On otettu, ku vapauduin. Haapavedellä soittaa kunnian tästä!

On otettu, kun ovet aukes. Edelleenkin heijaa kunniassa ja maisemassa. Nimittäin Haapavedellä. Kunnian kukot laulaa edelleen ja fanfaarit soi kukkukkuuta. Kukkuluuruu myös siellä, missä ei kännykät soi ja karavaanit kulje.
Kuulkaa, kohta on marraskuu. Kuutamo ei silleen loimota Haapavedelläkään silleen, kuin totuttu on kuutamon loisteessa.
Ollaan kuitenkin menossa kohti uutta aurinkoa nimessä ja vaivassa!

Kaikki on odottanut Hämmer-Heikin kunniallista paluuta aamun koitosta saakka. Kaikki tämä jännästi häminöityy toiseen takakeisariin. Häminöitymisessä näkyy ihanasti heleä välke ja kulke. Eli vähän kuin helisee ja välisee niin, kuin kulkunen kulkuttaa kilistellen joulua kohti! Ämmervöiden hämmervöi, niin ku jollain oli ihanasti tapana sanoa.

Haapavettä on kunniallisesti koitettu eteen päin ja tästä meidän on kiittäminen kaikkia, jotka ovat tähän hankkeeseen osallistuneet. Hämmer-Heikkiä odotellaan edelleen silti kunniassa ja maisemassa. Tähän on tultu ja tähän on ihanaa tulla!