(cos(asin(sin(fii)))*(0.58^(e^(i*PI)))).