hei, arvon luonnonsuojelijat, kuinka monta puuntainta olette tänä keväänä jo istuttaneet?
kai jokainen KUNNON suojelija menee ja istuttaa puita kaadettujen tilalle....
itse on päässyt jo viiteen tuhanteen...
teidän on turha itkeä hakkuista, koska jokaisen kaadetun puun tilalle tulee nelinkertainen määrä taimia...
kai jokainen KUNNON suojelija menee ja istuttaa puita kaadettujen tilalle....
itse on päässyt jo viiteen tuhanteen...
teidän on turha itkeä hakkuista, koska jokaisen kaadetun puun tilalle tulee nelinkertainen määrä taimia...
Vastaukset 7
Vanhimmat
istuttelee vain avohakkaaja kun on hoppu saada maa tuottamaan, siemenpuita jättämällä (männiköissä) maa taimettuu varmaisti paikallisen alkuperän taimilla.
Tiettävästi Suomessa ei ole yhtään hehtaaria jäänyt puuttomaksi taimitarhataimien istutuksen puutteen vuoksi, eli metsä tietysti uudistuu aina omillaankin. Pari-kolme sataa vuotta kun odotellaan niin on paikka ihan aarnimetsää taas.
Aina kerta kerran jälkeen hämmästyttää tämä logiikka taimien istuttamisesta.
Meinaatteko että ennen ihmisiä ei ollut ollenkaan puita kun ei ollut kukaan niitä istuttamassa?
Tapasin tuolla lapissa jonkun vanhan gubben joka sanoi "Elä sinä poika jauha paskaa että hoitamattomassa metässä taimia olis."
Hyvin on saanut metsähallitus propagandansa perille.
Taimia tulee tilalle, mutta sen jälkeen se on talousmetsää, ja monille eliöille, linnuille ja eläimille elinkelvoton paikka. Aika kauan saapi joo odotella, ennenkö ne sinne takaisin kotiutuu...
taimia hoitamattomassa metsässäkin olla siellä etelässä, ei kuitenkaan lapissa. Täällä porot pitää huolen, että ei nouse taimi ainakaan karummilla mailla. Maa on pakko muokata, että se saisi olla kaivuulta rauhassa talvella.
syödään pois, mutta karuilla mailla männikkö uudistuu luontaisesti, männyntaimet kun eivät poron ruokavalioon kuulu. Jäkälää tonkiessaan se voi kyllä toisaalta vahingoittaa taimia mutta toisaalta rikkoutuneeseessa pintakuntassa siemen itää paremmin.
Eli ei kuivia kankaita muokkailla missään, kuivahkoja suojuspuuasentoon hakattuja kankaita kyllä äestellään - mutta sillä ei ole mitään tekemistä porojen kanssa.
Eiköhän noista ole selvät nuotit ja ohjeistukset olemassa metsäkeskuksissa - eikä edes maanomistaja voi metsissään tehdä ihan mitä sattuu, siihen puuttuu metsälaki.
kyllä koivuntaimet katoaa pahimmilla laidunalueilla ja kyllä, kuivia kankaitakin käsitellään. On paskapuhetta väittää, että kuivalla kankaalla nykyisellä laidunnuksella pääsisi mikään kasvamaan. Mänty uudistuu vain, jos poro ei pääse kaivamaan. Ja, jäkälällä on männyn kannalta erityinen merkitys sekä vedenoton että ravinteiden osalta, siitä ei siis todellakaan ole haittaa männyn taimille. Haepa huvin vuoksi alue, joka on ollut aidattuna esim. viimeiset 10 vuotta, siellä taimi nousee, että kohisee. Jos vertaa aitaamattomaan alueeseen, taimien keski-ikä on lähempänä 30 vuotta.
männyn uudistumisesta tutkimuksiakin, voihan katsoa vaikka VMI:n tuloksia metsätilastollisesta vuosikirjasta tai silmäillä muita uudistamistutkimuksia.
Aika helppo verrata kun poronhoitoalueen eteläpuolella sitten pitäisi taimikoiden kasvaa paljon paremmin mutta semmoisesta ei kyllä ole havaintoja. Tuotahan tosiaan voi jokainen käydä ihmettelemässä jos sen rajan liepeillä liikkuu. 30-vuotias taimi on muuten todella huonosti kasvanut jos ei ole jo kuitupuun mittoihin päässyt..
Tokihan poron kaivuu pikkutaimia rikkoo, mutta ei se nyt sentään kokonaan mäntyjä hävitä - tästä kun näkyy ikkunastakin kuivaa kangasta jossa vaan tiuha taimikko kasvaa vaikka siinä näkyy talvisin aika paljon kaivuukiekeröitä.
Koivu on tosiaan eri asia, sitä kun ne kisurat syövät mielellään ja saattavatpa tosiaan estää uudistumisen kokonaan, siitähän nuo Kevon entiset koivikot, nykyiset paljakat, ovat hyvänä todisteena.