Hei!
Tuntuu, että minulle ei tunnu kukaan vastaavaan. Laitankohan liian vähän itsestäni, kun kukaan ei tunnu näkevän...
No niin ajattelin nyt laittaa sitten itsestäni enemmän. Olen vähän alle kolmekymppinen ristiverinen nainen. Opiskelen ja käyn myös töissäkin. Kovasti seurustelusuhteissa on ollut elämäni aikana murhetta. Olen ollut ihmeissäni, miksi minulle ei suoda siunausta tai onnea ihmissuhteissa. Mielestäni ansaitsisin onneni. Tuntuu vaan pahalta, että minun kohdalleni sellaista miestä ei tule, joka jaksaisi myös kulkea arjessa.
Kouluasiat myös huolestuttavat. Minulla on vielä kovasti opiskeluita edessä. Monesti on tuntunut, kuin elämä laittaisi vähän väliä suljettuja ovia eteeni joita joudun kiertämään, mutta silti olen sinnikkäästi jatkanut vaan eteenpäin. Aikaisemmin tunsin sisälläni hyvin vahvaa kutsumusta eräästä ammattialasta. Nykyään tunne pomppaa aina silloin tällöin mieleeni.
Haluaisin tietää, jos joku vaan haluasin auttaa, mitä elämä tuo minulle tullessaan. Onko tämä elämä aina vaan tätä?
kiitos
Tuntuu, että minulle ei tunnu kukaan vastaavaan. Laitankohan liian vähän itsestäni, kun kukaan ei tunnu näkevän...
No niin ajattelin nyt laittaa sitten itsestäni enemmän. Olen vähän alle kolmekymppinen ristiverinen nainen. Opiskelen ja käyn myös töissäkin. Kovasti seurustelusuhteissa on ollut elämäni aikana murhetta. Olen ollut ihmeissäni, miksi minulle ei suoda siunausta tai onnea ihmissuhteissa. Mielestäni ansaitsisin onneni. Tuntuu vaan pahalta, että minun kohdalleni sellaista miestä ei tule, joka jaksaisi myös kulkea arjessa.
Kouluasiat myös huolestuttavat. Minulla on vielä kovasti opiskeluita edessä. Monesti on tuntunut, kuin elämä laittaisi vähän väliä suljettuja ovia eteeni joita joudun kiertämään, mutta silti olen sinnikkäästi jatkanut vaan eteenpäin. Aikaisemmin tunsin sisälläni hyvin vahvaa kutsumusta eräästä ammattialasta. Nykyään tunne pomppaa aina silloin tällöin mieleeni.
Haluaisin tietää, jos joku vaan haluasin auttaa, mitä elämä tuo minulle tullessaan. Onko tämä elämä aina vaan tätä?
kiitos
Vastaukset 2
Vanhimmat
ensimmäinen sun kirjoituksessa hyppäsi vastaan, mielestäni ansaitsisin onneni. Se on osa ongelmaa. Sinä odotat kovasti ja paljon. Ehkä liikaakin.
Yksinäisttä elämää saattaa kestää jopa vuosia.
Ammattinäkemyksesi on lähellä oikeaa. Sitä valmiutta ei vaan saa hankkia millä hinnalla hyvänsä!
** meinasin sanoa jotain olkoon*****
Olipas mielenkiintoinen viestisi ja kiitos siitä. Niin se totta, että odotan onneani ja paljon, sillä se mitä olen joutunut kokemaan, niin sellaisen jälkeen ei voi odottaa kuin onnea. Jos olet näkijä, varmasti tiedät, mitä tarkoitan...
Mitä tarkoitat, kun kirjoitit, että valmiutta ei saa hankkia millä hinnalla hyvänsä...En toki ihan mihinkään mahdottomuuksiin ole lähtemässäkään...
Kirjoitit, että "meinasin sanoa jotain olkoon"...Voit toki sanoa, mitä mielessäsi on... Eikö se niin mene, jos aloittaa jotain, pitää sitten kertoakin... Kiitos kuitenkin!!