Opiskelen Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaalialaa ja teen opinnäytetyötä viiltelystä johon tarvitsen juuri Sinun apuasi. Haluan, että kerrot minulle viiltelystäsi. Miksi haluat viillellä? Mitä apua kaipaisit viiltelyn loppumiseen? Oletko saanut tai hakenut apua viiltelyysi? Käsittelen tekstisi luottamuksellisesti joten sinun ei tarvitse kertoa nimeäsi, mutta muista mainita viestissä ikäsi ja sukupuolesi. Sinulla on aikaa vastata sähköpostiini sunnuntaihin 22.5 klo 23.59 asti. Sähköpostiosoitteeni on [email protected].
Kiitos avustasi.
Kiitos avustasi.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Viiltely kiihottaa, mut kahden kuukaude sisäll päästään hehkuun
En viiltele, koska en ole säälittävä pikku pissis.
mä viiltelen aina kun tulee pahamieli eikä sitä poista mikää muuku viiltely..
jos sä helena haluut tietää enemmä nii kysy...
Hei,
kirjoita minulle sähköpostiin...olen kiinnostunut tarinastasi. Haluan, että kerrot minulle viiltelystäsi. Miksi haluat viillellä? Mitä apua kaipaisit viiltelyn loppumiseen? Oletko saanut tai hakenut apua viiltelyysi?
[email protected]
Mä kirjottaisin sulle siitä,
mut en mä tiedä mistä aloittaa ja mitä siitä kirjoittaa.
Se kuulostaa vain hölmöltä .
Hei,
Aloita siitä mistä kaikki lähti ja miksi. Ja oletko saanut/hakenut apua viiltelyyn. Kirjoituksesi on hyvin tärkeätä tutkimuksellesi. Ei tarvitse jännittää....näppis vain kuumaksi..:)
HUOM!
Kirjoituksistanne on suurta hyötyä tutkimuksessani. Mutta tarvitsen materiaalin sähköpostiini jotta voin käyttä sitä aineistona. Voitte kirjoitta anonyymisti eli ei tarvitse mainita nimeä...vain ikä ja sukupuoli riittää. Muutenkin aineistoa käsittelen hyvin luottamuksellisesti. Rohkeasti vain ajatuksia ruudulle...:)
kertoisin sinulle tarinani muuten mutta se vaatisi liikaa menneisyyden kaivelua ja mä yritän unohtaa. sain kuitenkin apua. enkä viiltele enää. voisi kai sanoa että en ole kunnossa henkisesti.kuitenkin itse epäilen silloista kaveripiiriäni syyksi. viina, kaverit ja niistä aiheutuvat harmit sen vain aiheuttaa.tai kiusaus. mikä tahansa. syitä on monenlaisia.vaikka kiroitusvuirhe on riittävä syy. nyt kaduttaa että viiltelin kun on ranteet arvilla.mutta sitä ei ajattele silloin. silloin on tärkeää vain se että saa tuskan pois.
Minun mielestä viiltely ei ole hirmuisan tarpeellista mutta kun minulla on usein huono mieli ja haluan parantaa sitä niin kipu siirtyy siihen haavaan joten viiltelen ja en voi lopettaa sitä...
olin eka yhdissä bileissä juomassa. ja sit kaikki tapahtu äkkiä.. kävin vessas ja se yks jätkä tunki sinne myös.. se sai multa melkein mitä halus...ehdin karkaamaan. mut nyt se joku on alkanu häiritsee mua soitoilla (ilman numeroa)yritän unohtaa mut en pysty!!! :( kerroin jätkäkamulle ja se ehkä oli virhe..nyt se vaa joutuu pitämään sitä salassa ku en halua että kukaan tietää. kerroin yhdelle aikuiselle joska yrittää saada sitä jätkää kiinni..mut mun tuska ei vähene. aloin vähän aikaa sitte kännissä viiltelemään itseäni.. oman jätkäkamu huomas ne..mut sain valehdeltuu sille että se oli iha muuta mille näytti. se usko. en halua että se tietää mitää..enää. ku se vaa joutuis kestämää enemmän. en vaa pysty lopettaa viiltelyy... joka kerta ku yhtää mitetin sitä iltaa nii otan ensimmäisen terävän esineen mikä käteen löytyy. itken ja satutan itteäni!! auttakaa mua lopettamaan!!
mä tiedän että tästä eij oo enää hyötyä.. mutta itekki myönnän viilteleväni... siinä ei oo mitää ideaa.. mutta nykysin oon vasenkätineseepra... mä häpeän jälkiäni... mutta en voi sille mitään... kaikki käskee lopettamaa mutta ei se ole niin helppoa.. varsinkaa ku ei oo kukaa tukena... se sattuu vielä enemmän...
ja se että kaikki on laittamassa hoitoo sattuu lisää.. en mä sentään mikään hullu ole että hoitoo pitäs mennä... ja se että viiltely on nykysin joku perkhanan muoti ilmiö pissisten keskuudessa on mun mielestä säällittävää... miettisivä ny vähä ennenku tollasia menee tekemäää...
mä oon alkanut viillellä koska mulla on paha olla ja haluu tuntea kipua ja sen tuskan. joka otan lisää lävistyksiä tai viiltelen kunhan saan tuntee kipua se jotenkin auttaa muo. aloin viilellä kun menin poika ystäväni kanssa yhteen en tiedä mitä enään teenkään jos hän jättää minut. tiedän että tarvitsen appua mutta mistä ketä auttää? vanhemmat? ei he eivät ymmärrä. haluan jonkun jolle kirjoittaa en puhua päin naamaa. haluan että joku ymmärtäisi minnua ymmärtääkö? en usko.
14 vuotias, tyttö.
Ongelma on etten osaa enää lopettaa sitä. Ala-asteella viiltelin itseäni usein, ja paljon pahemmin, mutta vain isomman ongelman tullessa eteen. Nykyään tartun veitseen pienenkin ongelman tullessa, joka vain tuottaakin kyyneliä. Minulla on selkä kipuja, miksi joudun käymään salilla ja fysikaalisessa, ulkonäköni ei ole kehuttava (kuvani jotka ovat netissä tuntuvat valehtelevan), Koulu painaa myös päälle. Mutta tuntuu että suurinpana ongelmanani on se että ihastuin erääseen poikaan, joka on lapsuudesta jo tuttu, mutta tämä ei tunnu välittävän. Sen sijaan saan lukea netistä kuinka usein hän kehuu muita tyttöjä näteiksi, jotka eivät edes muistuta minua. Silloin viiltelen, koska haluan saada asian mahtumaan päähäni, etten saa ihastua ihmiseen keneltä ei sovi odottaa "vastarakkautta". Koulussani kulkee myös huhu viiltelystäni ja minua on alkanut pelottamaan. Ainakun menen fysikaaliseen laitan huivin ranteeni ympärille, ettei haavoista alettaisi kysyä mitään. Tämä varmaan kuulostaa lapselliselta, mutta tuntuu että olisin aina yksin, vaikka on minulla ystäviä.Olen pyytänyt myös äidiltäni että voisimme muuttaa, että voisin unohtaa kaiken typerän taakse, mutta ei hän suostunut. En halua tykätä kenestäkään, kun tiedän jo valmiiksi että saan pettyä. Toivottavasti minusta ei saanut nyt mielisairasta kuvaa.
Halusit tietoa nuorten viiltelystä. Kun luin viestisi ajattelin, että olet hyvällä asialla ja tuskaa on hyvä purkaa välillä johonkin muuhunkin. Toivon, että ymmärrät, että todella luotan siihen, ettei tätä viestiä julkisteta missään. En oikeastaan edes halua viillellä, pelkään sitä. Mutta on pakko, muuten ei pärjää, alan itkeä kesken tunnin tai jotain. Itse olen onnistunut patoamaan tuskani viiltelyn avulla. Muutoin saan itkukohtauksia, ajasta ja paikasta riippumatta. Haluaisin jutella ongelmistani jonkun nuoren tai aikuisen kanssa ja tahtoisin tukea arkeeni. Isäni on alkoholisti ja hän hakkaa meitä kotona, äitiä ja kahta siskoani. Olemme kertoneet asiasta sosiaalialan ihmisille, mutta he vain jauhavat että vika on molemmissa, sekä äidissä että isässä. Joudun olemaan toinen vanhempi perheessä. Äitini on tosi tiukoilla, isäni kiristää häntä aivan kaikesta. Monet ystäväni ovat yrittäneet auttaa, mutta koska tämä on jo kolmas kerta, kun aloitan viiltelyn uudestaan, he eivät enää jaksa. Olen etsinyt apua kotitilanteeseeni terveydenhoitajalta, mutta ei häntä kiinostanut, sanoi vain samaa kuin ne sossut. Viiltelystä ei tiedä kuin muutama kaverini, en enää luota terveydenhoitajiin, enkä ole uskaltanut puhua kellekkään opettajalle. Ystäväni yrittivät saada minua hakemaan apua ja siksihän minä tässä kirjoitan. Perheeni ei tiedä tästä mitään, he kuvittelevat, että kaikki on hyvin. T. Avunhakija, joka toivoo saavansa apua tuskaansa.
olen nuori tyttö eli 18 olen viilelly 4 vuotta olen pahasti masentunu ja koulussa ei mene hyvin käyn nuoriso asemalla joka viikko puhun eniten siellä alkohooli ongelmista ei viiltelystä paljon olen joutunu melkein aina ambulansilla tai poliisi autolla kotii tai sairalaa viiltelyn takia ja yhen kerran viiltelin silee että tuli 2 tikiä kätee