Tossa kartellin videota jolla olit. Semmosta että sairastuin. Mutta silti silläkin on jotain. Koska en silloin ollut sairas. Et silviisiin. Vähän meinaa mieli välillä matalaksi vetää. Miettii onko vielä elämäni elämisen arvoista. Ja miksi tänne pohdin koska olin tuolloin nuori. Vähän kului haaskuun sekin nuoruus. Olisinpa osannut ottaa ilon irti. Yksinäisyys teki kipeää. Hyvin pienellä olisi voinut olla erilainen elämä. Nyt eteenpäin katsoen on vaikeaa nähdä. Vielä vähemmän. Ja silti. Yritän. Lasteni vuoksi.
Terkkuja vaan
Anonyymi-ap
3<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä tuokin olotila menee ohi. Pimeys itselläni nähtävästi suuri syy alavireisyyteen. Ihan eri fiilis on kesällä, kun saa nauttia auringonpaisteen ihollaan. Tehdään niitä asioita mahdollisuuksien mukaan, mitkä tuottavat iloa. Omaan fiilikseen voi vaikuttaa ja harjoitella mielen hallintaa.
Niin kiitos. Kesä on ihana. Otan aina pienen tavoitteen. Ei tarvitse jaksaa enempää. Mielen hallinnasta en tiedä. Kaikkea toki voi kokeilla. Valtava usko ja luottamus pitää kaivaa itsestä että tästä mennään eteenpäin. Muistan miten mielisairaalassa Jumalaa rukoiltiin enemmän kuin missään. Kärsimyksen keskellä uskoa ja toivoa.
Olipa sitten kerrasaan surullinen viesti. En minäkään ole katsonut valokuvia, samassa muuttolaatikossa ovat, mihin kerran tulivat pakattua.