Pitää kiinni vaikka unissaan

Anonyymi-ap kirjoitti:

Tie oli musta. Jopa tuon katon reunalta katsottuna se oli pikimusta. Tytön silmissä loisti tien mustuus. Hänen omalla tiellään ei ollut väriä, tuo musta tie oli hänen uusi tiensä. Koko maailma tuntui niin isolta tuolta katolta katsottuna ja hän oli valmiina astumaan sieltä pois kokonaan uuteen maailmaan. Hän tunsi tuulen vireen hänen paljaila varpaillaan jotka ylittivät katon reunan. Ne olivat vapaat ja valmiina lähtöön. Tämä tie oli ollut liian rankka niille. Ne eivät jaksaneet enää kantaa tyttöä tuolla tiellä. Tyttö sulki silmänsä nojatessaan eteenpäin. 
Tuolla sekunilla polttava kipu painoi hänen toista rannetaan. Kuinka hän ei ollut tuntenut pudotusta tai itseään mustaa tietä vasten. Oliko pudotus voinut aiheuttaa vain tällaisen kivun? Oliko pudotusta ollut ollenkaan? Ei voinut ja ei ollut ollut. Tyttö avasi silmänsä ja tuo musta tie loisti edelleen pitkällä alhaalla. Hänen takanaan seisoi poika joka piteli hänen kädestään kiinni. Tyttö katsoi poikaa silmiin tämän nostaessa kulmakarvojaan surullisen. Tyttön silmät kostuivat, mutta hän hymyili ja kuiskasi hyvin hiljaa: "Kulta ei hätää enkelit osaavat lentää." sitten hän sulki silmänsä ja astui pois katon reunalta. 
Tyttö avasi silmänsä. Silmille loisti kirkas vaalea taivas, kunnes joku peitti sen. Pojan pää ilmeistyi hänen kasvojensa eteen. Tyttö katselee ympärilleen. Hän on katolla pojan sylissä. Poika kuiskaa ilon ja onnen kyynelien murtamalla äänellä: "Joskus enkelit unohtavat kuinka lentää, silloin jumala ohjaa niitä." Poika painaa kätensä tiukemmin tytön ympärille ja suutelee hänen päätään.
Tyttö säpsähtää ja avaa silmänsä. Auringon säteet loistavat verhojen välistä hänen silmille. Hän tuntee pelon hien hänen ihollaan, mutta se hälvenee nopeasti, kun tyttö tuntee pojan hengityksen hänen niskassaan. Tyttö ottaa pojan käsistä ympärillään kiinni ja suutelee niitä. Hän tietää pojan nukkuvan, mutta kuiskaa kuitenkin: "En ikinä lentäisi luotasi pois." Hiljainen unen täyttämä ääni vastaa hänelle: "En Päästäisikään sinua lentämään ilman minua." Tytön hymy kasvaa korviin asti ja kyynel vierähtää hänen poskelleen. Hän ei tiennyt oliko se herra vai sattuma, mutta hän tiesi että on aina ollut oikealla tiellä ja tulee aina olemaan. Eikä se tie ole musta.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä