Puhumattomuus vs puheliaisuus

Riippuu tilanteesta. Yleensä se, ettei puhu.

Puhumattomuus mun mielestä. Koska olen sosiaalinen. Ja tykkään siitä että vuorovaikutus on vastavuoroista. Molemmat kertoo mielipiteitään ja kuuntelee toista.

Riippuu siitä jos puhua höpöttää vailla mitään merkitystä😄

Miksi ihmisten ylipäätään pitäisi aina ärsyttää? Ei kumpikaan. Kiva että meitä on erilaisia.

Oma puhumattomuus ärsyttää, muuten ei ärsytä. Siihen kaatuu mahdollisuuteni saada hänet omakseni. Jos olisin mykkä niin olisi mahdollisuus kun hän voisi ymmärtää hiljaisuuttani. Mutta kun olen puhetaitoinen ja olen silti hiljaa, niin se herättää kysymyksiä. Mieheltä naiselle.

Jaa, monella suu käy alituisesti mutta ulosanti on yhtä tyhjän kanssa, huoh!

Kyllä mua enemmän ärsyttää harkitsemattomat sanat, kuin se että pitää turpansa kiinni, jos ei oo mitään hyvää ja rakentavaa sanottavaa.

Mä oon nähnyt niin monesti sen mikä tuho siitä tulee. Tiedättekö että yksi harkitsematon lause suusta voi aiheuttaa suuria päätöksiä sen kuulijan tekemänä? Hän voi laittaa oman elämänsä täysin päälaelleen ja tehdä päätöksien tuon kuulemansa lauseen pohjalta.

Itse olen purkanut kihlauksen ja muuttanut pois avoliitto asunnosta kun exäni lausui yhden harkitsemattoman lauseen jossa antoi mun ymmärtää että hänellä on toinen. Suutuksissaan sen sanoi eikä vissiin sit totta ollu ( tai mistä mä voin täysin varmaks tietää, kun voi olla niinkin et se veti sen takas jos homma ei sit ottanu tulta alleen myöhemmin tms)

no, mutta yks puheripuli harkitsemattomia sanoja muutti meidän kummankin elämän 7 päivässä täysin päälaelleen, sillä kun mussa kytee viha, paha olo tms muu negatiivinen tunne saan adrenaliinipiikkejä joiden vauhdilla muutokset elämässäni tapahtuu niin nopeasti ettei muut pysyy vauhdissa.

Exänikin kommentoi silloin kun pamautin et sori, mut mä muutan nyt yksiöön tästä kämpästä, Oon jo allekirjoittanut vuokrasopparit ja hoitanu kaikki tarvittavat järjestelyt, että nyt tapahtuu niin nopeesti niin paljon ettei hän pysy mukana. Hän ei oo vielä sisäistänyt sitä et jätin hänet ja nyt oot jo vetämässä kamppeemme kämpästä erilleen ja hänen pitäs alkaa etsiin toista asuntoo myös.

.. mitä siis opimme tästä?

Noh, sanojaan kannattaa harkita, koska toiset tekee päätöksiä oman elämänsä asioissa sinun sanojesi pohjalta. Varsinkin läheisissä suhteissa.

Jos siis ei oo mitään järkevää, viisasta, ihmissuhdetta rakentavaa ja konfliktia ratkovaa sanottavaa, niin turpa kannattaa pitää kiinni lisävahinkojen välttämiseksi.

T. Karoliina

Varmaan se tykkääkö katsella toista vai ei määrittelee tilanteen mielekkyyden.
https://youtu.be/QMg3s97Jz_M

Riippuu henkilöstä. Tähän mennessä kuitenkin puhuminen on aina ollut turhaa ja ärsyttävää.

Riippuu asiasta. Riippuu tunneyhteydestä. Riippuu siitä, onko ylipäänsä yhteyttä.

Jos ihminen, josta välität, ei puhu sinulle. Ei ole mitään riitaa, mutta syystä tai toisesta, ehkä väärinymmärryksestä johtuen ei ole sellaista yhteyttä, että puhuttaisiin.

Se ei oikeastaan ärsytä, vaan enemminkin vaivaa tosi paljon mieltä. Herää kysymyksiä, olenko tehnyt jotain väärin, onko minussa vika, olenko vääränlainen, enkö ole vain sen arvoinen, että se tietty ihminen puhuisi minulle niinkuin toisille puhuu.

Kumpikin ja kaikki, mikä on liikaa, ärsyttää. Onneksi suurin osa meistä on tuolta väliltä

Toisten kanssa tuntuu siltä kuin ois koko ajan samalla aaltopituudella ja juttu luistaa. Ja sit toisten kans voi tuntua että ei saa sitä vastavuoroisuutta niin paljon kuin kaipais. Oisko sitten niin että ihmisiä kiinnostaa puhua eri asioista, toiset asiat kiinnostaa toisia jne. Ja kun löytää ne samanhenkiset ihmiset elämään niin se on parasta.

Kaikki on liiallisena ärsyttävää. Riippuu myös hyvin pitkälti tilanteesta. Jos toisenta ei saa vastausta, vaan pelkkää murinaa niin kyllä se pistää ärsyttämään. Toisaalta jatkuva kälätyskin on ärsyttävää. Että jos silleen keskimääräisen löytäisi.

Hiljaisuus viestin jälkeen on tökeröin tapa kertoa ettei kiinnosta. Se on todella alhaista. Jokaiselle ihmiselle pitäisi jotain pystyä sanomaan. Tosin jatkuva puhe on rasittavaa ja väsyttävää

Molemmat, silloin puhutaan kun on asiaa eikä leikitä mykkää ja kun ei ole oikeesti mitään asiaa, pidetään suu kiinni. Eikä väkisin hölpötetä että ääntä olis.

Jasu

Ei kumpikaan. Itse puhun niin paljon, että on vaan parempi jos toinen on hiljaa. :D
Minä puhun tuntemattomillekin, jota kaikki eivät tosiaankaan tee. :D Eilen bussipysäkillä oli hyvä keskustelu nuoren miehen kanssa jolla oli iso matkalaukku ja pitkä pakaasi, joka arvaukseni mukaan osoittautui surffilaudaksi. Hämmästelin ja säälinkin tätä, että miten oli joutunut raahaamaan tavaransa läpi lumikinosten!
Nuori mies oli menossa Teneriffalle surffaamaan.
Yltiösosiaalisena minä jopa lupauduin ja avustinkin kaveria saamaan kantamuksensa bussiin. :D

Väsyn kyllä ns super puheliadiin moottoriturpiin.
Pä pä pä pä pä pä pä pä pä pä pä pä pä on se tahti ku suu käy....
Niikun myös tunteiden käsittelyyn puhuen keskustelen ja asioita kuivaillen...
Jos samaa pitää jaksaa joka päivä....
Mutta silti pidän todella tärkeänä et aainakon ne tärkeät ajatukset ja asiat pitää pystyä keskustelemaan.

Tosin oon paljon elämmässä yksin ja omissa oloisss....
Oppinu jo aikanaan vahempien alistamana opettamana olemaan vaiti.
Voi olla et menee kuukausia irl kun puhun kellekkää kun kaveritkaan ei tällä paikkakunnalla asu....
Ei oo enää edes lemikkiä jolle puhua....

Yritin seurustella joskus moottoriturpaisen miehen kanssa ....
Mulla meni valtavasti energiaa pelkkään kuunteluun siinä suhteessa ja kyllä se ärsyttiki toinen vain haukku mun hiljasuutta ja huonoja, sosiaslisia taitoja kun en ollu 24/7 äänes...

Niiku se herra vitun täydelisyys oli.... 😂

Yksi syyki se oli eroon....
En voinu ollla oma itseni....
Piti menmä jatkuvasti omien voimien ja rajojen yli yli....
Siitä suhteesta jäi muutenki tosi paha mieli.
Olen itse hiljaisempi nainen...

Puheliaisuus on ihan kivaa tietyissä tilanteissa, mutta ei sitä jaksa jos joku puhuu vain lämpimikseen aina. Teet jotain ja toinen tulee haastattelemaan ja suu vaan käy ja keskittyminen kärsii.

https://www.findance.com/uutiset/62561/jos-olet-introvertti-ja-sinulla-on-hyva-itsetunto-se-ilmenee-monilla-tavoilla

Itse olen introvertti/ambiverttimies. Enemmän intro. Teen asiakaspalvelutyötä ja tulen hyvin ihmisten kanssa toimeen. Ihmiset ei noteeraa introverttiyttä mitenkään. Eivät monesti usko sellaiseen. Et sinä ainakaan sellainen ole. Ihmetellään miksi olen porukassa hiljaa vaikka kahden kesken olen puheliaampi. Perhe ja ystävät ymmärtää, mutta uudet tuttavuudet luulee törmänneensä johonkin seurapiirimieheen.

Ei kumpikaan kukin saa olla hiljaa tai puhua.

Että se puhuu mulle.

Vastoon mitä vastoon.
.usein kai oikeinkin.

en puhu talla hetkella mitaan enka kenellekkaan joten ole huoleti