Tarkka-ampuja nykyisin.

Tarkka-ampujia oli tuolloinkin, joten ehkä merkitys ei olisi niin suuri ollut. Tähtäimet toki silloin reilusti huonompia. Ihmisaaltohyökkäysten torjunta onnistui jo talvisodan kalustolla, en ainakaan muista, että läpimurtoja olisi tehty jalkaväen voimin. Paremmalla panssarintorjunnalla, tai lähinnä kertasingoilla olisi voinut jäädä läpimurrot tekemättä.

V. 1939 köyhässä maassa oli liian vähän kaikkea. Hyviä ampujia oli, mutta kiikaritähtäimiä onnettoman vähän.

Nykyään ne ongelmat on muualla, kuin asetekniikassa.
- Kun Ollaan selvästi taas kaikin puolin "ajopuuteoriassa".
Nykyään, ilman äänivaltaa, eu-kehitysmaana.
Ja selvästi Ilman omaa itsenäistä ideaa ja ilman itsenäisyyttä.
Poliittiset puolueemme ei kykene oman maan kehittämiseen.
Aika menee poliittiselta johdolta brysselin ja washingtonin vasalleina.
Ja puolueet riitelee keskenään, niin työaikakin valuu hukkaan.
Tulos näkyy, maa velkaantuu ja muuttuu hiljalleen turvattomaksi pohjolan kongoksi.

Venäjältä suomeen tulee vain muutama tie ja ne saadaan nopeasti sulutettua. Tykistömme on euroopan suurin. Miinoitus ja taistelutahtoinen nuoriso. Lisänä muut nykyaikaiset välineet. Takana NATO. Nyt olemme tulevaisuudessa tasavertaisia idän kanssa ja lähinnä suhteet koskevat kauppaa. Joskus hulluus loppuu ja hallitukset vaihtuvat. Taitaa vaan mennä aika kauan.

"Miettikääpä jos Suomella olisi..." Olisi ollut meillä valtava ylivoima, olisi Leopardit, Hornetit, ohjukset, dronet, jne. Vieläkin hienompaa voisi olla jos kaalisoppavaltiolaisilla ei olisi ollut yhtään ruokaa ja kaikilta puuttunut toinen jalka...

Periaatteessa 1939 olisi ollut ihan nykytason kiikarikivääreitä olemassa.
Silloisten hyvälaatuisten kiväärien tarkkuus rintamakäytössä oli varmaan suunnilleen samaa luokkaa kuin nykyisin.

Valonvahvistimia ei tietenkään silloin ollut. Eikä kai noita isokaliiperisiä erikoiskivääreitä, joilla pystyy ampumaan 1.5 km päähän tarkasti. Mutta jonnekin puoleen kilometriin asti päästiin kai silloinkin, mikä Suomen maastossa on pääosin riittävä.