täysinkö tunteeton?

Eipä tunnu mitään keinoa olevan,,,katsos kun hu-
malakin haihtuu, mutta tyhmyys on ikuinen......
kyllä se usein pännii niin pirusti.

Itse leskivaimona kauan ollutta aina kirpaisee, kun lukee näitä viestejä, kun puolisoilla ei mene hyvin. Kun ollaan elossa vielä, kaikki keinot pitäisi käyttää, että yhdessä olisi hyvä olla. Naisella mielestäni on niitä keinoja enemmän. Usein metsä vastaa siten , kun sinne huudetaan. Paha on kuitenkin menna näin ulkopuolisena neuvomaan. Minulle tuli mieleen, että jos alkoholi on tullut Sinua tärkeämmäksi, niin siinä sitten olet toiseksi jäänyt. Mutta kai syitä on monenlaisia. Miten Sinä olet yrittänyt piristää miestäsi. Olette kuitenkin toisenne valinneet aikananne.

Ei se onni tule etsien pakolla tai vaatien .
MIkähän teidät yhteen ajoi ja mikä siinä oli hyvää jamiten on mennyt jokainen vakka kantensa valitsee kuitenkin .
Jokin on sellaista että olette ,viihytte ja nautitte yhdessäolosta.
Ei Hän varmaan ole aivan välinpitämötän ja huono kumppani
Mitä positiivista on ja mitä jos vaikka itse tekee jotain hyvää odottamatonta ja yllättävää ja järjestää sen jonkin menon yhteisen valmiiksi
Oletko liian vaativa ,tai oletko ehkä tehnyt aina kaiken antanut tilaa hänen järjstää ja huomata että molemminpuolin sitä yhteistä onnea tai elämää pitää pitää yllä kohentaa ja nauttia yhdessä
No kysy häneltä mikä on teidänliiton salaisuus mikä pitää yhdessä ......
Toivotaan onnea ja onnenpipanoita elämääsi ja että toinenkin ne huomaa täyttää ja huomioi sen että haluat pieniä huomionosoituksia

kokeillut ämpärillistä jääkylmää vettä ?Luulis tunteita löytyvän, tai sitten hän on kuollut ;))

Miksi haluaisit kahvit sänkyyn?
Se kahvi voi polttaa jos on kuumaaa, oliskohan sittemkin parempi kaataa kuppiin ?
Terv: Lokari69.

monia asioita minulta puuttuvan ennekuin luen näitä kirjoituksia. Olen saanut tasan kolme kertaa kukkia mieheltäni naimisissa ollessani eli silloin synnytyslaitoksella ollessani. Kihloissa ollessani korun, mutta minulle ei tulisi mieleenkään odottaa muunlaisia huomion osoituksia. Meillä on syht´koht hyvä avioliitto, joskin tähän 45-vuotiseeen avioliittoon mahtuu niin hyvää kuin huonoa. Olen ihan tyytyväinen, kun hyvin nukutun yön yli sanomme hyvää huomenta ja silloin tällöin pyllylle taputtelee. Ei ne lahjat ole niin tärkeitä. Olemme jo aikoinaan sopineet, että ostamme sitä mitä tarvitsemme eikä vaan tavan vuoksi tai paikatessamme vaan omatuntoamme. Olen pienestä köyhästä kodista ja elämän arvot oli siellä kohdallaan.
Oikein harmittaa, kun tuttavani mies hukuttaa vaimonsa kukkiin ja lahjoihin, mutta vaimo-parka ei tiedä, että jo viiden vuoden ajan tällä miehellä on ollut suhde toiseen naiseen. Jos tämä nainen olisi niin tuttu eli oikein ystävä, sanoisin, mutta en halua kuitenkaan puuttua heidän elämäänsä.
Siksi olen tyytyväinen, että vaikka en paljon saakaan, saan kuitenkin pidettyä tämän armaan puolisoni yksin itselläni vikoineen päivineen. Joten Santtu, ollaan vaan näitten omien mörriköitten kanssa, onhan se niin tuttua ja turvallista, kunhan vaan tuo terveys riittäisi.

Kun mieheni unohti hääpäivämme 19. kerran, niin erosin hänestä.
Olin mielestäni ollut "pitkämielinen" kun olin uudelleen ja uudelleen antanut hänelle mahdollisuuden... En odotellut kahvia sänkyyn tai muuta erinomaista, ainoastaan että hän olisi muistanut tämän TÄRKEÄN PÄIVÄN, joka ei ilmeisesti ollut niin tärkeä hänelle että olisi kannattanut pitää mielessä ennenkuin se oli liian myöhäistä.