En yleensä epäile valtamediaa, mutta tässä asiassa uskoni viestinnän puolueettomuuteen on pahasti horjunut.
Hesari on jo vuosia uutisoinut Apotti-hankkeesta täysin yksipuolisen kielteisesti.
Haastateltaviksi on valittu vain kielteisiä henkilöitä. Vain yleisönosastossa käyttäjät ovat uskaltaneet sanoa jotain myönteistä, tänäänkin yksi joka peloissaan käyttää nimimerkkiä.
Kohuja on yritetty nostattaa, esimerkiksi että potilasturvallisuus olisi vaarantunut, vaikka yhtään oikeaa näyttöä tästä ei ole ollut.
Milloinkaan Hesari ei ole verrannut Apottia muihin potilastietojärjestelmiin, eikä kertonut kuinka hankala niitä on käyttää, ja mitä vaaratilanteita niistä on aiheutunut.
Hesarin toimittajat eivät ole sotealan eivätkä tietotekniikka-alan ammattilaisia. Silti he ovat jonkinlaisen uskonvarmuuden vallassa vainonneet tätä yhtä hanketta. Miksi?
Vaikka Apotissa on varmaan ongelmia ja kehittämiskohteita, niin on niitä muissakin tietotekniikkajärjestelmissä, ainakin minun käyttämissäni. Vainoaminen ei yhtään auta ongelmien löytämistä ja kehittämistä, pikemminkin luulisi sen lamaavan ihmisiä.
Mutta pahinta on se, että tämä vaikuttaa uskooni vapaaseen tiedonvälitykseen ja Hesarin puolueettomuuteen.
Hesari on jo vuosia uutisoinut Apotti-hankkeesta täysin yksipuolisen kielteisesti.
Haastateltaviksi on valittu vain kielteisiä henkilöitä. Vain yleisönosastossa käyttäjät ovat uskaltaneet sanoa jotain myönteistä, tänäänkin yksi joka peloissaan käyttää nimimerkkiä.
Kohuja on yritetty nostattaa, esimerkiksi että potilasturvallisuus olisi vaarantunut, vaikka yhtään oikeaa näyttöä tästä ei ole ollut.
Milloinkaan Hesari ei ole verrannut Apottia muihin potilastietojärjestelmiin, eikä kertonut kuinka hankala niitä on käyttää, ja mitä vaaratilanteita niistä on aiheutunut.
Hesarin toimittajat eivät ole sotealan eivätkä tietotekniikka-alan ammattilaisia. Silti he ovat jonkinlaisen uskonvarmuuden vallassa vainonneet tätä yhtä hanketta. Miksi?
Vaikka Apotissa on varmaan ongelmia ja kehittämiskohteita, niin on niitä muissakin tietotekniikkajärjestelmissä, ainakin minun käyttämissäni. Vainoaminen ei yhtään auta ongelmien löytämistä ja kehittämistä, pikemminkin luulisi sen lamaavan ihmisiä.
Mutta pahinta on se, että tämä vaikuttaa uskooni vapaaseen tiedonvälitykseen ja Hesarin puolueettomuuteen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Saako yksipuolisella kirjoittelulla Pulitzer-palkinnon? Vai onko valittu vaaraton kohde isojen poikien sijaan?
Vihaamme Apottia-kultti.
Kun Hesarin tapainen arvostettu lehti kirjoittaa jotakin, niin muu media seuraa sopulilaumana perässä.
Hesarin pitäisi kertoa mikä on vaihtoehto. Jokin muu järjestelmä vai ei mitään?
Helsingin ja monen muun kunnan aiemmin käyttämää Pegasos-järjestelmää haukuttiin todella kovasti. Senkö käyttöä olisi pitänyt jatkaa?
Pikkukunnissa ja pienissä yksityisissä terveysyrityksissä on ollut jos jonkinlaista asiakasjärjestelmää, joita tekevät ja ylläpitävät pienet, amatöörimäiset yritykset. Hyvä esimerkki on Vastaamo-skandaali. Näitäkö Hesari tahtoo meille lisää?
Jouduin Helsingin kaupungin töissä käyttämään ihan kamalia ohjelmia, esimerkiksi M2 matkalaskujen setvimiseen, hankintaohjelmat, asianhallintaohjelmat, henkilöstöohjelmat (ennen Sarastiaa).
Mikään niistä ei ollut intuitiivinen eikä niitä voinut opetella ilman kurssitusta ja ohjekirjoja. Käytin niitä niin harvoin, että seuraavalla kerralla suurin osa oli unohtunut, ja oli tullut uusia, tuntemattomia ominaisuuksia. Ilman yksikkömme taitavaa sihteeriä mistään ei olisi tullut mitään.
Käsittääkseni ongelman ydin on sekä Apotissa että Sarastiassa että käyttämissäni ohjelmissa se,
että taitavista sihteereistä on luovuttu, ja työt siirretty johtajille ja asiantuntijoille. Tällä muka säästetään. Olisitte nähneet, miten neljä kovapalkkaista asiantuntijaa yritti yhteisvoimin tunnin ajan käyttää ohjelmaa, ja lopulta sihteeri ratkaisi ongelman parissa sekunnissa.
Sekä Apotissa että Helsingin Ahjo-asianhallintajärjestelmässä on se ongelma, että ne ovat rakenteisia (eli lääkäri joutuu näppäilemään valintoja sen sijaan että kirjoittaisi tekstiä pötköön).
Käyttäjä joutuu seikkailemaan suurissa, raskaissa valikoissa. Niitä on vaikea rakentaa toimiviksi.
Apotti kilpailutettiin aikoinaan täysin asiallisesti. Markkinaoikeus on tämän vahvistanut.
Julkishallintoa sitovat ankarat lait julkisista hankinnoista. Joissain tapauksissa ne estävät ostamasta parasta vaihtoehtoa, mutta ei toki aina. Kaikki riippuu siitä, miten hyvin tarjouspyyntö osataan tehdä.
Apotin hankinnassa oli lopulta vastakkain kaksi amerikkalaista suurta järjestelmää. Muut putosivat siksi, että niitä ei oltu koeteltu yhtä suurella asiakasmäärällä. Vaarana olisi ollut kapasiteettipula. Apotti on tietääkseni toiminut teknisesti hyvin. Hitaus johtuu käyttöliittymästä.
Kun Helsinki aikoinaan hankki Pegasos-järjestelmän, niin alkutesteissä se toimi hyvin. Kun se otettiin käyttöön koko terveydenhuollossa, järjestelmä kaatui pariksi viikoksi.
Ohjelmassa oli vika, joka ilmeni vasta kovassa käytössä. Siksi kannattaa ostaa vain sellaisia tietojärjestelmiä jotka ovat olleet yhtä kovassa käytössä.
Apotti ei tietääkseni ole kaatunut, joten hankinta on siltä osin onnistunut.
En tunne yhtään uutta, suurta tietojärjestelmää, jossa ei olisi ollut lastentauteja.
En myöskään tunne yhtään käyttöönottoa, missä kaikki työntekijät olisi saatu koulutettua. Aina joku on sairaana tai lomalla. Lisäksi tulevat henkiset ongelmat, kuten uuden pelko tai ylimielisyys - "kyllä minä tämän osaan ilman koulutustakin". Vanhemmissa ikäluokissa on myös väkeä joiden tietotekninen osaaminen on erittäin heikko, tai vaikkapa hiiren käyttö tai ruudun näkeminen tuottaa ongelmia.
Näistä syistä mikään vähänkään monimutkaisempi käyttöönotto ei suju noin vain heittämällä. Tarvitaan kannustusta, totuttelua, jatkokoulutusta, tukihenkilöitä.
Tyytymättömyyttä löytyy ihan varmasti tässä joukossa.
"En yleensä epäile valtamediaa"
Suomalaisten perisynti.
Enimmäkseen Hesari on tehnyt hyviä ja analyyttisiä juttuja politiikasta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä. Ehkä toimittajat ovat tietotekniikan osalta niin maallikkoja, että eivät ole osanneet tehdä oikeita kysymyksiä.
Ei se HS ihan yksin sitä apottikritiikkiään ole kehitellyt. 619 lääkäriä on jättänyt kantelun Valviralle Apotin vaarallisuudesta potilasturvallisuudelle.
Viimeisimmästä Apottia kehununeesta mielipidekirjoituksesta ei käynyt ilmi kirjoittajan ammattiasema. Lääkärit joutuvat varmasti käyttämään järjestelmän ominaisuuksia laajemmin kuin monet soteammattilaiset.
Uskon, että HS uutisoi ihan aiheesta.
Havaintojeni mukaan valittajat ovat HUS:ista, ei perusterveydenhoidosta tai sosiaalipuolelta. Ehkä HUS:in aikaisempi potilastietojärjestelmä oli helpompi käyttää kuin perusterveydenhuollon?
Eniten on valitettu lääkeosiosta. Tähän Apotti on vastannut, että eivät voi tehdä mitään ennenkuin Kanta-ohjelma korjataan tältä osin. Kuitenkin se on pantu Apotin syyksi. Mikseivät lääkärit kirjelmöi Kannasta?
Kyllä ne lääkäritkin voisivat kertoa mikä on vaihtoehto.
Kyllä ne lääkäritkin voisivat kertoa mikä on vaihtoehto.
Ja mitä se maksaisi.
Apotin hyvistä puolista ei ole kirjoitettu mitään. Käytän jatkuvasti Apotin asiakasportaali Maisaa. Se toimii hyvin ja on säästänyt minulta monta turhaa lääkärikäyntiä.
Maisan ainoa huono puoli on liian monet ja monimutkaista kieltä käyttävät ilmoitukset, joissa ei kerrota että ne ovat vain ilmoituksia, joihin ei tarvitse reagoida.. Kaipa niihin joskus tulee parannus. Selkokieltä pitäisi yleensäkin lisätä.
Tänään oli juttu siitä, miten joku mies oli saanut tuntemattoman naisen kutsuja Maisasta, ja miten vaikeaa oli saada ketään tekemään mitään.
Vastaus oli, että kyseessä on luultavasti lääkärin tai hoitajan kirjoitusvirhe. Eli vika ei ole ohjelmassa, vaan käyttäjässä. Korjaamista taas hidastaa tietosuoja, minkä takia valitus asiasta pitää tehdä ihan tietyllä tavalla. Tätä miehelle ei oltu osattu kertoa. Eli vika ei taaskaan ole ohjelmassa, vaan ohjeistuksessa.
Mutta jutun otsikossa lukee isosti "Apotti".
Hmm. Ohjelmiin voidaan rakentaa tarkistuksia, missä esimerkiksi väestötietojärjestelmästä haetaan henkilöllisyys, ja saada varoitus jos jokin ei täsmää. Tämmöinen tarkistaminen vain vie aikaa, ja ohjelmaa olisi entistäkin hitaampi käyttää.
Joskus paras on hyvän vihollinen.
Se taas lienee korjattavissa, että asiakkaat saavat oikeita neuvoja virhetilanteissa.
Aiheesta kritisoi.
Apottiin on upotettu rahaa jo yli miljardi euroa.
Ja mitä on saatu? Sutta ja sekundaa.
Joku meedioidta uutisoi ainakin Pohjois-Pohjanmaan potilastietojärjestelmästä, joka on paljon Apottia halvempi ja vaikuttaisi toimivan hyvin.
Mutta kuinka monta käyttäjää sillä on? Tuskin kovin monta. Uudellemaalle yli 40 000 käyttäjälle tuotuna se saattaisi hidastua tai kaatua.
Tuolla miljardilla on korvattu ties kuinka monta aikaisempaa järjestelmää. Jotain nekin maksoivat. Eli summasta pitäisi vähentää niiden mahdollinen hankinta tai uusiminen ja ylläpitomaksut, ja katsoa vasta sitten mikä on Apotin jäljelle jäänyt osuus.
Sutta ja sekundaa? Kuka sen määrittelee? Oletko itse käyttänyt Apottia? Minä en.
Täysi susi olisi mielestäni ohjelma joka ei ollenkaan toimi, ja jonka takia joku potilas kuolisi. Lääkärit valittivat "läheltä piti" -tilanteista. Mutta onko tutkittu, että ne johtuivat juuri Apotista? Entä kuinka paljon vastaavia tilanteita on raportoitu muista vastaavista järjestelmistä?
Tuo järjestelmä on malliesimerkki toiminnasta, jollaisesta maailman parhaimpina pitämät ohjelmoijat ovat varoittaneet. Monimutkaisen järjestelmän rakentaminen tyhjästä johtaa käytännössä aina huonoon lopputulokseen.
En sano etteikö Apotissa olisi ongelmia ja kehitettävää. Sen käsittääkseni Apotin johtokin sanoo.
Sanon vain, että uutisointi on ollut yksipuolista ja asiantuntematonta ja mitään vaihtoehtoja tai vertailuja ei ole esitelty. Jopa tässä keskustelussa on esitetty vertailua johonkin Pohjanmaan järjestelmään ilmeisesti ihan tavallisen maallikon toimesta.
Terveisin aloittaja.
Yksi näkökohta mistä ei ole puhuttu: miksi Apotissa on samassa järjestelmässä terveydenhuolto ja sosiaalitoimi? Se tekee siitä paljon isomman ja monimutkaisemman. Miksi sote-uudistuksessa nämä on yhdistetty saman hallinnon alle?
Helsinki yhdisti ensimmäisenä nämä yhdeksi sote-hallinnoksi. Kyllä se saatiin toimimaan, mutta missään ei ole osoitettu, että yhdistämisestä olisi tullut suuria säästöjä tai parempaa palvelua.
Helsingin soteuudistuksessa tavoiteltiin parempaa yhteistyötä päihdehuollon ja vanhustenhuollon osalta. Onko tähän päästy?
Käsittääkseni narkkarit eivät vieläkään pääse kuntoutukseen, ja mummot eivät pääse sairaalasta vanhainkotiin kohtuuajassa.
Helsingissä asiaa mutkistaa HUS, jonka omistavat useat kunnat ja jatkossa useat sotealueet. Soteuudistuksen piti poistaa raja-aitoja perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon kuten HUS väliltä. Helsingissä nämä tulevat jäämään erilleen.
Saa nähdä paraneeko tilanne muilla sotealueilla.
Ruotsissa terveydenhuolto on erillään, maakuntien kokoisten landstingetien hoidossa, kun taas sosiaalitoimi on kuntien vastuulla.