Alavieskan rajalla

Oltiin aimon kanssa silloin sellaisia viisvitosia pojanhupakoita uskonnollisesta perheestä, kun päätettiin tempasta ja lähteä kahestaan seuroille naisiin. Ei tiietty siihen aikaan paljonko naiset maksaa seuroilla ja meillä oli vaan 17 markkaa ja 30 peniä. Aateltiin säästää ne rahat naisten fee maksuihin ja tarjota niille lounäs.

Eväät piti tietty tehä jotain pikku purtavaa mukaan, ettei mee nais rahat herne keittoon. Ne tarkastaa siellä Alavieskan rajalla onko omia eväitä, ni keksittiin jemmata ne varmaan piiloon. Aimo työnsi mun hanukkaan viisi täysi kasvuista porkkanaa ja minä laitoin hälle lanttuja. Aimon pieru on muistuttanut siitä lähtien haukotusta.

Perillä oli sisään pääsy maksu. Valeheltiin portilla että unohettiin vaimot autoon ja hiippailtiin metsän kautta alueelle vihellellen viattomasti kädet taskuissa niinku viattomat viheltää. Siinä oli kaksi nuorta naista jotakin yheksäntoista tai sellasta, joihin iskettiin silmämme. Päätin tehdä kansain välisyydellä vaikutuksen tyttöihin ja sanoin "hau du ju duu, lumbut?" Tytöt oli huonosti koulutettuja selvästi kun katselivat vaan toisiaan ja toinen viittilöi isänsä paikalle.

Hirven kokonen ukko tuli siihen ja kysyi mitä asiaa? Aimo supliikki miehenä sanoi että oltais kysytty vaan tyttärien kättä jos herralle sopii. Isä sanoi että nyt ei ole tyttären kädet jaossa, mutta isän käsi on ja paukautti aimoa niin että sen viimeinen oma etuhammas lensi Solifer asunto vaunun alle. Aimo konttasi sen perässä hakemaan sitä niin siltä repes sarkahousut ja sen perseestä tuli lanttu ja hirviä haju.

Oltiin putkassa sitten epäiltynä lasten ahdistelusta, ne naiset oli kuulema viiden ja seitsemän vanhoja. Iso kaveri koetti tulla minua honostelemaan mutta kun hanurini oli täynnä porkkanaa niin perui aikeensa. Aimo vinkkasi minulle silmää ja sanoi "Kaukaa viisas". Meitä kovasti nauratti ja söitiin nurkassa lanttuva. Sillä kertaa en meinannut tulla hulluksi.