jäädä pysyvästi mieleen?
Voiko yksi kohtaaminen
Anonyymi-ap
671423
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 67
Vanhimmat
Ei voi. Kun kuluu aikaa varmasti unohtaa jos haluaa. Haluan unohtaa lopullisesti ex ihastuksen. Tietystä syystä...
Kohtaaminen vois pysyä mielessä pitkään.
Mutta mitä sinä teet käytännösdä ratkasee...
Ajatukset on ajatuksia teot on tekoja...
Niillä teolla pääsee irti.
Ajatelmst muuttuvat ja vaihtuvat ja unohtuvat...
Teot ei.
Kiviaydän
Mutta jos ei enää koskaan näe eikä tiedä hänestä mitään niin..Kai se jää sinne haaveisiin sitten..
Voi jäädä ja sopivissa olosuhteissa jääkin.
Voi
Voi. Minkälainen kohtaaminen aplla?
Ehkä en avaa sitä tänne. Kyllä se mut muistaa, jos jäin sen sydämeen.
Joskus jää pitemmäksi aikaa, jos ihminen on herkässä tilassa.
https://youtu.be/OaHnHj5b85Q
Joskus taas jää pysyvästi eikä voi unohtaa vaikka kuinka yrittäsikin
Viimeiset hitaat 🙃 https://youtu.be/4woAnRXL3J0
Tottakai voi.
Voi, mutta ei pitäisi. Ois helpompaa kun ei jäis.
Millainen kohtaaminen? Ihan tuntemattoman ensi kohtaaminen vai jo tunnetun ensikohtaaminen?
Tuntemattoman. Vaihdettiin vain muutamia lauseita. Itse en ehtinyt sanoa mitään ihmeellistä, mutta hän ehti.
Mitä hän sanoi sinulle ja missä tilanteessa?
-Tuntemattomen miehen kanssa muutama sana vaihdettiin( Tays) ja upea tunne jäi kohtaamisesta.
-Joten mahdollista on, on jäädä mieleen .
Ei jää. Rakastuin yhteen varmaan viiden kohtaamisen jälkeen. Kyllä se vaatii aikansa.
Ei välttämättä
Kyllä voi. Jotkut ihmiset jäävät mieleen ensikohtaamisesta alkaen eivätkä unohdu.
Kyllä voi. Minulle kävi näin keväällä kun kohtasin jonkin verran nuoremman miehen ja katsoimme toisiamme ohi mennessämme. Sen jälkeen en ole häntä nähnyt.
Ehkä se ei olis jäänytkään mieleen jos en ois tuntenut samoin. Tunsin, mutta hän ei saanut koskaan tietää sitä. Hän tunnusti mulle, mitä ajatteli.
Siis toinen tunnusti sulle ja vaikka tunsit samoin niin et sitten kertonut tätä hänelle? Miksi ihmeessä?
Hän tuli siihen niin yllättäen. Katsottiin kyllä pitkään toisiamme, hymyiltiin. Mutta en osannut reagoida enempää siinä hetken kestävässä tilanteessa.
Katsoit mua niin nätisti, syvälle sieluun. En mä sitä ikinä unohda. Hymyillään kun tavataan ;)
Milloin ja missä?
Yhdessä tapahtumassa
Oliko siellä musiikkia?
Kai se joillakin voi. Itsellä jäänyt moni mieleen, mutta yhtäkään en kyllä ikävöi.
Mullakin on uusi elämä, mutta jostain syystä en unohda häntä. Varmaan koskaan. Mutta ei se mua haittaa, kivoja muistoja kuitenkin jäi.
Oliko viime kesä kun tämä tapahtui..
Ehkä me nähdään ensi kesänä siellä samassa paikassa missä kohdattiin ❤️
Voi, niin on käynyt minulle. Mutta nyt kun tarkempaa mietin niin olen nähnyt hänet aikaisemminkin yhden baarin terassilla, en vaan millään muista kuinka kauan siitä on? :)
Siitä on jo vuosia
Voi myös olla että ollaan käyty treffeillä. Muistan että pidin hänestä.. mutta silloinen välimatka oli esteenä, hän asui muistaakseni Forssassa.
Kyllä se vaan voi jäädä. Ikävä kyllä. Mies olen..
Tottakai. Muistan kohtaamisia, joissa en uskaltanut mennä edes juttelemaan, vaikka olisi ehkä pitänyt. Eli voiko laskea ihastukseksikaan - no toki ihan ihastuttavalta vaikutti.
Miks ei vois
Kyllä voi jäädä mieleen, onko se sitten se kuuluisa lähtemätön vaikutus
Tiedän ettei enää koskaan nähdä. Mutta kiitos sinulle kun tulit mua kohti. En tule sitä koskaan unohtamaan. Haaveilen siitä, minkälaista meillä olis voinut olla. Tiedän realiteetit, mutta haaveilen silti.
Milloin tämä kohtaaminen tapahtui?
Haaveilen minäkin. Hänen katseensa jäi mieleen ikuisiksi ajoiksi. Harmittaa, kun ei puhuttu. Olisin halunnut kertoa, mitä tunnen.
no siis,miten sen vois unohtaa ? muuta kuin jos dementia iskee,niin ehkä sitten...oli se semmosta pyöritystä,kuin ois pyörremyrsky iskeny :D
En tiedä mutta kesto-oksetus jäi ainakin.
Harmi että osalle on jäänyt huonompia muistoja ja katkeruutta. Mulla on ainakin kauniit muistot. Vaikka aikaa on mennytkin ja tiedän ettei tulla enää tapaamaan.
Varmaan ja tietenkin voikin. Miksei sillä aivan hyvin voi.
Tietysti se ensimmäinen kohtaaminen noin kaksi vuotta sitten hänen, n luonaan on jäänyt ikuisesti mieleen.
Ne ensimmäiset halaamiset ja suudelmat sekä se pari tuntinen siitä kun astuin hänen asuntoonsa on ikuisesti jäänyt mieleeni. Ihania asioita ehti tapahtua lyhyessä ajassa.
Kivaa pakkaspäivää ❄️☺️hänelle, vaikka tuskin hän täällä palstalla aikaansa viettääkään.
Kai sellainen jää dorka
Hyvin sanottu
no voiphan se jiähä,tietenniii
Kyllä kokonainen hirvilauma , juoksee tien yli !
Ihastuin teini-iässä erääseen ihmiseen, jonka kanssa ei tapahtunut mitään.
Joskus vuosien varrella näin vain vilahduksia.
N kuusi vuotta sitten jouduin pohtimaan elämääni hyvin hyvin syvällisesti.
Tarvitsin omaa hiljaisuutta ja lähdin ajelemaan autolla.
Yht´äkkiä hän ajoi vastaan erään hypermarketin luona.
Seuraavana päivänä aivan vastakkaisella suunnalla kaukana hän oli tankkaamassa
ennen minua. Lähdin ajamaan ja jonkin ajan kuluttua hän ohitti.
Seuraavana päivänä etsiessäni auton pientä korjausneuvoa Suomi 24.stä
Aloitussivulla oli kertomus noista kohtaamisista.
Silloin siinä oli aina viimeisimpiä kirjoituksia.
Vastasin siihen ja yhä olen täällä.
Todellakin. .
Tietysti voi ja parikin tällaista kohtaamista on vuosien takaa jäänyt mieleen
Hyvässä että pahassa....voi.
Kyllä voi, tunnen vieläkin ihollani sen ainoan irl kohtaamisen. Se oli hänen puoleltaan sellaista varovaista kontaktin ottamista, vaikka sanat sinkoilivat. Lopulta yllättäen olin lämpöisessä halauksessa, ja sitten se oli. Mutta minä en pääse siitä yli, odotan siitä encorea.
Jäi mieleen tuo virheosuma.
Voi ja perjantaina minulla luultavasti oli tällainen kohtaaminen, vieläpä pelkän ruudun välityksellä.
Voi, mutta yleensä on hyvä yrittää aktiivisesti unohtaa.
Miksi pitäis unohtaa? Arki on välillä aika puuduttavaa. Haaveilu on kivaa.
Koska realismi. Ei täällä hattarahöttö elätä.
Aina saa haaveilla. Joku voi saada siitä voimaa.
Ei kovin kauaksi aikaa, vaikka olisi nähnyt tavallaan useammankin kiinnostavan oloisen. En mieti ketään heistä arkea eläessäni, koska heihin ei liity kaipaavia tunteita. Oeln tottunut olemaan itsenäinen.
Kyllä vaan...jos kohtaat jonkun tilanteessa "oon vaan tanssimassa"ja kyseinen henkilö on jotain jollaisesta voi vain unelmoida...siinä menee niin sekaisin ettei viimeisten valssien jälkeen kotimatkalla muista kääntyä oikeesta risteyksestä vaan ajelee mukavasti ohi...eikä näissä sitä encorea sitten tule vaikka kuinka haluis. Näistä on paljon lauluja tehty. Sä olit mulle unelmaa mutta maailma on totta.
Riippuu ilmanalasta ehkä https://youtu.be/OSFPOdCmHB0
Entinen naapurin nainen alaovella viime vuonna kesällä, vaaleat hiukset. Olit lastasi vastassa auton luona.
Olisiko saanut sanaa suusta jutellessa kun tuntui niin ihmeelliseltä. Asutkohan siellä vielä. Muutin junaradan toiselle puolen kaksi päivää myöhemmin. Olit puhtaan valkea, ei mitään huonoa, mutta tuli tunne että olit uupunut.
Katsoit minua tarkkaan. Kunpa tietäisin mitä ajattelit.
Tuntomerkkejä tallensi tulevaa varten?
Voi kai miks ei vois se että onko sillä siltikään mitään merkitystä onkin si jo eri juttu