Jatketaanko rupatellen ?

Sunnuntaiaamunhiljaisuutta, voi kuulla omat ajatuksetkin selkeinä, ymmärtäen.
Ensimmäinen adventti, Hoosianna kaikuu kirkoissa ja kyntteliköt ilmestyy ikkunoille, minullakin.
Jouluiset ajatukset tulvivat mieleen, aikatauluja ajatusten voimalla, vaikka rauhaisan joulun aion yksin viettää, on kuitenkin jotain jouluun kuuluvaa tehtävä.
Ruokaa joulun tapaan, laatikoiden survokset pakkasessa, paistilihatkin pakastin, kinkkua en osta, ehkä jonkun siivun kuitenkin ostan.
Makeaa jää varmaan yllin kyllä, sekahedelmäsopan aion tehdä, kerran vuoteen sekin herkku on saatava.
Meillä ei saunavuoroja vaihdeta ja nyt se sattuu lauantaina kohdalleni, mikä onkaan parempaa rentoutumisaatosta, kun saunanlöylyt;)

Media monella tapaa kertoo tiukkuudesta mikä tämän ajan perheillä on, auttavaa kättä tarvitaan monella taholla.
Pienikin avun antaminen kartuttaa kassaa ja ilolla on huomattava, että moni taho näitä keräyksiä hyvän asian vuoksi järjestää.
Kaupoissa voi kassin ostaa täyteen kuiva aineita ja jättää kerääjien jaettavaksi, sosiaalialan ihmisillä on tietoa kohteista, samoin diakonissat seurakunnan puolelta.
Kierrätetyt pelit ja lelut lapsille mieleisiä, itse neulon sukkia joulukuusi keräykseen, villasukat varmaan jokaisen jalkaan mieluisa lahja nyt, kun lämmityksestä pyritään säästämään.
Tuo säästäminen nyt jos koskaan on jokaisen ihmisen asia, ruokaa ei haaskata, luin lehdestä tiukan kommentin jonkun oliko rehtorin suusta, ruoka on kelvattava mitä koulussa tarjotaan, muuta ei anneta, hyvä päätös.
Kouluruoka on hyvää ja terveellistä, päättäväisyyttä siihen asiaan tarvitaan.

Nyt tuli asiaa, jonka pitäisi keskusteluun asti antaa aihetta, vai mitä?
Lupa olisi jatkaa vielä yli 3000 sanalla, mutta lopetan aloituksen tähän, jään odottamaan muita pitkiä keskusteluja;)
Mieltä nostattavaa Hoosiannan kuulemista ja joulun aikaan laskeutumista.