Kartalle
En tahdo enää turhia sanoja
lausuttuja, kirjoitettuja,
onnen huipulla kuiskattuja.
En tahdo enää katseita kuumia,
laskelmoituja, ohjelmoituja,
vastineen toivossa annettuja.
Tahdon kätesi sormieni lomaan,
kiedottuna, karheana,
kuin epähuomiossa solmittuna.
Otan sinut ihminen viereeni,
rinnalleni, kainalooni,
elämäni aarrekartalle avattuna.
- Tuntematon runoilija
En tahdo enää turhia sanoja
lausuttuja, kirjoitettuja,
onnen huipulla kuiskattuja.
En tahdo enää katseita kuumia,
laskelmoituja, ohjelmoituja,
vastineen toivossa annettuja.
Tahdon kätesi sormieni lomaan,
kiedottuna, karheana,
kuin epähuomiossa solmittuna.
Otan sinut ihminen viereeni,
rinnalleni, kainalooni,
elämäni aarrekartalle avattuna.
- Tuntematon runoilija
Vastaukset 28
Vanhimmat
Tiesitkö muuten että olen muutaman runon lukenut ja tykännyt niistä mutta minut häädettiin keskusteluista pois. Sen jälkeen en ole yhtäkään runoo suostunut lukeen.
Sepä kummaa. Runous kuuluu kaikille. Vrt. rakkaus kuuluu kaikille.
Ei se minulle siltä näyttänyt. Minua käskettiin poistua. Sen jälkeen en ole yhtäkään runoa lukenut.
Enkä ole edes tullut koko runo aloituksiin. Nyt tulin kertomaan miksi en lue runoja.
Kyllä runoja voi lukea kuka vain.
Minä en lue. Jäi paskanmaku suuhun sillon.
Kiva runo, keltä lieneekään.
Niin. Täysin tuntematon.
Eivät sanani sinulle olleet, eivätkä edes hänelle jota silloin ajattelin.
Ainoastaan omien tuntemusten purkua.
T. Yks toinen runoilija
Okei. Tämä selvä. Mikäs siinä.
Voih 😨 Tämä oli niiiiiiiiiiiiiin ihana ♥️
Tämä ei voi lukea näin kauniita.
Pois se minusta.
🥺
No voi sentään 👁
Tunnelmaltaan... sanalla sanoen: Tyhjentävä. Olo kuin vakuumissa, mistä imetty ilmat. Ei pahalla.
Tyhjiin puristettu? Tiedän tunteen.
Kiitos, kun jaoit.
Eipä kestä. Kosketti kovasti itseänikin. Näen tässä nuoren ihmisen, joka on hukassa ihmissuhteissaan ja pohtii, mitä oikein haluaa niiltä. Tuo on hyvä selvittää itselleen, kun seinä on tullut vastaan ja etsii uutta tietä parempaan elämään.
Tosiaan. Mitäpä minä tietäisin tuntemattomien runoista.
Mitä yrität saavuttaa näillä kirjoituksillasi?
En ymmärrä kommenttisi. Luen tätä ties monetta kertaa. Nyt en järkyty enää kuten aluksi, siihen puettua pyyntöä ja toivetta, joka on kuin jotain omakohtaisesti koettua.
Sitä mitä aina. Ymmärrystä siitä, mitä on tapahtunut ja mitä tunnen. Entä sinä? Oletko jotenkin osallinen asiaan vai miksi tulet länkyttämään joka ketjuun. Jos ei kiinnosta, epäilyttää: älä lue. Swipe, swipe, swipe....
On täällä selvästi jotain sinuakin kiinnostavaa
https://youtu.be/8DFeuC5okSY
Kiinnostaa monikin asia, vaikka vastailen vain muutamiin ketjuihin! Varsinkin kaikki valheellisuuteen liittyvä kiinnostaa kovasti, esim mikä ajaa ihmisen toimimaan vilpillisesti. Mikä saa leikkimään roolipelejä, anonyyminä tai välillä muiden hahmossa.
Kenen ymmärryksestä puhut? Varmasti omastasi, koska anonyymeihin vaikuttaminen vaikuttaa vähän hölmöltä.
Huoh. Oikeasti? Valheita anonyymillä palstalla. Tuo on niin älytöntä höpötystä, että en jaksa edes miettiä vastausta.
Eipä tuossa sinulta muuta varsinaisesti kysyttykään kuin tuosta ymmärryksestä.
Lainarunon sanoin:
On taakkoja, jotka ovat kulkeneet mukanasi
niin kauan, että ne ovat
kasvaneet sinuun kiinni.
Ei sellaisia niin vain pureta.
Rakkaani, annathan itsellesi aikaa.
Ja niin paljon armoa
kuin on tarvetta. (Susanna Jussila)
Aiemmin etsin runoja aktiivisemmin. Että ne olisivat puhutelleet sinua tai itseäni. Enää en jaksa.
On se surullista ettei ole enää oikeaa yhteyttä.
Jaksoin joskus enemmän. En jaksa enää.
Mut joo. Inhoan sanontaa jaksuhaleja😅
Se ei ole ominta.
Voimia toivotan ja iloa elämästä.
Levollista yötä.
♡☆
Ja rakkautta tietenkin. Hyviin uniin.
😴
Tosi väsy.✋️💕
Aivan ihan runo. Kiitos sinulle❤️. Ei tuo runo ole surullinen, enkä minäkään juuri nyt. Olen löytänyt jonkun, jonka haluaisin aarrekartalleni.
Hyvä, muista kertoa se myös hänelle!
Ihana runo...